Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​​Kuva 1. Micronovan tilat Otaniemessä Helsingin kupeessa.

Enemmän kuin pelkkää piitä

Philippe Monnoyer | 17.5.2016

​Muutaman vuoden kuluttua internetiin on kytketty todennäköisesti enemmän laitteita kuin maapallolla on ihmisiä. Ja tämä on hyvin varovainen arvio. Laitteiden määrän lisääntyessä käytössä on yhä enemmän mikrosysteemejä (Micro-Electro-Mechanical Systems, MEMS) ja antureita.

​Koneet ja höyryvoima mullistivat tuotantoprosessit 1700–1800-lukujen teollisen vallankumouksen1 aikana. Sitä seurasi toinen teollinen vallankumous, joka toi tullessaan sähköiset tuotantolinjat, puhelimen, faksin ja laajenevat rautatieverkostot ja raivasi tietä globalisaatiolle.2 Juuri nyt elämme kolmatta teollista vallankumousta3 eli informaation aikakautta tai digitaalista vallankumousta, jonka taustalla on lukuisia mullistavia keksintöjä kuten transistorit, tietokoneet, internet ja älypuhelimet.

Mikrosysteemit ja anturit ovat yleensä vain muutaman neliömillimetrin kokoisia ja maksavat useimmiten reilusti alle euron. Niiden ansiosta se, mikä oli aiemmin kallista ja suurta, muuttuu pieneksi ja edulliseksi.

Tunnettuja esimerkkejä niistä ovat kiihtyvyysanturit (esimerkiksi ajoneuvojen turvatyynyjen hallintaan), paineanturit, gyroskoopit, mikrofonit, magnetometrit, kosteusanturit, mikropeilit (esimerkiksi digitaalisiin videoprojektoreihin), radiotaajuussuodattimet tiedonsiirtoon, mustesuihkutulostinten suuttimet ja mikropumput.

Alan järjestö MEMS & Sensors Industry Group järjesti maaliskuussa Münchenissä konferenssin4, jossa ilmeni, että markkinoille odotetaan tulevaisuudessa ilmestyvän kaasuantureita (CO2, CO, ammoniakki, SOx, NOx, haihtuvat orgaaniset yhdisteet), hiukkasantureita, ajoneuvojen antureita (esimerkiksi kuvantamiseen tai MEMS-peilejä LIDAR-laitteisiin), mutta myös antureita lääketieteelliseen käyttöön ja terveydenhuoltoon, esimerkiksi ei-invasiivisia glukoosiantureita diabeteksen hoitoon, antureita hengitysanalyysiin ja älylääkkeisiin, iholle kiinnitettäviä antureita, antureita pienen tehon kulutuksen gyroskooppeihin sekä antureita rakennusten monitorointiin ja miniatyrisoituja spektrometreja.

Antureilla varustetut laitteet tuottavat valtavia määriä arvokasta dataa, jonka hyödyntäminen mahdollistaa uudenlaista liiketoimintaa ja uusia liiketoimintamalleja. Tätä tarkoittaa digitalisoituminen.5,6

Digitalisoituminen vaikuttaa aivan kaikkeen: tuottavuuteen7, terveydenhuoltoon, turvallisuuteen, älykoteihin. Sen uskotaan myös edistävän maailmantalouden kasvua merkittävästi.

Verkkoon kytketyt laitteet (älypuhelimista autoihin, tuotantolaitteisiin ja koteihin) sekä ihmiset muodostavat yhdessä kaiken internetin (Internet of Everything, IoE).


 

VTT:n piiteknologiaa

VTT:n kansalliseksi tutkimusinfrastruktuuriksi luokitellut mikroelektroniikan puhdastilat sijaitsevat Espoossa Micronova-rakennuksessa.8 Myös Aalto-yliopisto hyödyntää rakennusta, ja yritykset käyttävät tiloja t&k-toimintaan ja/tai tuotantoon. VTT on kehittänyt useita kilpailukykyisiä piikomponenttiteknologioita.


 

Kuva2. Lohjanjärven syanobakteerien kartoitus. HSI-Stereo-projektin yhteistyökumppaneita olivat Jyväskylän yliopisto, Paikkatietokeskus, Luode consulting, Lentokuva Vallas. Kuva: Ilkka Pölönen, Anna-Leena Erkkilä.

