Uudessa, VTT:n kehittämässä ihmisten seurantajärjestelmässä pyritään erottamaan ihmiset muista liikkuvista objekteista ja seuraamaan heidän liikkeitään.
– Kehittämämme syvyyskamera perustuu samanlaiseen ratkaisuun kuin mitä ensimmäisissä Microsoftin Xboxin Kinect-kameroissa käytettiin eleohjaukseen. Sen avulla voidaan mallintaa tilaa kolmiulotteisesti ja seurata liikkuvia objekteja, selvittää VTT:n erikoistutkija Sari Järvinen.
Esimerkiksi kaupassa pystytään tunnistamaan ihmishahmot ja seuraamaan heidän liikkumistaan.
– Henkilöllisyyttä sen ei ole tarkoituskaan tunnistaa. Syvyysdatasta analysoitu tieto tulee koordinaatteina, ei kuvatallenteena, Järvinen sanoo.
Seurantajärjestelmän tärkeimmät osat ovat syvyyskamera (infrapunalaser, valoherkkä kenno, kolmiulotteista kuvaa koostava prosessori), syvyystietoa käsittelevä ohjelmisto sekä käyttäytymistietoa analysoiva palvelu.
Ihmiseen – tai suureenkin määrään ihmisiä – osuessaan syvyyskameran valo tuottaa jokaisesta ihmisestä pistekuvion. Kameran kennossa kuvio muuttuu sen mukaan miten ihminen liikkuu. Laitteen ohjelma päättelee, missä kohdassa ihminen on ja mitä hän tekee.
– Järjestelmää voidaan hyödyntää monilla eri aloilla. Ensimmäisenä uskon sen tulevan käyttöön kaupan alalla, jossa ollaan lähimpänä valmista tuotetta, tutkija arvioi.
Ennen kuin käsissä on valmis kaupallinen tuote on vielä tehtävää.
– Perusseurantajärjestelmä on nyt valmis. Sen päälle tulevia palveluja vielä kehitetään eri sovellusalueille, Järvinen täsmentää.
Avuksi toiminnan optimointiin
Syvyyskameratekniikan toimivuutta on kokeiltu viime toukokuusta lähtien kauppakeskus Rinteenkulmassa Rovaniemellä.
– Seitsemän sensorin installaatio on kauppakeskuksen käytävällä, jossa on paljon liikennettä ja iso osa ihmisistä menee reipasta vauhtia oli. Nyt perusseurantajärjestelmän tekniikka on tähän valmis. Seuraavaksi kehitämme analysointityökalua kaupan tarpeisiin, Sari Järvinen toteaa.
Syksyllä 2013 VTT pilotoi järjestelmää Anttilan naistenvaateosastolla Oulussa. Pilotoinnissa järjestelmän tuottama reaaliaikainen tieto oli yhdistetty älykkääseen valaistusohjaukseen.
– Kokeilimme, voidaanko valolla vaikuttaa asiakkaiden käyttäytymiseen. Seurasimme ihmisten käyttäytymistä staattisessa valossa, dynaamisessa valkoisessa valossa sekä dynaamisessa värillisessä valossa. Kolmas eli dynaaminen värillinen valo houkutteli eniten ihmisiä paikalle.
Laajemmin ajateltuna kaupan ala voi Järvisen mukaan hyötyä ihmisten seurantajärjestelmästä monin tavoin ja optimoida siten toimintaansa.
– Kauppaketjun johtotasolle se voi tarjota paljon tietoa ihmisten käyttäytymisestä eri tasoilla. Jos ketjun eri myymälöiden asiakasmäärissä on isoja eroja mutta myyntivolyymi sama, voidaan miettiä onko tuotteiden esillepanossa jotain korjattavaa. Kaupan markkinointikampanjassa pystytään seuraamaan, lisääntyykö liikenne kampanjatuotteiden ympärillä.
Sensorit seuraavat ihmisvirtaa kauppakeskuksessa.
Toimitilat tehokäyttöön
Kauppa ei ole ainoa yritysala, joka voi hyödyntää syvyyskameratekniikkaa.
– Investoinnit toimitiloihin ovat yleensä iso kustannus yrityksille. Järjestelmällä voidaan seurata tilojen käyttöä, Järvinen selventää.
Yrityksissä on paljon yhteiskäytössä olevia tiloja, esimerkiksi isoja neuvotteluhuoneita. ”People trackerilla” voidaan seurata tilojen käyttöastetta.
– Neuvottelutilaan voi olla paljon varauksia ja se näyttää olevan vilkkaassa käytössä. Seurannassa saatetaan nähdä varauksia jäävän käyttämättä. Tai huomataan tiloja käytettävän pääasiallisesti 1–2 hengen puhelinneuvotteluihin, vaikka tilaan mahtuisi 20 ihmistä. Silloin voidaan miettiä, voidaanko neuvottelutilaa jotenkin muuttaa.
Yrityksessä, joissa on erityyppisiä työpisteitä yhteiskäytössä, voidaan seurata millaiset työpisteet ovat oikeasti käytössä, mitkä eivät.
Turvallisuutta senioriasukkaille
Syvyyskameratekniikka mahdollistaa myös uudenlaiset yksin asuville vanhuksille suunnatut turvapalvelut. Niistä hyötyvät niin ikäihmiset itse kuin omaiset ja kotisairaanhoitokin.
