Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

Automaatiolla älykkyyttä liikenteeseen

Satu Innanmaa | 8.5.2014

​Automaatio yleistyy tieliikenteessä nopeasti. Esimerkiksi keskenään keskustelevat yhteistoiminnalliset autot ovat jo tulossa liikenteeseen.

 

Parhaimmillaan kehittyneet kuljettajan tukijärjestelmät toimivat autoilijan ylimääräisenä silmä- ja korvaparina ja auttavat esimerkiksi silloin, kun kuljettaja ei syystä tai toisesta itse havaitse vaaratilannetta tai ajaa epähuomiossa liikennesääntöjen vastaisesti. Autoilijoiden käyttäytyminen ja sen muutokset ovat perustana odotettavissa oleville muutoksille liikennejärjestelmätasolla. 

On mielenkiintoista nähdä, hyväksyvätkö kuljettajat uuden tekniikan, miten he sitä käyttävät ja vaikuttaako tekniikka heidän ajamiseensa ja liikkumiseensa yleisemminkin siten kuin tekniikan suunnittelijat ovat ajatelleet. Kehitystyö ei rajoitu pelkkiin kumipyörien päällä liikkuviin, vaan kehitteillä on järjestelmiä, joiden on tarkoitus parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta ja mukavuutta liikenteessä sekä liikkumismahdollisuuksia.


 

Kohti automaatiota

Otetaan esimerkki: orava juoksee kadulle ja auton kuljettaja tekee äkkijarrutuksen, ettei ajaisi sen päälle. 

Nykytilanne: Takana ajavan auton kuljettajan puhelin soi, hän katsoo kriittisellä hetkellä puhelimeensa ja rysäyttää oravan takia äkkipysähdyksen tehneeseen. 

Lähitulevaisuudessa: Kuljettajan katse on puhelimessa, mutta äkkijarruttava auto antaa paikallisen langattoman varoituksen jarrutuksestaan, takana ajava auto edelleen välittää varoituksen edellä tapahtuvasta äkkijarrutuksesta kuljettajalleen ja kuljettaja saa pari sekuntia enemmän aikaa reagoida tilanteeseen. Tulee pikku kolhuja, mutta kolaroivien autojen ketju on lyhyempi. 

Tulevaisuudessa: Auto saa tiedon edessä tapahtuvasta äkkijarrutuksesta ja pysähtyy itsekseen. Kuljettaja hämmästyy ja nostaa katseensa puhelimesta. Kukaan ei kolhi ketään ja matka jatkuu, kun orava on loikkinut tiehensä.

Automaatio yleistyy tieliikenteessä nopeammin kuin ehkä kuvittelimmekaan. Enää se ei tarkoita pelkästään yksittäistä Google-autoa Kaliforniassa tai Nevadassa, vaan esimerkiksi älykäs vakionopeudensäädin ja itsestään taskuparkkiin pysäköivät autot ovat jo nykyisyyttä – Suomessakin. Autot ovat kehittyneet viime vuosina nopeasti ja kehittyvät edelleen. Myös annettu esimerkki kertoo yhdestä tavasta, jolla kuljettajan tuki kehittyy. Nämä keskenään keskustelevat yhteistoiminnalliset autot ovat jo tulossa liikenteeseen. Ne varoittavat langattomasti lähellä ajavia liukkaudesta, äkkijarrutuksesta, seisovasta ruuhkan päästä moottoritiellä, esteestä tai muusta potentiaalisesti vaarallisesta poikkeustilanteesta, muistuttavat liikennemerkeistä tai kertovat, millä nopeudella liikennevaloja kannattaa lähestyä, jottei joudu pysähtymään1. Tällaisia kooperatiivisia järjestelmiä on nykyään joitain jo saatavilla paremmin varusteltuihin autoihin, mutta ne ovat pian yleistymässä. 