Mikrospektrometrit

Ympärillämme on valtava määrä visuaalista tietoa. Jo pelkästään silmin havaittavilla aallonpituuksilla saamme enemmän tietoa kuin aivomme pystyvät käsittelemään. Spektrometreillä voidaan analysoida esineiden lähettämää, heijastamaa tai imemää valoa, jolloin niiden materiaaliominaisuuksia voidaan päätellä. Spektrometrit ovat kalliita, suuria ja herkkiä instrumentteja. Entä jos ne olisivatkin edullisia, pieniä ja kestäviä?

VTT on käyttänyt yli 200 000 työtuntia mikrospektrometrien miniatyrisoinnin tutkimiseen kattaen aallonpituusalueet UV-alueelta aina termisen infrapunan alueelle asti. Olemme kehittäneet teknologian, jolla voidaan valmistaa tukevia ja massatuotantoon soveltuvia mikrospektrometrilaitteita. Olemme kehittäneet myös hyperspektrikuvantamislaitteita, joiden jokainen pikseli on mikrospektrometri.

Olemme siis luoneet uuden spektraalisten antureiden perheen monenlaiseen kuvantamiseen. Se luo uutta liiketoimintaa monille sektoreille, esimerkiksi terveydenhuoltoon, maatalouteen, päästö- ja ympäristövalvontaan, maanpuolustukseen, kemiallisiin analyyseihin, teolliseen tuotannonvalvontaan, arkeologiaan – vain mielikuvitus on rajana. Kaikilla kohteilla on oma spektrinsä, ja jos kuvantamiseen lisätään aikaulottuvuus, voimme helposti kuvata myös hyperspektraalisia videoita. Jos otamme mukaan vielä kuvien analysoinnin ja koneoppimisen, mielikuvitus lähtee laukkaamaan.

Tässä joitain esimerkkejä, joihin teknologiaa on jo sovellettu: Keväällä 2016 SpaceX-kantoraketilla9 laukaistaan Aalto-1-nanosatelliitti10, jonka kyydissä on yksi hyperspektrikameroistamme (400–1100 nm aallonpituusalueella, 5–10 nm resoluutiolla). Siitä tulee ensimmäinen suomalainen satelliitti ja ensimmäinen avaruuskokeemme. Myös paljon lähempänä maata lentävissä miehittämättömissä ilma-aluksissa (unmanned air vehicle, UAV) (Kuva 5) lennokeissa, nelikoptereissa ja pseudosatelliiteissa voi jo olla hyperspektrikuvantamislaitteita moniin eri tarkoituksiin.


 

Kuva 5. HSI-Stereo-hankkeen (Tekes) hyperspektrikuvantajat lennokin kyydissä.

Tekesin HyperGlobal-hankkeessa kehitetään hyperspektrikuvantamista meriolosuhteisiin. Tavoitteena on kehittää menetelmä alusten rikkioksidipäästöjen (SOx) etätunnistamiseen. Tiukentuneiden SOx-päästörajojen noudattaminen voidaan varmistaa vain tehokkaan valvontateknologian avulla, sillä päästörajat aiheuttavat merenkulkualan toimijoille miljardien eurojen lisäkustannukset.

Ympäristövalvonnan alalta Suomesta löytyy kaksi hyvää esimerkkiä: järvien sinilevät ja metsiä vahingoittavat tuholaisten torjunta-aineet. Sinilevä eli syanobakteerit vapauttavat veteen syanotoksiineja, jotka ovat myrkyllisiä eläimille ja ihmisille. Järvistään kuuluisassa Suomessa sinilevätilannetta seurataan joka kesä paikallisten näytteenottojen avulla ja siitä tiedotetaan ihmisille. Myös järvien kartoittamista hyperspektrikameralla lentokoneesta käsin on kokeiltu. Kuvassa 2 on esimerkkinä Lohjanjärvi kuvattuna 200 metrin korkeudelta. Järven koillisosassa lähellä kaupungin keskustaa näkyy merkittävä syanobakteerikeskittymä. Kartoittaminen on paikallista näytteenottoa tehokkaampi keino ymmärtää ilmiötä ja muodostaa siitä kokonaiskuva.

