Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​​Kuva 1. Micronovan tilat Otaniemessä Helsingin kupeessa.

Enemmän kuin pelkkää piitä

Philippe Monnoyer | 17.5.2016

​Muutaman vuoden kuluttua internetiin on kytketty todennäköisesti enemmän laitteita kuin maapallolla on ihmisiä. Ja tämä on hyvin varovainen arvio. Laitteiden määrän lisääntyessä käytössä on yhä enemmän mikrosysteemejä (Micro-Electro-Mechanical Systems, MEMS) ja antureita.

​Koneet ja höyryvoima mullistivat tuotantoprosessit 1700–1800-lukujen teollisen vallankumouksen1 aikana. Sitä seurasi toinen teollinen vallankumous, joka toi tullessaan sähköiset tuotantolinjat, puhelimen, faksin ja laajenevat rautatieverkostot ja raivasi tietä globalisaatiolle.2 Juuri nyt elämme kolmatta teollista vallankumousta3 eli informaation aikakautta tai digitaalista vallankumousta, jonka taustalla on lukuisia mullistavia keksintöjä kuten transistorit, tietokoneet, internet ja älypuhelimet.

Mikrosysteemit ja anturit ovat yleensä vain muutaman neliömillimetrin kokoisia ja maksavat useimmiten reilusti alle euron. Niiden ansiosta se, mikä oli aiemmin kallista ja suurta, muuttuu pieneksi ja edulliseksi.

Tunnettuja esimerkkejä niistä ovat kiihtyvyysanturit (esimerkiksi ajoneuvojen turvatyynyjen hallintaan), paineanturit, gyroskoopit, mikrofonit, magnetometrit, kosteusanturit, mikropeilit (esimerkiksi digitaalisiin videoprojektoreihin), radiotaajuussuodattimet tiedonsiirtoon, mustesuihkutulostinten suuttimet ja mikropumput.

Alan järjestö MEMS & Sensors Industry Group järjesti maaliskuussa Münchenissä konferenssin4, jossa ilmeni, että markkinoille odotetaan tulevaisuudessa ilmestyvän kaasuantureita (CO2, CO, ammoniakki, SOx, NOx, haihtuvat orgaaniset yhdisteet), hiukkasantureita, ajoneuvojen antureita (esimerkiksi kuvantamiseen tai MEMS-peilejä LIDAR-laitteisiin), mutta myös antureita lääketieteelliseen käyttöön ja terveydenhuoltoon, esimerkiksi ei-invasiivisia glukoosiantureita diabeteksen hoitoon, antureita hengitysanalyysiin ja älylääkkeisiin, iholle kiinnitettäviä antureita, antureita pienen tehon kulutuksen gyroskooppeihin sekä antureita rakennusten monitorointiin ja miniatyrisoituja spektrometreja.

Antureilla varustetut laitteet tuottavat valtavia määriä arvokasta dataa, jonka hyödyntäminen mahdollistaa uudenlaista liiketoimintaa ja uusia liiketoimintamalleja. Tätä tarkoittaa digitalisoituminen.5,6

Digitalisoituminen vaikuttaa aivan kaikkeen: tuottavuuteen7, terveydenhuoltoon, turvallisuuteen, älykoteihin. Sen uskotaan myös edistävän maailmantalouden kasvua merkittävästi.

Verkkoon kytketyt laitteet (älypuhelimista autoihin, tuotantolaitteisiin ja koteihin) sekä ihmiset muodostavat yhdessä kaiken internetin (Internet of Everything, IoE).


 

VTT:n piiteknologiaa

VTT:n kansalliseksi tutkimusinfrastruktuuriksi luokitellut mikroelektroniikan puhdastilat sijaitsevat Espoossa Micronova-rakennuksessa.8 Myös Aalto-yliopisto hyödyntää rakennusta, ja yritykset käyttävät tiloja t&k-toimintaan ja/tai tuotantoon. VTT on kehittänyt useita kilpailukykyisiä piikomponenttiteknologioita.


 

Kuva2. Lohjanjärven syanobakteerien kartoitus. HSI-Stereo-projektin yhteistyökumppaneita olivat Jyväskylän yliopisto, Paikkatietokeskus, Luode consulting, Lentokuva Vallas. Kuva: Ilkka Pölönen, Anna-Leena Erkkilä.

