Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

Innovaatioprosessi

​​Kuva 1. Resurssinäkökulma yrittäjämäisessä kansainvälistymisessä

Kansainvälinen yrittäjyys ei toteudu hetkessä vaan siihen kasvetaan

Nina Rilla | 8.12.2016

​Pienissä yrittäjävetoisissa yrityksissä innovaatio- ja kansainvälistymisprosessi ovat vahvasti kietoutuneita toisiinsa. Innovaation kehitys on keskeinen tapahtuma yrittäjävetoisessa yrityksessä, ja innovaatioprosessin poissulkeminen kansainvälistymisen tarkastelusta saattaakin jättää keskeisiä kansainvälistymisen mekanismeja kartoittamatta. Näin ollen kansainvälistymisen tulisi olla mukana yrityksen toiminnassa jo innovaation kehityksen alusta alkaen.

Tuore väitöskirjatutkimus kansain­välisen yrittäjyyden alalta osoittaa, että innovatiivisten yrittäjävetoisten yritysten kansainvälisen liiketoiminnan integroiminen innovaatioprosessiin on haasteellista. Mitä innovaatio- ja kansainvälistymisprosessien toisiinsa yhdistämiseen tarvitaan? Siihen tarvitaan ulkomaista innovaatioyhteistyötä innovaatioprosessin alusta alkaen, motivaatiota kansainväliseen kasvuun ja resurssien kekseliästä hyödyntämistä. 


 

Kuinka kehittää dynaaminen 
ja kasvua tukeva ympäristö?

Kansainvälisen yrittäjyyden tutkimus on yksi tärkeä liiketoimintatutkimuksen osa-alue, sillä monissa Suomen kaltaisissa, pienissä talouksissa keskeinen innovaatiojärjestelmän haaste on – korkeasta teknologian ja keksintöjen tasosta huolimatta – tuottaa ulkomaista kasvua hakevia innovatiivisia yrityksiä. Keskeinen kysymys johtamisen ja innovaatiopolitiikan näkökulmasta on, kuinka kehittää dynaaminen ja vahva innovaatioperustainen kasvua tukeva ympäristö ja edistää sellaista yrittäjyyttä, jonka pohjalta kotimaassa kehitetyt teknologiat ja keksinnöt voidaan muuttaa menestyväksi kansainväliseksi liiketoiminnaksi. Tämän onnistumiseksi tarvitaan julkisen kasvuyrittäjyystuen lisäksi muun muassa kyvykkyyttä osallistua globaaleihin ekosysteemeihin ja verkostoihin innovaatioiden kehittämiseksi. 

 
Motivaatio innovatiivisten kansainväliseen yrittäjyyteen tähtäävien yritysten tarkasteluun kumpuaa huomiosta, jonka mukaan innovaation kehitys ja kansainvälistyminen nähdään erillisiksi tapahtumiksi yrityksissä. Tämä huomio korostui erityisesti pienten innovatiivisten yritysten haastatteluissa ja kiinnostavaksi tutkimuksen kohteeksi nousi, voisiko kansainvälistymisprosessi hyötyä ulkomaisista innovaatioyhteistyösuhteista? Yksi tapa tarkastella kysymystä on harvoin käytetyn resurssien hankintanäkökulman ulottaminen yrittäjyyden alkuun eli innovaatioprosessiin. Voidaan olettaa, että merkittävät ulkomaiset yhteistyösuhteet kansainvälistymisessä voivat ulottua pitkälle yrityksen esihistoriaan.  

 

Kansainvälinen yrittäjyys –
resurssinäkökulma 

Innovaatioiden elinkaarien lyhenemisen, teknologioiden nopean leviämisen ja moni­tieteisen kehityksen vuoksi yritykset ovat – vastatakseen näihin haasteisiin – joutuneet etsimään ulkopuolista tietoa ja osaamista omien resurssien riittämättömyyden vuoksi (esim. Tether 2002). Usein sopivat resurssit löytyvät kotimaan rajojen ulkopuolelta, mikä tarkoittaa, että yritysten innovaatioprosessit ovat avautuneet ja innovaatioyhteistyösuhteet ovat yleistyneet. Koska tieto ja osaamisperustaiset kyvykkyydet ovat tärkeitä resursseja yritysten kilpailukyvyn parantamisessa (Nelson & Winter 1982; Penrose 2009), monet pienet yritykset joutuvat alttiiksi kansainvälisen liiketoiminnan haasteisiin ja mahdollisuuksiin aiemmin yrityksen elinkaaressa (Jones 2001). On myös tavallista, että innovatiiviset yritykset toimivat kansainvälisessä kontekstissa heti synnyttyään ilman kotimaan markkinoita (esim. Coviello 2006). Globaalien resurssien etsimisestä ja hyödyntämisestä on tullut yksi tärkeä toiminto yrittäjävetoisissa yrityksissä, jolloin yritykset voivat olla sidoksissa kansainväliseen innovaation kehitykseen jo huomattavasti ennen yrityksen perustamista (Jones 2001).