 

Kooperatiiviset kuljettajan tukijärjestelmät

VTT on tutkinut ajoneuvojen kooperatiivisten järjestelmien vaikutuksia laajoilla kenttäkokeilla Daimlerin koordinoimassa DRIVE C2X  hankkeessa2 yhdessä Euroopan autoteollisuuden, ajoneuvojärjestelmäkehittäjien ja muiden tutkimuslaitosten kanssa. VTT toteutti Tampereella kenttäkokeet, joissa kuljettajat saivat ajoneuvoon tiedon liukkaista tienkohdista, tien varteen jääneistä rikkoutuneista ajoneuvoista, tietöistä ja kulloinkin voimassa olevista liikennemerkeistä. Lisäksi heitä varoitettiin ylinopeudesta. VTT:n vastuulla projektissa on myös mm. järjestelmien vaikutusten arvioinnin työpaketti. Tässä laajassa kokonaisuudessa selvitetään erilaisten kooperatiivisten kuljettajantukijärjestelmien vaikutukset kuljettajan käyttäytymiseen, liikkumisen määrään, liikenteen sujuvuuteen, ympäristövaikutuksiin ja turvallisuuteen sekä järjestelmien kustannus-hyötysuhteet ja se, miten käyttäjät hyväksyvät uudet järjestelmät. Tutkimuksen tulokset valmistuvat kesään 2014 mennessä. Hankkeen tarkoitus on vaikutustiedon tuottamisen lisäksi tukea järjestelmien kehitystyötä ja niiden laajaa käyttöönottoa.

Parhaimmillaan kehittyneet kuljettajan tukijärjestelmät toimivat autoilijan ylimääräisenä silmä- ja korvaparina ja auttavat esimerkiksi silloin, kun kuljettaja ei syystä tai toisesta itse havaitse vaaratilannetta tai ajaa epähuomiossa liikennesääntöjen vastaisesti. Lisäksi järjestelmät voivat varoittaa tai informoida kuljettajaa edessä olevasta tilanteesta, jota kuljettaja ei itse vielä pysty näkemään. Näin ollen esimerkiksi ruuhkaan ei välttämättä edes joudu. Järjestelmät­ myös sujuvoittavat kaupunkiliikennettä esimerkiksi ohjaamalla autot ajamaan nopeudella, jolla minimoidaan liikennevaloihin pysähtyvien osuus. Järjestelmän käyttäjien, eli tässä tapauksessa autonkuljettajien, käyttäytyminen ja sen muutokset ovat perustana odotettavissa oleville muutoksille liikennejärjestelmätasolla. On mielenkiintoista nähdä, hyväksyvätkö kuljettajat uuden tekniikan, miten he sitä käyttävät ja vaikuttaako tekniikka heidän ajamiseensa ja liikkumiseensa yleisemminkin siten kuin tekniikan suunnittelijat ovat ajatelleet.

Uusien järjestelmien vaikutusten selvittäminen ja ymmärtäminen on tärkeää, sillä uhkakuvana toisaalta on, että uusi ”helpompi” ajaminen houkuttaa ajamaan entistä huonommissa olosuhteissa tai esimerkiksi väsyneenä tai se lisää muutoin autojen suoritetta eli teillä ajettuja kilometrejä. Liikennepoliittisissa tavoitteissa halutaan lisätä kävellen ja pyörällä tehtyjen matkojen määrää ja joukkoliikenteen käyttöä3. Uhkana onkin, että uudet kuljettajan tukijärjestelmät toimivat tämän tavoitteen vastaisesti.


 

Palveluita myös muille liikkujille

Kaikki kehitteillä olevat liikkumista helpottavat järjestelmät eivät kuitenkaan kohdistu ainoastaan henkilöautoiluun. Ajoneuvot ja liikenneväylien infrastruktuuri kommunikoivat jo nykyään. Käynnissä olevassa TEAM-hankkeessa4 visiona on yhdistää joukkoon myös älypuhelimet ja pilvipalvelut ja saada autoilijoiden lisäksi muut liikkujat tekemään aktiivisesti yhteistyötä liikenteessä. Tuloksena voisi olla uusia ratkaisuja erilaisiin matkaketjuihin, joukkoliikenteen optimointiin tai liikenteen sujuvoittamiseksi liittymissä älykkäillä etuajo-­oikeuksilla.

Monet joukkoliikenteen käyttöä tukevat järjestelmät ovat tuttuja jo usean vuoden ajalta. Ajantasaiset modernit reittioppaat helpottavat arkea niin matkoilla kuin arkielämässä ja tekevät joukkoliikenteestä houkuttelevamman vaihtoehdon. Kaikki kulkumuodot kattavat sovellukset näyttävät erilaiset vaihtoehdot oman auton käytölle. Reittiopas voi myös näyttää, miten autoilun ja joukkoliikenteen yhdistämällä matkasta saadaan mahdollisimman sujuva ja miellyttävä, kun auton voikin pysäköidä keskustan sijaan jonnekin liityntäpysäköintialueelle. Tällaisissa dynaamisissa kulloisenkin liikennetilanteen tai mieluummin ennustetut olosuhteet huomioon ottavissa järjestelmissä laadukas tilannekuva koko liikennejärjestelmän tilasta ja olosuhteista on järjestelmän toiminnan edellytys. 