Mikrospektrometrit

Ympärillämme on valtava määrä visuaalista tietoa. Jo pelkästään silmin havaittavilla aallonpituuksilla saamme enemmän tietoa kuin aivomme pystyvät käsittelemään. Spektrometreillä voidaan analysoida esineiden lähettämää, heijastamaa tai imemää valoa, jolloin niiden materiaaliominaisuuksia voidaan päätellä. Spektrometrit ovat kalliita, suuria ja herkkiä instrumentteja. Entä jos ne olisivatkin edullisia, pieniä ja kestäviä?

VTT on käyttänyt yli 200 000 työtuntia mikrospektrometrien miniatyrisoinnin tutkimiseen kattaen aallonpituusalueet UV-alueelta aina termisen infrapunan alueelle asti. Olemme kehittäneet teknologian, jolla voidaan valmistaa tukevia ja massatuotantoon soveltuvia mikrospektrometrilaitteita. Olemme kehittäneet myös hyperspektrikuvantamislaitteita, joiden jokainen pikseli on mikrospektrometri.

Olemme siis luoneet uuden spektraalisten antureiden perheen monenlaiseen kuvantamiseen. Se luo uutta liiketoimintaa monille sektoreille, esimerkiksi terveydenhuoltoon, maatalouteen, päästö- ja ympäristövalvontaan, maanpuolustukseen, kemiallisiin analyyseihin, teolliseen tuotannonvalvontaan, arkeologiaan – vain mielikuvitus on rajana. Kaikilla kohteilla on oma spektrinsä, ja jos kuvantamiseen lisätään aikaulottuvuus, voimme helposti kuvata myös hyperspektraalisia videoita. Jos otamme mukaan vielä kuvien analysoinnin ja koneoppimisen, mielikuvitus lähtee laukkaamaan.

Tässä joitain esimerkkejä, joihin teknologiaa on jo sovellettu: Keväällä 2016 SpaceX-kantoraketilla9 laukaistaan Aalto-1-nanosatelliitti10, jonka kyydissä on yksi hyperspektrikameroistamme (400–1100 nm aallonpituusalueella, 5–10 nm resoluutiolla). Siitä tulee ensimmäinen suomalainen satelliitti ja ensimmäinen avaruuskokeemme. Myös paljon lähempänä maata lentävissä miehittämättömissä ilma-aluksissa (unmanned air vehicle, UAV) (Kuva 5) lennokeissa, nelikoptereissa ja pseudosatelliiteissa voi jo olla hyperspektrikuvantamislaitteita moniin eri tarkoituksiin.


 

Kuva 5. HSI-Stereo-hankkeen (Tekes) hyperspektrikuvantajat lennokin kyydissä.

Tekesin HyperGlobal-hankkeessa kehitetään hyperspektrikuvantamista meriolosuhteisiin. Tavoitteena on kehittää menetelmä alusten rikkioksidipäästöjen (SOx) etätunnistamiseen. Tiukentuneiden SOx-päästörajojen noudattaminen voidaan varmistaa vain tehokkaan valvontateknologian avulla, sillä päästörajat aiheuttavat merenkulkualan toimijoille miljardien eurojen lisäkustannukset.

Ympäristövalvonnan alalta Suomesta löytyy kaksi hyvää esimerkkiä: järvien sinilevät ja metsiä vahingoittavat tuholaisten torjunta-aineet. Sinilevä eli syanobakteerit vapauttavat veteen syanotoksiineja, jotka ovat myrkyllisiä eläimille ja ihmisille. Järvistään kuuluisassa Suomessa sinilevätilannetta seurataan joka kesä paikallisten näytteenottojen avulla ja siitä tiedotetaan ihmisille. Myös järvien kartoittamista hyperspektrikameralla lentokoneesta käsin on kokeiltu. Kuvassa 2 on esimerkkinä Lohjanjärvi kuvattuna 200 metrin korkeudelta. Järven koillisosassa lähellä kaupungin keskustaa näkyy merkittävä syanobakteerikeskittymä. Kartoittaminen on paikallista näytteenottoa tehokkaampi keino ymmärtää ilmiötä ja muodostaa siitä kokonaiskuva.