– Vanhusta voidaan seurata järjestelmällä pidemmän aikaa ja löytää tyypilliset käyttäytymismallit. Sen avulla varmistetaan, että hän pärjää omillaan. Muistisairauksia on helppo peitellä lyhyillä vieraskäyneillä, jolloin ne saattavat jäädä omaisilta huomaamatta. Tavoitteenamme on tutkia, miten järjestelmän keräämää käyttäytymistietoa voidaan käyttää hyväksi, Järvinen toteaa.
Ihmisten seurantajärjestelmää on jo pilotoitu yhdessä senioriasunnossa.
– Järjestelmällä pystytään havaitsemaan muutokset vanhuksen käyttäytymisrutiineissa ja päättelemään mahdolliset ongelmat. Jos yhtenä aamuna ei olekaan poikkeuksellisesti kymmeneen mennessä keitetty kahvia eikä kukaan ole mennyt keittiöön, voidaan ajatella jotain tapahtuneen, tutkija kertoo.
Tavoitteena on, että jos vanhuksen rutiineissa havaitaan muutoksia, tieto siitä menee nopeasti eteenpäin ja se tarkistetaan, tarvitseeko vanhus apua.
Ihmisten seurantajärjestelmä ei häiritse senioriasukkaan elämää millään tavalla. Hänen ei tarvitse pitää mukanaan minkäänlaista turvalaitetta eikä tehdä mitään toimenpiteitä. Kamera seuraa huomaamattomasti normaalia päiväelämää eli tapahtumia esimerkiksi vain olohuoneessa ja keittiössä.
Kotisairaanhoito voi helposti seurata vanhuksen selviytymistä ottamalla tietokoneen selaimella yhteyden järjestelmään. Jos ikäihmisen kotona ei ole liikuttu normaaliin tapaan, järjestelmä voi myös hälyttää kotiavun tarkastuskäynnille.
– Ihmisten seurantajärjestelmän kehitystyö on ollut todella mielenkiintoista. Pilotoinneissa olemme saaneet erilaisia mielipiteitä ja arvokasta käytännön tietoa siitä, miten kehittää järjestelmää edelleen, Sari Järvinen summaa.
Rinteenkulmassa odotukset korkealla
Rinteenkulman kauppakeskuksessa Rovaniemellä on pilotoitu ihmisten seurantajärjestelmää noin puolen vuoden ajan. Testattavana on ollut tekniikka, eikä järjestelmä ole vielä ehtinyt tuottaa varsinaista dataa. Kauppakeskuksen johtajan Pekka Rinteen odotukset ovat kuitenkin jo korkealla.
Järjestelmän pilottiasema on sijoitettu kauppakeskuksen käytävälle. Syvyyskamera tunnistaa sillä liikkuvien ihmisten liikkeet, rekisteröi miten he etenevät ja mikä kauppakeskuksessa näyttää herättävän mielenkiintoa.
Lopputuloksena on mahdollista saada paljon arvokasta tietoa, jonka käyttömahdollisuudet saavat Pekka Rinteen innostumaan.
– Kun toteutamme kauppakeskuksessa kampanjan tai toimenpiteen, näemme, kiinnostaako se ihmisiä ja pysähtyvätkö he esimerkiksi katsomaan mainosta. Yleensä seurataan vain myyntiä eli miten kassat kilisevät. Se ei välttämättä kerro onnistumisesta. Onnistunut kampanja voi poikia myyntiä myöhemmin, hän toteaa.
Yksittäisessä myymälässä järjestelmä kertoo,
pysähtyvätkö asiakkaat katsomaan kampanjatuotteita. Tai kun myymälässä muutetaan hyllyjärjestystä, kauppias saa tietoa, onko uusi järjestys kiinnittänyt huomiota ja osoittautunut toimivaksi.
– Etenkin ruoka-, vaate- ja urheilukaupoissa voidaan vaihdella tavaroiden paikkoja päivittäin ja testata näin, mikä järjestys on hyvä, Rinne sanoo.
Rinteenkulman johtaja on varma, että kauppakeskuksen myymälät tulevat kiinnostumaan järjestelmästä.
– Esimerkiksi palvelupainotteisessa urheiluliikkeessä on varmasti mielenkiintoista tietää, miten asiakas liikkuu myymälän sisällä ja milloin hän kaipaa palvelua. Yleensä myyjän pitää aavistaa, milloin asiakas haluaa palvelua ja milloin hän haluaa jatkaa katselua. Järjestelmä voi ilmaista, milloin asiakas on kiinnostunut saamaan tuotteesta lisää tietoa ja kaipaa palvelua.
Kauppakeskuksen päällikkönä Pekka Rinnettä kiinnostaa myös järjestelmän keräämä tieto siitä, mitkä myymälät ovat oikeasti vetovoimaisia.
– Mietimme koko ajan, mitä liikkeitä on missäkin, tarvitaanko vielä jonkun alan kauppoja, onko jotain liikaa.
Rovaniemen ytimessä sijaitsevassa Rinteenkulman kauppakeskuksessa kirjataan vuosittain 3,7 miljoonaa kävijää. He tekevät 2,1 miljoonaa ostosta 47 miljoonan euron edestä.