VTT:llä on tutkittu ja kehitetty liikenteen sujuvuuden ja häiriöiden lyhyen aikavälin ennustamista. Liikenne on hyvin dynaaminen ilmiö, jossa vaikuttavat monet lainalaisuudet ja inhimilliset tekijät. Lisäksi ennusteet pitää aina tehdä kohtalaisen niukoin tilannetiedoin. Tämä tekee aihepiiristä erityisen haastavan.

Kehitystyö ei rajoitu pelkkiin kumipyörien päällä liikkuviin, vaan VRUITS-hankkeessa kehitteillä on järjestelmiä, joiden on tarkoitus parantaa jalankulkijoiden ja pyöräilijöiden turvallisuutta ja mukavuutta liikenteessä sekä liikkumismahdollisuuksia3. Vaikka liikenteessä kuolleiden määrä on ollut jo pitkään laskussa, ei samaa vähenemää ole nähty kevyen liikenteen onnettomuuksien määrässä, vaan paikoin kevyessä liikenteessä kuolleiden määrä on jopa noussut. Tavoitteena on turvata liikenteen turvattomimpien osapuoltenkin turvallisuus nyt ja tulevaisuudessa. 


 

Järjestelmätason muutos

Liikennejärjestelmä muuttuu ja samalla ihmisen ja järjestelmän välinen vuorovaikutus. On mielenkiintoista nähdä, muuttuuko esimerkiksi pyöräilijöiden ja jalankulkijoiden vuorovaikutus autonkuljettajien kanssa liikenteen automatisoitumisen myötä. Jääkö kuljettajalle enemmän aikaa ja mahdollisuuksia tarkkailla muita liikkujia vai jättääkö hän sen kokonaan auton huoleksi, jolloin kriittisenä tekijänä on auton järjestelmien toimivuus ja luotettavuus erilaisissa tilanteissa ja olosuhteissa. Luottavatko jalankulkijat ja pyöräilijät nykyistä enemmän siihen, että auto(ilija) huomaa heidät ja väistää? Entä jos vain osassa autoista on ympäristöä valppaasti tarkkailevat järjestelmät, mutta joukossa on yhä kuljettajan oman havaintokyvyn varassa olevia perinteisiä autoja? Kumoavatko nämä onnettomuusalttiimmat autot sellaisessa tapauksessa kehittyneempien autojen tuoman onnettomuusvähenemän? Minkälainen automatisoitujen (autonomisten) autojen penetraatio johtaa näihin vuorovaikutusmuutoksiin ja kuinka nopeasti muutokset tapahtuvat? Tämä on alue, jossa riittää tutkittavaa tuleville vuosille.

Jatkossa on vuoro arvioida yleisemminkin, miten automaation eteneminen ja yleistyminen tieliikenteessä vaikuttavat – lähtien kuljettajien ja muiden tienkäyttäjien käyttäytymisestä ja sen muutoksista ja päättyen liikennejärjestelmätasoisiin vaikutuksiin. Arvioinnista tekee haastavan se, että automaation määrä liikenteessä lisääntyy vähitellen – ja vielä pitkään ollaan tilanteessa, jossa liikenteessä on täysin manuaalisesti ajettavia autoja ja vähitellen entistä enemmän älyä sisältäviä autoja, eivätkä vaikutukset varmastikaan ole lineaarisia. 

Ajoneuvojen automaation lisääntyminen­ vaikuttaa ihmisten matka- ja ajokäyttäytymisen kautta myös liikennevirtaan. Täysin autonominen ajoneuvo voi esimerkiksi ajaa turvallisesti lähempänä edellä ajavaa kuin perinteinen, ihmisen ohjaama ajoneuvo. Tämä kasvattaa tien välityskykyä. Jos kaikki ajoneuvot ovat yhteydessä toisiinsa, päästään niin sanottuihin autojuniin (platooning), joka maksimoi välityskyvyn. Kun autonomisten ajoneuvojen osuus kasvaa, voi perinteisiä ajoneuvoja ajavien käsitys normaalista ajotavasta muuttua sam​antyyppiseksi kuin autonomisilla ajoneuvoillakin,­ ja näin koko liikennevirran dynamiikka voi muuttua.