Metsissä esiintyy joskus puita vahingoittavia tuholaisia kuten kaarnakuoriaisia, joilla on ympäristö- ja talousvaikutuksia. Hyperspektrikameroilla voidaan kartoittaa, missä puissa tuhohyönteisiä esiintyy. Näsi ym.11 käyttivät VTT:n kehittämää hyperspektrikameratekniikkaa kuusien (Picea abies L. Karst.) tutkimiseen osana MMEA-tutkimusohjelmaa, jota koordinoi Cleen Oy yhdessä Paikkatietokeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Menetelmä vaikuttaa hyvin lupaavalta keinolta ehkäistä ja seurata kaarnakuoriaisten leviämistä.

Terveydenhuoltosektorille kehitimme kameran, jolla voidaan havaita sekunneissa ihosyövän esiasteita.12 Kehitimme myös verkkokalvon hyperspektrikuvantamiseen kameran, jolla voidaan helpottaa happisaturaation ja verkkokalvon rakenteen tutkimista sekä glaukooman ja diabeteksen diagnosointia.13 Muita kehittämiämme laitteita ovat esimerkiksi hyperspektraalimikroskooppi, kemialliset kuvantajat, puhelimen kuoreen kiinnitettävä langaton mikrospektrometri CO2-tason seurantaan ja uutuutena myös iPhonen kameraan liitettävä hyperspektrijärjestelmä. Lue lisää anturiteknologiastamme. 14

Hyperspektrikuvantamista käytetään myös arkeologiassa15, biodiversiteetin kvantifioinnissa ja luonnonhoidossa.16 Jos sinulla on ajatuksia muista tavoista soveltaa spektraalista tietoa, ota meihin yhteyttä! Todennäköisesti voimme räätälöidä kameran juuri sinun tarpeisiisi.


 

Huoneenlämmössä toimivat infrapuna-nanobolometrit

Kehitimme piipohjaisia infrapuna-nanobolometrejä, jotka testirakenteilla suorittamiemme mittausten perusteella ovat jopa yhden tai kaksi suuruusluokkaa herkempiä kuin tämänhetkiset huippulaitteet (termistoribolometrit ja lämpösähköiseen ilmiöön perustuvat bolometrit).17 

Pieniaukkoisten, edullisten optisten järjestelmien entistä parempi herkkyys on merkittävä etu. Ne voivat tarjota edullisen vaihtoehdon muille antureille yli 5 µm:n aallonpituuksilla.


 

Superkondensaattorit

Esineiden internet ja puettavat teknologiat perustuvat pitkälti siihen, että niiden järjestelmiin kuuluvat mikrosysteemit ja anturit tarvitsevat hyvin vähän energiaa tai jopa keräävät kaiken tarvitsemansa energian ympäristöstään itse ja ovat silti langattomasti kytkettyjä. Monissa tapauksissa pattereiden käyttö ja vaihtaminen olisi liian kallista. Siksi energian kerääminen (lämmöstä, liikkeestä, langattomasta lähiverkosta, auringosta jne.) ja varastoiminen on oleellista.

Superkondensaattorit ovat eräs keino varastoida sähköenergiaa. Ne voivat vapauttaa energiaa hyvin nopeasti (esimerkiksi tiedonsiirtoon) ja pystyvät varastoimaan sitä massaansa nähden runsaasti. Klassinen superkondensaattoreiden vertailukeino on niiden suorituskyvyn arviointi Ragone-kuvaajan18 avulla, jossa esitetään niiden tehotiheys- ja energiatiheysalueet. Näin voidaan kuvata sitä, miten nopeasti ja miten paljon energiaa superkondensaattori vapauttaa aktiivisen osansa kokoon nähden. VTT:n superkondensaattorit ja tämänhetkiset huippulaitteet perustuvat huokoiseen piihin ja atomikerroskasvatuksella kasvatettuun titaaninitridipinnoitteeseen19.

Koska superkondensaattorit ovat äärimmäisen ohuita, voidaan puhua energiasta per pinta. Tässä tapauksessa saavutetaan tehotiheys ~50 mW/mm2 tai energiatiheys ~2 mWs/mm2.


 

MEMS-pohjaiset CO2-anturit ja suhteelliset kosteusanturit

Ympäristön ja etenkin ilman laadun mittaamiseen käytettäville antureille on yhä enemmän kysyntää. Markkinoille on jo tullut joitain antureita, viimeisimpänä Boschin BME68020. VTT on kehittämässä MEMS-pohjaista ratkaisua, jolla pystytään erittäin nopeasti mittaamaan niin pieniä kuin erittäin suuriakin ilman CO2-pitoisuuksia21 esimerkiksi uloshengityksestä.