Metsissä esiintyy joskus puita vahingoittavia tuholaisia kuten kaarnakuoriaisia, joilla on ympäristö- ja talousvaikutuksia. Hyperspektrikameroilla voidaan kartoittaa, missä puissa tuhohyönteisiä esiintyy. Näsi ym.11 käyttivät VTT:n kehittämää hyperspektrikameratekniikkaa kuusien (Picea abies L. Karst.) tutkimiseen osana MMEA-tutkimusohjelmaa, jota koordinoi Cleen Oy yhdessä Paikkatietokeskuksen ja Helsingin yliopiston kanssa. Menetelmä vaikuttaa hyvin lupaavalta keinolta ehkäistä ja seurata kaarnakuoriaisten leviämistä.

Terveydenhuoltosektorille kehitimme kameran, jolla voidaan havaita sekunneissa ihosyövän esiasteita.12 Kehitimme myös verkkokalvon hyperspektrikuvantamiseen kameran, jolla voidaan helpottaa happisaturaation ja verkkokalvon rakenteen tutkimista sekä glaukooman ja diabeteksen diagnosointia.13 Muita kehittämiämme laitteita ovat esimerkiksi hyperspektraalimikroskooppi, kemialliset kuvantajat, puhelimen kuoreen kiinnitettävä langaton mikrospektrometri CO2-tason seurantaan ja uutuutena myös iPhonen kameraan liitettävä hyperspektrijärjestelmä. Lue lisää anturiteknologiastamme. 14

Hyperspektrikuvantamista käytetään myös arkeologiassa15, biodiversiteetin kvantifioinnissa ja luonnonhoidossa.16 Jos sinulla on ajatuksia muista tavoista soveltaa spektraalista tietoa, ota meihin yhteyttä! Todennäköisesti voimme räätälöidä kameran juuri sinun tarpeisiisi.


 

Huoneenlämmössä toimivat infrapuna-nanobolometrit

Kehitimme piipohjaisia infrapuna-nanobolometrejä, jotka testirakenteilla suorittamiemme mittausten perusteella ovat jopa yhden tai kaksi suuruusluokkaa herkempiä kuin tämänhetkiset huippulaitteet (termistoribolometrit ja lämpösähköiseen ilmiöön perustuvat bolometrit).17 

Pieniaukkoisten, edullisten optisten järjestelmien entistä parempi herkkyys on merkittävä etu. Ne voivat tarjota edullisen vaihtoehdon muille antureille yli 5 µm:n aallonpituuksilla.


 

Superkondensaattorit

Esineiden internet ja puettavat teknologiat perustuvat pitkälti siihen, että niiden järjestelmiin kuuluvat mikrosysteemit ja anturit tarvitsevat hyvin vähän energiaa tai jopa keräävät kaiken tarvitsemansa energian ympäristöstään itse ja ovat silti langattomasti kytkettyjä. Monissa tapauksissa pattereiden käyttö ja vaihtaminen olisi liian kallista. Siksi energian kerääminen (lämmöstä, liikkeestä, langattomasta lähiverkosta, auringosta jne.) ja varastoiminen on oleellista.

Superkondensaattorit ovat eräs keino varastoida sähköenergiaa. Ne voivat vapauttaa energiaa hyvin nopeasti (esimerkiksi tiedonsiirtoon) ja pystyvät varastoimaan sitä massaansa nähden runsaasti. Klassinen superkondensaattoreiden vertailukeino on niiden suorituskyvyn arviointi Ragone-kuvaajan18 avulla, jossa esitetään niiden tehotiheys- ja energiatiheysalueet. Näin voidaan kuvata sitä, miten nopeasti ja miten paljon energiaa superkondensaattori vapauttaa aktiivisen osansa kokoon nähden. VTT:n superkondensaattorit ja tämänhetkiset huippulaitteet perustuvat huokoiseen piihin ja atomikerroskasvatuksella kasvatettuun titaaninitridipinnoitteeseen19.

Koska superkondensaattorit ovat äärimmäisen ohuita, voidaan puhua energiasta per pinta. Tässä tapauksessa saavutetaan tehotiheys ~50 mW/mm2 tai energiatiheys ~2 mWs/mm2.


 

MEMS-pohjaiset CO2-anturit ja suhteelliset kosteusanturit

Ympäristön ja etenkin ilman laadun mittaamiseen käytettäville antureille on yhä enemmän kysyntää. Markkinoille on jo tullut joitain antureita, viimeisimpänä Boschin BME68020. VTT on kehittämässä MEMS-pohjaista ratkaisua, jolla pystytään erittäin nopeasti mittaamaan niin pieniä kuin erittäin suuriakin ilman CO2-pitoisuuksia21 esimerkiksi uloshengityksestä.