Muutamia teknisesti valmiita automaattiajamisen järjestelmiä on siis jo kuluttajien saatavilla. Silti on vielä paljon avoimia kysymyksiä järjestelmien ja aikataulun suhteen. Automaation on kuitenkin ennustettu yleistyvän nopeasti: esimerkiksi Mercedes, GM ja Nissan ovat kertoneet tuovansa täysin automaattisen ajoneuvon markkinoille vuoteen 2020 mennessä. Rohkeimmissa ennusteissa on väitetty jopa 70 prosenttia liikenteestä olevan täysin automaattista vuonna 2030. Toisaalta varovaisemmissa arvioissa on ennustettu, että uuden järjestelmän esittelystä kuluu 30 vuotta ennen kuin se kattaa 95 prosenttia ajoneuvoista. On kuitenkin arvioitu, että jo 10 prosentin käyttöasteella on vaikutusta esimerkiksi liikenneturvallisuuteen.6 Tätä muutosta me jäämme mielenkiinnolla seuraamaan.


 

impulssi-satu-innamaa.jpgSatu Inna​​maa

Satu Innamaa (TkT) on erikoistutkijana VTT:n Kestävät liikennejärjestelmät -tiimissä. 
Vuonna 2002 VTT:llä työskentelyn aloittaneen Innamaan vahvinta osaamisaluetta ovat älykkäät liikennejärjestelmät, niiden vaikutusarviot ja proaktiivinen liikenteenhallinta.


 


 


Lähteet

1. Laitinen J, Mäkinen T, Innamaa S ja Penttinen M. (2013) Keskustelevat autot liikenteessä. Liikenteen suunta 4/2013. Liikennevirasto, Helsinki.

2. DRIVE C2X: www.drive-c2x.eu​

3. Liikenne- ja viestintäministeriö (2013). Kohti uutta liikennepolitiikkaa, Älyä liikenteeseen ja viisautta liikkujille. Toisen sukupolven älystrategia liikenteelle. Ohjelmia ja strategioita 1/2013, LVM, Helsinki. 52 s.

4. TEAM: http://www.collaborative-team.eu/vision/

5. VRUITS: www.vruits.eu

6. Schagrin, M. and Gay, K. (2013). Developing a U.S. DOT Multimodal R&D Program Plan for Road Vehicle Automation. Retrieved on February 3, 2014 from http://www.its.dot.gov/presentations/CV_PublicMeeting2013/PDF/Day2_Automation.pdf 


 


 

 

 