Tällä hetkellä keskitymme toimintavarmuuden parantamiseen eri lämpötiloissa. Jos onnistumme, uskomme tämän MEMS-anturin, jossa on 1 neliömillimetrin aktiivinen alue, pystyvän ilmoittamaan CO2-pitoisuuden alle sekunnissa ja käyttävän mittaukseen vain muutaman milliwatin. Kokonsa ansiosta CO2-anturista voi tulla hyvin edullinen anturivaihtoehto kuluttajaelektroniikkaan. Kehitämme myös menetelmää ilman suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden samanaikaiseen mittaamiseen.


 

Piifotoniikka

Vuosien varrella olemme kehittäneet kilpailukykyisen pii-oksidi-pii-rakenteisiin piikiekkoihin (silicon-on-insulator, SOI) perustuvia valokanavia, joiden koko mitataan mikrometreissä. Niillä on ainutlaatuisia ominaisuuksia kuten alle 0,1 dB:n häviö senttimetrillä, erittäin suuri kaistanleveys (1,2–8 µm) ja alhainen polarisaatioriippuvuus. Niiden taivutussäde on alle 10 µm ja kaarroshäviö alle 0,1 dB/90°.

Osaamisemme ansiosta pystymme integroimaan valokanavia piisiruille entistä tiheämmin. Perinteistä työtämme passiivisten komponenttien parissa täydentävät nyt aktiiviset komponentit ja niiden integrointi kohti entistä edullisempaa, nopeampaa ja energiatehokkaampaa tiedonsiirtoa. Kartoitamme myös muita sovellusmahdollisuuksia esimerkiksi biologian, kaasuantureiden ja lääketieteen alueilla. Lisää yksityiskohtaista tietoa löytyy tämän lehden aiemmasta numerosta.22


 

Kuva 3. Tutkittujen puiden luokittelu-tulokset IR-spektrikuvan ja normaalin värikuvan päällä. Kuva: Roope Näsi​.

Valmistuspalvelut

Sen lisäksi, että VTT tarjoaa t&k-sopimuspalveluja asiakkailleen, valmistusprosessien kehittämistä sekä IP-lisensointia ja osallistuu yhteisrahoitteisiin tutkimusohjelmiin, tarjoamme myös piipohjaisten tuotteiden sopimusvalmistuspalveluja tytäryhtiömme VTT Memsfabin23 kautta. Voimme tarjota valituille prosesseille valmistusprosesseja, jopa kymmenien tuhansien kiekkojen 150 millimetrin piikiekkojen vuosituotantoa.

Kun prosessin kehittäminen on saatu päätökseen, voimme valmistaa asiakkaalle MEMS-ratkaisujamme, antureita ja komponentteja tai pilottituotteita. Kumppanimme ja asiakkaamme voivat sitten integroida avainkomponentit runsaasti lisäarvoa tuottaviin instrumentteihin haluamaansa käyttöä varten. Myös teknologian siirto massatuotantoa varten on mahdollista. Tyypillisiä esimerkkejä tuotannostamme ovat esimerkiksi säteilyanturit, mikromekaaniset Fabry–Perot-interferometrit jne.


 

Uusia yrityksiä

Pelkästään piiosaamisen myötä VTT:stä on irronnut lukuisia spin-off-yrityksiä kuten VTT Memsfab23, Aivon24, Advaplan (CMP-palvelut), Advacam25 (suuripinta-alaiset fotonilaskurit), Spectral Engines (spektrianturit)26 ja Asqella (THz-pohjaiset turvatarkastusratkaisut)27.  Koska VTT pystyy integroimaan teknologiaa vertikaalisesti aina komponenteista pilvipalveluihin asti, yrityksiä syntynee tulevaisuudessa lisää.


 

Piistä pilveen

”Piistä pilveen” on Petri Kalliokosken johtaman liiketoiminta-alueemme motto. Ydintoimintaamme ovat tietointensiiviset tuotteet ja palvelut. VTT:n vahvuus on kykymme kehittää ratkaisuja läpi koko arvoketjun erillisten tutkimusalueiden rajojen yli. Esimerkiksi rullalta-rullalle painetun elektroniikan linjamme28,29 ja piipohjaiset mikrosysteemitekniikkamme avaavat ovia entistä edullisemman, joustavan hybridielektroniikan tutkimiseen. Anturijärjestelmien asiantuntijamme integroivat komponentteja yhä uusiin ratkaisuihin, laitteisiin ja prototyyppeihin. Tietoliikenneosaamisemme ovat tulevaisuuden verkkojen, kuten 5G, ja niihin liittyvien laitteistojen kärkeä. Terveysalan sovellukset, akkreditoitu metrologia30 (VTT Mikes) ja digitaaliset järjestelmät ja palvelut täydentävät osaamisemme, jonka turvin pystymme tarjoamaan ratkaisuja yrityksille ja luomaan uutta taloudellista arvoa.