Tällä hetkellä keskitymme toimintavarmuuden parantamiseen eri lämpötiloissa. Jos onnistumme, uskomme tämän MEMS-anturin, jossa on 1 neliömillimetrin aktiivinen alue, pystyvän ilmoittamaan CO2-pitoisuuden alle sekunnissa ja käyttävän mittaukseen vain muutaman milliwatin. Kokonsa ansiosta CO2-anturista voi tulla hyvin edullinen anturivaihtoehto kuluttajaelektroniikkaan. Kehitämme myös menetelmää ilman suhteellisen kosteuden ja hiilidioksidipitoisuuden samanaikaiseen mittaamiseen.


 

Piifotoniikka

Vuosien varrella olemme kehittäneet kilpailukykyisen pii-oksidi-pii-rakenteisiin piikiekkoihin (silicon-on-insulator, SOI) perustuvia valokanavia, joiden koko mitataan mikrometreissä. Niillä on ainutlaatuisia ominaisuuksia kuten alle 0,1 dB:n häviö senttimetrillä, erittäin suuri kaistanleveys (1,2–8 µm) ja alhainen polarisaatioriippuvuus. Niiden taivutussäde on alle 10 µm ja kaarroshäviö alle 0,1 dB/90°.

Osaamisemme ansiosta pystymme integroimaan valokanavia piisiruille entistä tiheämmin. Perinteistä työtämme passiivisten komponenttien parissa täydentävät nyt aktiiviset komponentit ja niiden integrointi kohti entistä edullisempaa, nopeampaa ja energiatehokkaampaa tiedonsiirtoa. Kartoitamme myös muita sovellusmahdollisuuksia esimerkiksi biologian, kaasuantureiden ja lääketieteen alueilla. Lisää yksityiskohtaista tietoa löytyy tämän lehden aiemmasta numerosta.22


 

Kuva 3. Tutkittujen puiden luokittelu-tulokset IR-spektrikuvan ja normaalin värikuvan päällä. Kuva: Roope Näsi​.

Valmistuspalvelut

Sen lisäksi, että VTT tarjoaa t&k-sopimuspalveluja asiakkailleen, valmistusprosessien kehittämistä sekä IP-lisensointia ja osallistuu yhteisrahoitteisiin tutkimusohjelmiin, tarjoamme myös piipohjaisten tuotteiden sopimusvalmistuspalveluja tytäryhtiömme VTT Memsfabin23 kautta. Voimme tarjota valituille prosesseille valmistusprosesseja, jopa kymmenien tuhansien kiekkojen 150 millimetrin piikiekkojen vuosituotantoa.

Kun prosessin kehittäminen on saatu päätökseen, voimme valmistaa asiakkaalle MEMS-ratkaisujamme, antureita ja komponentteja tai pilottituotteita. Kumppanimme ja asiakkaamme voivat sitten integroida avainkomponentit runsaasti lisäarvoa tuottaviin instrumentteihin haluamaansa käyttöä varten. Myös teknologian siirto massatuotantoa varten on mahdollista. Tyypillisiä esimerkkejä tuotannostamme ovat esimerkiksi säteilyanturit, mikromekaaniset Fabry–Perot-interferometrit jne.


 

Uusia yrityksiä

Pelkästään piiosaamisen myötä VTT:stä on irronnut lukuisia spin-off-yrityksiä kuten VTT Memsfab23, Aivon24, Advaplan (CMP-palvelut), Advacam25 (suuripinta-alaiset fotonilaskurit), Spectral Engines (spektrianturit)26 ja Asqella (THz-pohjaiset turvatarkastusratkaisut)27.  Koska VTT pystyy integroimaan teknologiaa vertikaalisesti aina komponenteista pilvipalveluihin asti, yrityksiä syntynee tulevaisuudessa lisää.