Impulssihttp://www.vtt.fi/ImpulssiImpulssi
Impulssi 2/2017http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2017.aspxImpulssi 2/2017
Puhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puhtaampaa-kaupunkiliikennetta-puupohjaisella-dieselilla.aspxPuhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillä
Tulevaisuuden arkkitehdit asiallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-arkkitehdit-asialla.aspxTulevaisuuden arkkitehdit asialla
Uusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyynhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusia-ratkaisuja-kaupunkitulvien-ehkaisyyn.aspxUusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyyn
Turbiinisiivillä miljoonien säästöihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Turbiinisiivet-saastavat-miljoonia.aspxTurbiinisiivillä miljoonien säästöihin
Brasilia viitoittaa bioenergian tietähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Brasilia-viitoittaa-bioenergian-tieta.aspxBrasilia viitoittaa bioenergian tietä
Syntymäpäivälahja meiltä itsellemmehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Syntymapaivalahja-meilta-itsellemme.aspxSyntymäpäivälahja meiltä itsellemme
Panimolaboratorio – Paremman oluen puolestahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Panimolaboratorio-paremman-oluen-puolesta.aspxPanimolaboratorio – Paremman oluen puolesta
Automaatio antaa paketille siivethttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatio-antaa-paketille-siivet.aspxAutomaatio antaa paketille siivet
Tulevaisuuden sensorihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-sensori.aspxTulevaisuuden sensori
Robottiautojen esiinmarssihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robottiautojen-esiinmarssi.aspxRobottiautojen esiinmarssi
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
Ledikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ledikalvot-taipuvat-kansanlampusta-lentokoneisiin.aspxLedikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiin
Optinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteestahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Optinen-isotooppispektroskopia-kehittynyt-merkittavasti.aspxOptinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteesta
Hienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaattejahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hienokemia-tarvitsee-biopohjaisia-aromaatteja.aspxHienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaatteja
Sopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksenteon tueksi?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sopiiko-elinkaariarviointi-poliittisen-päätöksenteon-tueksi.aspxSopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksenteon tueksi?
Digitalisaatio tasoittaa erojahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisaatio-tasoittaa-eroja.aspxDigitalisaatio tasoittaa eroja
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Tuottoa sijoituksillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoa-sijoituksille.aspxTuottoa sijoituksille
VTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/VTTn_spinno_GrainSense_tuo_laboratorion-maanviljelijan-kouraan.aspxVTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraan
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Asuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asuinmukavuus-ja-energiatehokkuus-mahtuvat-samaan-kotiin.aspxAsuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiin
Ketterä ja nopea Ponssehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kettera-ja-nopea-Ponsse.aspxKetterä ja nopea Ponsse
Energiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdillahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiavarastojen-kysynta-kasvaa-vauhdilla.aspxEnergiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdilla
Puun voimalla biotalouteenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puun-voimalla-biotalouteen.aspxPuun voimalla biotalouteen
Mitä kuuluu Australiaan?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-kuuluu-Australiaan.aspxMitä kuuluu Australiaan?
Voiko ympäristöväittämiin luottaa?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-ymparistovaittamiin-luottaa.aspxVoiko ympäristöväittämiin luottaa?
Uusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusi-agenda-tehostaa-tutkimusinfran-käyttöä.aspxUusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöä
Wärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisellahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Wärtsilän-Jaakko-Eskolaä-Menestymme-vain-innovoinnilla-ja-uusiutumisella.aspxWärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisella
Pilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pilottitehtaat-jauhavat-ideoista-liiketoimintaa.aspxPilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaa
Suomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalaispyörät-pyörivät-myös-tulevaisuudessa.aspxSuomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessa
Tulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovelluksethttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-uudet-selluloosatuotteet-ja-niiden-sovellukset.aspxTulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovellukset
Hybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/hybridimenetelmilla-uusia-ratkaisuja-metallien-kierratykseen.aspxHybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseen
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Suomella osaaminen globaaleihin ongelmiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomella-osaaminen-globaaleihin-ongelmiin.aspxSuomella osaaminen globaaleihin ongelmiin
Ihmisten jäljillähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ihmisten-jaljilla.aspxIhmisten jäljillä
Laivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimustahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laivateollisuuden-digitalisoituminen-edellyttää-huippututkimusta.aspxLaivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimusta
VTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fabry-Perot-interferometriteknologia.aspxVTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaa
Vanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteillahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/FiR-1-tutkimusreaktori-poistetaan-kaytosta.aspxVanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteilla
Kovaakin kovempi vientituotehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kovaakin-kovempi-vientituote.aspxKovaakin kovempi vientituote
Digikärjellä kaivokseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digikärjella-kaivokseen.aspxDigikärjellä kaivokseen
Salofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Salofa-tuo-pikatestit-terveyden-ja-ympariston-seurantaan.aspxSalofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaan
Kaura on kysyttyä tavaraa maailmallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaura-on-kysyttya-tavaraa-maailmalla.aspxKaura on kysyttyä tavaraa maailmalla
Suomi on hyvä investointihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-hyva-investointi.aspxSuomi on hyvä investointi
Kyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamistahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuus-vaatii-muutakin-kuin-teknologiaosaamista.aspxKyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamista
Onko tulevaisuudessa jätevettä?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Onko-tulevaisuudessa-jatevetta.aspxOnko tulevaisuudessa jätevettä?
Tulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-5G-verkko-etenee-koekayttoon-oulussa.aspxTulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussa
Infinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Infinited-Fiber-tuo-muutoksen-tekstiiliteollisuuteen.aspxInfinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteen
Puukuitu haastaa muovin kauppakasseissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puukuitu-haastaa-muovin-kauppakasseissa.aspxPuukuitu haastaa muovin kauppakasseissa