Yksi tuore esimerkki on tapa, jolla yhdistimme ympäristömetrologian ja hyperspektriteknologian osaamisemme. Aluksi esittelimme keinon tunnistaa materiaaleja ennätykselliseltä 1,5 kilometrin etäisyydeltä31. Menetelmänä on aktiivisesti valaistu infrapuna-alueen hyperspektri-ilmaisin (active hyperspectral detection, AHS), ja siinä käytetään superjatkumovalonlähdettä. Teknologian tuorein kehitysaskel otettiin TransSmart-ohjelman myötä32, kun sitä onnistuttiin miniatyrisoimaan huomattavasti käyttämällä mikromekaanista Fabry–Perot-teknologiaa ja ottamalla käyttöön seuraavan sukupolven superjatkumolaser. AHS-instrumenttia testattiin onnistuneesti liikenneolosuhteissa, missä ajoneuvon edessä olevia kohteita erotettiin spektrisesti. 


 


 

PHILIPPE MONNOYER

Philippe Monnoyer on VTT:n Mikrosysteemit-tutkimusalueen päällikkö. Hän väitteli tohtoriksi fysikaalisesta kemiasta vuonna 1998 Namurin yliopistossa Belgiassa. Hän on työskennellyt Liègen avaruuskeskuksessa, Imecissä ja Motorolalla (sittemmin Freescale Semiconductors) sen, ST Microelectronicsin ja Philipsin (sittemmin NXP) tutkimusyhteistyölaitoksessa Ranskan Crollesissa lähellä Grenoblea.

Vuonna 2007 Monnoyer saapui Suomeen ja VTT:lle työskentelemään MEMS-teknologian parissa. Hänen tutkimusryhmänsä keskeisiä tutkimusalueita ovat muun muassa mikrospektrometrit, MEMS, säteilyanturit, superkondensaattorit, infrapuna-nanobolometrit ja pietsosähköiset materiaalit – tutkimusryhmänsä on osa VTT:n liiketoiminta-aluetta, joka tarjoaa teknologiaa piistä pilveen, mukaan lukien painettua elektroniikkaa, anturijärjestelmiä, metrologia- ja terveyssovelluksia, viestintäjärjestelmiä ja​ digitaalisia palveluja.


 


 


 

​Lähteet


 

[1] https://en.wikipedia.org/wiki/Industrial_Revolution

[2] https://en.wikipedia.org/wiki/Second_Industrial_Revolution

[3] https://en.wikipedia.org/wiki/Digital_Revolution

[4] http://mtceu2016.memscongress.com/breakoutsessions/

[5] http://www.gartner.com/it-glossary/digitalization

[6] http://www.vttresearch.com/Impulse/Pages/Digitalisation-in-closing-the-gap.aspx

[7] http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2013/V3.pdf

[8] Katunäkymä https://www.google.fi/maps/@60.1845479,24.8188365,3a,46.3y,296.53h,90.53t/data=!3m7!1e1!3m5!1saRxfdVeUG6nespjQnUeqjw!2e0!6s%2F%2Fgeo2.ggpht.com%2Fcbk%3Fpanoid%3DaRxfdVeUG6nespjQnUeqjw%26output%3Dthumbnail%26cb_client%3Dmaps_sv.tactile.gps%26thumb%3D2%26w%3D203%26h%3D100%26yaw%3D49.058609%26pitch%3D0!7i13312!8i6656?hl=en

[9] http://www.spacex.com/

[10] https://wiki.aalto.fi/display/SuomiSAT/Summary Aalto-1-satelliitin spektrikamera on rakennettu osana ESA-StrIn-hanketta “MEMS Fabry-Perot Interferometer Technology for Miniaturized Hyperspectral Imagers and Microspectrometers”, ESA-sopimusnumero 4000106267/12/NL/CP.