 

Piistä pilveen

”Piistä pilveen” on Petri Kalliokosken johtaman liiketoiminta-alueemme motto. Ydintoimintaamme ovat tietointensiiviset tuotteet ja palvelut. VTT:n vahvuus on kykymme kehittää ratkaisuja läpi koko arvoketjun erillisten tutkimusalueiden rajojen yli. Esimerkiksi rullalta-rullalle painetun elektroniikan linjamme28,29 ja piipohjaiset mikrosysteemitekniikkamme avaavat ovia entistä edullisemman, joustavan hybridielektroniikan tutkimiseen. Anturijärjestelmien asiantuntijamme integroivat komponentteja yhä uusiin ratkaisuihin, laitteisiin ja prototyyppeihin. Tietoliikenneosaamisemme ovat tulevaisuuden verkkojen, kuten 5G, ja niihin liittyvien laitteistojen kärkeä. Terveysalan sovellukset, akkreditoitu metrologia30 (VTT Mikes) ja digitaaliset järjestelmät ja palvelut täydentävät osaamisemme, jonka turvin pystymme tarjoamaan ratkaisuja yrityksille ja luomaan uutta taloudellista arvoa.

Yksi tuore esimerkki on tapa, jolla yhdistimme ympäristömetrologian ja hyperspektriteknologian osaamisemme. Aluksi esittelimme keinon tunnistaa materiaaleja ennätykselliseltä 1,5 kilometrin etäisyydeltä31. Menetelmänä on aktiivisesti valaistu infrapuna-alueen hyperspektri-ilmaisin (active hyperspectral detection, AHS), ja siinä käytetään superjatkumovalonlähdettä. Teknologian tuorein kehitysaskel otettiin TransSmart-ohjelman myötä32, kun sitä onnistuttiin miniatyrisoimaan huomattavasti käyttämällä mikromekaanista Fabry–Perot-teknologiaa ja ottamalla käyttöön seuraavan sukupolven superjatkumolaser. AHS-instrumenttia testattiin onnistuneesti liikenneolosuhteissa, missä ajoneuvon edessä olevia kohteita erotettiin spektrisesti. 


 


 

PHILIPPE MONNOYER

Philippe Monnoyer on VTT:n Mikrosysteemit-tutkimusalueen päällikkö. Hän väitteli tohtoriksi fysikaalisesta kemiasta vuonna 1998 Namurin yliopistossa Belgiassa. Hän on työskennellyt Liègen avaruuskeskuksessa, Imecissä ja Motorolalla (sittemmin Freescale Semiconductors) sen, ST Microelectronicsin ja Philipsin (sittemmin NXP) tutkimusyhteistyölaitoksessa Ranskan Crollesissa lähellä Grenoblea.

Vuonna 2007 Monnoyer saapui Suomeen ja VTT:lle työskentelemään MEMS-teknologian parissa. Hänen tutkimusryhmänsä keskeisiä tutkimusalueita ovat muun muassa mikrospektrometrit, MEMS, säteilyanturit, superkondensaattorit, infrapuna-nanobolometrit ja pietsosähköiset materiaalit – tutkimusryhmänsä on osa VTT:n liiketoiminta-aluetta, joka tarjoaa teknologiaa piistä pilveen, mukaan lukien painettua elektroniikkaa, anturijärjestelmiä, metrologia- ja terveyssovelluksia, viestintäjärjestelmiä ja​ digitaalisia palveluja.


 


 


 

​Lähteet


 

[1] https://en.wikipedia.org/wiki/Industrial_Revolution

[2] https://en.wikipedia.org/wiki/Second_Industrial_Revolution

[3] https://en.wikipedia.org/wiki/Digital_Revolution

[4] http://mtceu2016.memscongress.com/breakoutsessions/

[5] http://www.gartner.com/it-glossary/digitalization

[6] http://www.vttresearch.com/Impulse/Pages/Digitalisation-in-closing-the-gap.aspx

[7] http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2013/V3.pdf

[8] Katunäkymä https://www.google.fi/maps/@60.1845479,24.8188365,3a,46.3y,296.53h,90.53t/data=!3m7!1e1!3m5!1saRxfdVeUG6nespjQnUeqjw!2e0!6s%2F%2Fgeo2.ggpht.com%2Fcbk%3Fpanoid%3DaRxfdVeUG6nespjQnUeqjw%26output%3Dthumbnail%26cb_client%3Dmaps_sv.tactile.gps%26thumb%3D2%26w%3D203%26h%3D100%26yaw%3D49.058609%26pitch%3D0!7i13312!8i6656?hl=en

[9] http://www.spacex.com/

[10] https://wiki.aalto.fi/display/SuomiSAT/Summary Aalto-1-satelliitin spektrikamera on rakennettu osana ESA-StrIn-hanketta “MEMS Fabry-Perot Interferometer Technology for Miniaturized Hyperspectral Imagers and Microspectrometers”, ESA-sopimusnumero 4000106267/12/NL/CP.

[11] Näsi, R., Honkavaara, E., Lyytikäinen-Saarenmaa, P., Blomqvist, M., Litkey, P., Hakala, T., & Holopainen, M. (2015). Using UAV-Based Photogrammetry and Hyperspectral Imaging for Mapping Bark Beetle Damage at Tree-Level. Remote Sensing, 7(11), 15467-15493.

[12] http://www.vttresearch.com/media/news/vtts-hyperspectral-camera-shows-promising-results-in-detection-of-skin-field-cancerization

[13] Kaare et al., Development of tunable Fabry-Perot spectral camera and light source for medical applications, AIP Conf. Proc. 1537, 231 (2013); http://dx.doi.org/10.1063/1.4809717

[14] http://www.vttresearch.com/Impulse/Pages/Fabry-Perot-Interferometer-technologies.aspx

[15] http://www.ted.com/talks/gregory_heyworth_how_i_m_discovering_the_secrets_of_ancient_texts

[16] http://www.ted.com/talks/greg_asner_ecology_from_the_air

[17] U. Dillner et al., J. Sens. Sens. Syst. 2, 85 (2013).

[18] https://en.wikipedia.org/wiki/Ragone_chart

[19] http://arxiv.org/abs/1603.00798

[20] https://www.bosch-sensortec.com/bst/products/all_products/bme680

[21] Koppinen et al., A novel MEMS gas sensor based on ultrasonic resonance cavity, Ultrasonics Symposium (IUS), 2014 IEEE International, pp 655–658.

[22] http://www.vttresearch.com/Impulse/Pages/Small-is-big-growth-and-new-opportunities-in-silicon-photonics.aspx

[23] http://www.vttmemsfab.fi/

[24] http://aivon.fi/

[25] http://www.advacam.com

[26] http://www.spectralengines.com/

[27] http://asqella.com/

[28] http://www.vttresearch.com/Impulse/Pages/Pilot-plants-forge-innovative-ideas-into-business-activities.aspx

[29] https://www.youtube.com/watch?v=vbD2nXJ9PIc&list=UUsk0HC6ZHwPdbQwE8UWzW5A&index=1

[30] http://www.vttresearch.com/Impulse/Pages/By-measuring-you-can-improve.aspx

[31] A. Manninen et al. Opt. Express 22, 7172-7177 (2014).​

[32] http://www.transsmart.fi/transsmart/in_english

 ​

 

 