[11] Näsi, R., Honkavaara, E., Lyytikäinen-Saarenmaa, P., Blomqvist, M., Litkey, P., Hakala, T., & Holopainen, M. (2015). Using UAV-Based Photogrammetry and Hyperspectral Imaging for Mapping Bark Beetle Damage at Tree-Level. Remote Sensing, 7(11), 15467-15493.

[12] http://www.vttresearch.com/media/news/vtts-hyperspectral-camera-shows-promising-results-in-detection-of-skin-field-cancerization

[13] Kaare et al., Development of tunable Fabry-Perot spectral camera and light source for medical applications, AIP Conf. Proc. 1537, 231 (2013); http://dx.doi.org/10.1063/1.4809717

[14] http://www.vttresearch.com/Impulse/Pages/Fabry-Perot-Interferometer-technologies.aspx

[15] http://www.ted.com/talks/gregory_heyworth_how_i_m_discovering_the_secrets_of_ancient_texts

[16] http://www.ted.com/talks/greg_asner_ecology_from_the_air

[17] U. Dillner et al., J. Sens. Sens. Syst. 2, 85 (2013).

[18] https://en.wikipedia.org/wiki/Ragone_chart

[19] http://arxiv.org/abs/1603.00798

[20] https://www.bosch-sensortec.com/bst/products/all_products/bme680

[21] Koppinen et al., A novel MEMS gas sensor based on ultrasonic resonance cavity, Ultrasonics Symposium (IUS), 2014 IEEE International, pp 655–658.

[22] http://www.vttresearch.com/Impulse/Pages/Small-is-big-growth-and-new-opportunities-in-silicon-photonics.aspx

[23] http://www.vttmemsfab.fi/

[24] http://aivon.fi/

[25] http://www.advacam.com

[26] http://www.spectralengines.com/

[27] http://asqella.com/

[28] http://www.vttresearch.com/Impulse/Pages/Pilot-plants-forge-innovative-ideas-into-business-activities.aspx

[29] https://www.youtube.com/watch?v=vbD2nXJ9PIc&list=UUsk0HC6ZHwPdbQwE8UWzW5A&index=1

[30] http://www.vttresearch.com/Impulse/Pages/By-measuring-you-can-improve.aspx

[31] A. Manninen et al. Opt. Express 22, 7172-7177 (2014).​

[32] http://www.transsmart.fi/transsmart/in_english

 ​

 

 