Impulssihttp://www.vtt.fi/ImpulssiImpulssi
Impulssi 1/2017http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2017.aspxImpulssi 1/2017
Infinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Infinited-Fiber-tuo-muutoksen-tekstiiliteollisuuteen.aspxInfinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteen
Suomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalaispyörät-pyörivät-myös-tulevaisuudessa.aspxSuomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessa
Laivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimustahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laivateollisuuden-digitalisoituminen-edellyttää-huippututkimusta.aspxLaivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimusta
Pilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pilottitehtaat-jauhavat-ideoista-liiketoimintaa.aspxPilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaa
Robottiautojen esiinmarssihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robottiautojen-esiinmarssi.aspxRobottiautojen esiinmarssi
Syntymäpäivälahja meiltä itsellemmehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Syntymapaivalahja-meilta-itsellemme.aspxSyntymäpäivälahja meiltä itsellemme
Impulssi 1/2014http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2014.aspxImpulssi 1/2014
Erkki KM Leppävuori: Tehoa tutkimukseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tehoa-tutkimukseen.aspxErkki KM Leppävuori: Tehoa tutkimukseen
Digikärjellä kaivokseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digikärjella-kaivokseen.aspxDigikärjellä kaivokseen
Digitaaliset ekosysteemit valtaavat alaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaaliset-ekosysteemit-valtaavat-alaa.aspxDigitaaliset ekosysteemit valtaavat alaa
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Tulevaisuuden arkkitehdit asiallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-arkkitehdit-asialla.aspxTulevaisuuden arkkitehdit asialla
Vanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteillahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/FiR-1-tutkimusreaktori-poistetaan-kaytosta.aspxVanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteilla
Jari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Jari-Gustafsson-Vanhoja-ja-uusia-taantuman-voittamiseksi.aspxJari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksi
Kyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamistahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuus-vaatii-muutakin-kuin-teknologiaosaamista.aspxKyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamista
Impulssi 1/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2015.aspxImpulssi 1/2015
Kaura on kysyttyä tavaraa maailmallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaura-on-kysyttya-tavaraa-maailmalla.aspxKaura on kysyttyä tavaraa maailmalla
Voimaa potkurikehitykseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voimaa-potkurikehitykseen.aspxVoimaa potkurikehitykseen
IPR edellä ulkomaillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/IPR-edella-ulkomaille.aspxIPR edellä ulkomaille
Tuottoisaa käyttöä Suomen biomassoillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoisaa-kayttoa-Suomen-biomassoille.aspxTuottoisaa käyttöä Suomen biomassoille
Maailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-vuonn-2030-vastauksia-huomisen-kysymyksiin.aspxMaailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiin
Suomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tyhjä-artikkeli-3-numerolle-1.aspxSuomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050
Mahdollisuus piilee haasteissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mahdollisuus-piilee-haasteissa.aspxMahdollisuus piilee haasteissa
Ikäteknologia arjen apuna ja turvanahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ikäteknologia-arjen-apuna-ja-turvana.aspxIkäteknologia arjen apuna ja turvana
Panimolaboratorio – Paremman oluen puolestahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Panimolaboratorio-paremman-oluen-puolesta.aspxPanimolaboratorio – Paremman oluen puolesta
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Suomi on hyvä investointihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-hyva-investointi.aspxSuomi on hyvä investointi
Kone on inhimillisempihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kone-on-inhimillisempi.aspxKone on inhimillisempi
Minima Processor Oy – Energiatehokkuuden maailmanennätys kiihdyttää IoT-kehitystähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Minima-Processor-Oy-Energiatehokkuuden-maailmanennätys-kiihdyttää-IoT-kehitystä.aspxMinima Processor Oy – Energiatehokkuuden maailmanennätys kiihdyttää IoT-kehitystä
Tehdään totta biotaloudestahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tehdaan-totta-biotaloudesta.aspxTehdään totta biotaloudesta
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Terveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveytta-ja-tehokkuutta-ruuan-laadusta-tinkimatta.aspxTerveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättä
Yrittäjien velvollisuus on etsiä kasvuahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yrittajien-velvollisuus-on-etsia-kasvua.aspxYrittäjien velvollisuus on etsiä kasvua
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudellehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/For-Industry-veturina-Suomen-valmistavalle-teollisuudelle.aspxFor Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle
Ihmisten jäljillähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ihmisten-jaljilla.aspxIhmisten jäljillä
5G tuo vauhtia verkkopalveluihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/5G-tuo-vauhtia-verkkopalveluihin.aspx5G tuo vauhtia verkkopalveluihin
Tulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovelluksethttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-uudet-selluloosatuotteet-ja-niiden-sovellukset.aspxTulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovellukset
Uudenlaista liiketoimintaa selluloosastahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudenlaista-liiketoimintaa-selluloosasta.aspxUudenlaista liiketoimintaa selluloosasta
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
Puukuitu haastaa muovin kauppakasseissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puukuitu-haastaa-muovin-kauppakasseissa.aspxPuukuitu haastaa muovin kauppakasseissa
Puun voimalla biotalouteenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puun-voimalla-biotalouteen.aspxPuun voimalla biotalouteen
Kolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmojahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kolmiulotteinen-virtuaalitodellisuus-ja-lisätty-todellisuus-Kohti-uusia-maailmoja.aspxKolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmoja
Lämpöaistimus on monen tekijän summahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Lampoaistimus-on-monen-tekijan-summa.aspxLämpöaistimus on monen tekijän summa
Impulssi 1/2016http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2016.aspxImpulssi 1/2016
Ketterä ja nopea Ponssehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kettera-ja-nopea-Ponsse.aspxKetterä ja nopea Ponsse
VTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/VTTn_spinno_GrainSense_tuo_laboratorion-maanviljelijan-kouraan.aspxVTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraan
VTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fabry-Perot-interferometriteknologia.aspxVTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaa

OTA YHTEYTTÄ

PL 1000, 02044 VTT
Puh. vaihde 020 722 111
Avoinna arkisin klo 8.00 - 16.30

ASIAKASPALVELU

info@vtt.fi
Puh. 020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja
12.00 - 15.00