Impulssihttp://www.vtt.fi/ImpulssiImpulssi
Impulssi 2/2016http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2016.aspxImpulssi 2/2016
Kaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttäväähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaivostoiminnasta-kestavaa-ja-hyvaksyttavaa.aspxKaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttävää
SMACC – älyä koneisiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/SMACC-alya-koneisiin.aspxSMACC – älyä koneisiin
Kun osaat mitata, osaat parantaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/MIKES-tekee-vaativia-mittauksia-teollisuuden-kayttoon.aspxKun osaat mitata, osaat parantaa
Intohimo siivittää tutkimustahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/intohimo-siivittaa-tutkimusta.aspxIntohimo siivittää tutkimusta
Kasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kasvua-ja-uusia-mahdollisuuksia-piifotoniikassa.aspxKasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassa
Voiko ympäristöväittämiin luottaa?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-ymparistovaittamiin-luottaa.aspxVoiko ympäristöväittämiin luottaa?
Digitaaliset ekosysteemit valtaavat alaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaaliset-ekosysteemit-valtaavat-alaa.aspxDigitaaliset ekosysteemit valtaavat alaa
Syntymäpäivälahja meiltä itsellemmehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Syntymapaivalahja-meilta-itsellemme.aspxSyntymäpäivälahja meiltä itsellemme
Muutosjohtamisen luova voimahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Muutosjohtamisen-luova-voima.aspxMuutosjohtamisen luova voima
Impulssi 1/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2015.aspxImpulssi 1/2015
Turbiinisiivillä miljoonien säästöihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Turbiinisiivet-saastavat-miljoonia.aspxTurbiinisiivillä miljoonien säästöihin
Voiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-alykkaiden-kaupunkien-suorituskykya-mitata.aspxVoiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Uusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyynhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusia-ratkaisuja-kaupunkitulvien-ehkaisyyn.aspxUusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyyn
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudellehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/For-Industry-veturina-Suomen-valmistavalle-teollisuudelle.aspxFor Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle
Puhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puhtaampaa-kaupunkiliikennetta-puupohjaisella-dieselilla.aspxPuhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillä
Matti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ennen-kuin-tieto-hukkuu-numeroihin.aspxMatti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihin
Selluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloonhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Selluloosakuitu-herattaa-kaytetyn-puuvillatekstiilin-uuteen-eloon.aspxSelluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloon
Jari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Jari-Gustafsson-Vanhoja-ja-uusia-taantuman-voittamiseksi.aspxJari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksi
Impulssi 1/2016http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2016.aspxImpulssi 1/2016
Teollinen internet haastaa Suomenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-internet-haastaa-Suomen.aspxTeollinen internet haastaa Suomen
Onko tulevaisuudessa jätevettä?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Onko-tulevaisuudessa-jatevetta.aspxOnko tulevaisuudessa jätevettä?
Puukuitu haastaa muovin kauppakasseissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puukuitu-haastaa-muovin-kauppakasseissa.aspxPuukuitu haastaa muovin kauppakasseissa
Tuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöönhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuotteita-jätteestä.aspxTuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöön
VTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fabry-Perot-interferometriteknologia.aspxVTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaa
Oma osaaminen yhteiseksi hyväksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Oma-osaaminen-yhteiseksi-hyvaksi.aspxOma osaaminen yhteiseksi hyväksi
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Hybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/hybridimenetelmilla-uusia-ratkaisuja-metallien-kierratykseen.aspxHybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseen
Täydellinen arktisten ratkaisujen pilottiympäristöhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Taydellinen-arktisten-ratkaisujen-pilottiymparisto.aspxTäydellinen arktisten ratkaisujen pilottiympäristö
Hulevedet puhtaiksi Leca-sorallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hulevedet-puhtaiksi-Leca-soralla.aspxHulevedet puhtaiksi Leca-soralla
IPR edellä ulkomaillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/IPR-edella-ulkomaille.aspxIPR edellä ulkomaille
Joustavan energiatuotannon kärkimaaksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Joustavan-energian-karkimaaksi.aspxJoustavan energiatuotannon kärkimaaksi
Pilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pilottitehtaat-jauhavat-ideoista-liiketoimintaa.aspxPilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaa
Ketterä ja nopea Ponssehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kettera-ja-nopea-Ponsse.aspxKetterä ja nopea Ponsse
Ledikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ledikalvot-taipuvat-kansanlampusta-lentokoneisiin.aspxLedikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiin
Yritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yritysten-ja-tutkijoiden-loydettava-toisensa-uudella-tavalla.aspxYritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavalla
Teknologiahypestä asiakasymmärrykseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teknologiahypesta-asiakasymmarrykseen.aspxTeknologiahypestä asiakasymmärrykseen
Maailma kuluttajien silminhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-kuluttajien-silmin.aspxMaailma kuluttajien silmin
Multifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksiahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Multifunktionaaliset-polysakkaridit-avaavat-uusia-mahdollisuuksia.aspxMultifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia
Idean jyvistä isoihin innovaatioihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Idean-jyvista-isoihin-innovaatioihin.aspxIdean jyvistä isoihin innovaatioihin
Älyliikenteestä suomalaisia vientivalttejahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alyliikenteesta-suomalaisia-vientivaltteja.aspxÄlyliikenteestä suomalaisia vientivaltteja
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
Kohti uutta syöpähoitoa soluseulonnallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kohti-uutta-syopahoitoa-soluseulonnalla.aspxKohti uutta syöpähoitoa soluseulonnalla
Impulssi 1/2014http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2014.aspxImpulssi 1/2014
Impulssi 2/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2015.aspxImpulssi 2/2015
Tulevaisuuden sensorihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-sensori.aspxTulevaisuuden sensori
Asuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asuinmukavuus-ja-energiatehokkuus-mahtuvat-samaan-kotiin.aspxAsuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiin
Lämpöaistimus on monen tekijän summahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Lampoaistimus-on-monen-tekijan-summa.aspxLämpöaistimus on monen tekijän summa

OTA YHTEYTTÄ

PL 1000, 02044 VTT
Puh. vaihde 020 722 111
Avoinna arkisin klo 8.00 - 16.30

ASIAKASPALVELU

info@vtt.fi
Puh. 020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja
12.00 - 15.00