 
Yrittäjyyden ymmärtäminen innovaatiotoiminnassa on tärkeää, sillä innovaatiot ovat merkittävä osa yrittäjyyttä ja sen keskeinen ominaisuus. Tämän vuoksi tutkimuksessa keskitytään innovaatioperustaiseen yrittäjyyteen (Schumpeter 1963; Nelson & Winter 1982), uutta liiketoimintaa tuottavan yrittäjyyden sijaan. Innovaatio ja yrittäjyys nähdään toisistaan erottamattomina toimintoina kansainväliseen yrittäjyyteen pyrkivässä yrityksessä. Kansainvälisen yrittäjyyden tarkoituksena on kehittää ja kaupallistaa innovaatioita kansainvälisessä kontekstissa. Näin ollen yrittäjämäinen kansainvälistyminen voidaan nähdä prosessiksi, joka yhdistää innovaatio- ja kansain­välistymisprosessin, vaikka näitä prosesseja on aiemmin tarkasteltu erikseen.  

 
Kansainvälistymistä on perinteisesti tutkittu yrityksestä ulospäin suuntautuvana toimintana kuten vientinä (esim. Mathews & Zander 2007). On kuitenkin esitetty, että kansainvälistymisprosessin vaiheista ja mekaniikasta voidaan saada tarkempi kuva kiinnittämällä huomioita erityisesti ulkomaisten resurssien hankintaan (Hewerdine et al. 2014). Kun kansainvälistyminen ymmärretään tilana lopputuloksen sijaan, yrittäjävetoinen yritys voi noudattaa resurssien hankintaperusteista kansainvälistymistä (esim. Hewerdine et al. 2014). Puuttuvat resurssit, joita yritys hyödyntää innovaation kehityksessä ja myöhemmin kansainvälistymisessä, se hankkii erilaisten yhteistyösuhteiden kautta. Resurssit muodostavat kansainvälistymisprosessissa sisä- ja ulkolinkkejä (Kuva 1), joiden voidaan nähdä edistävän kansainvälistymistä (Welch & Luostarinen 1993). Edellä mainittujen seikkojen vuoksi kansainvälistyminen voidaan ymmärtää syklisenä, lineaarisen päämäärään tähtäävän toiminnan sijaan.  

 

Ulkomaiset yhteistyösuhteet  

Innovaatioyhteistyö on nykypäivää yrityksille, ja yhteistyösuhteet voidaan nähdä yhtenä yrityksen tärkeänä aineettomana resurssina, sillä niiden kautta yritykset vaihtavat ja hankkivat puuttuvaa osaamista edistääkseen innovaation kehitystä ja kansainvälistymistä (Ritter & Gemünden 2003). Erityisesti pienten yritysten on aiemmissa tutkimuksissa havaittu keskittyvän paikallisiin yhteistyöverkostoihin, mikä saattaa johtaa vahingolliseen teknologian, tiedon tai osaamisen ’lock-in’-tilanteeseen ja vaikuttaa haitallisesti yrityksen innovointikykyyn (Boschma 2005). Teknologisen lyhytnäköisyyden haasteeseen voidaan vastata esimerkiksi etsimällä ulkomaisia tieto- ja teknologialähteitä keskittymättä ainoastaan kotimaiseen yhteistyöhön. Vaikka ulkomaisten yhteistyösuhteiden hyödyt pienille innovatiivisille yrityksille ovat epäselviä – esimerkiksi avoimen innovaation kirjallisuudessa yhteistyön maantieteellinen ulottuvuus tai yhteistyösuhteen laatu ovat jääneet vähemmälle huomiolle (esim. Rilla 2016) – ulkomaisten yhteistyösuhteiden positiivinen vaikutus kansainvälistymiselle voidaan nähdä. Yhteistyösuhteita on vain hyödynnettävä neuvokkaasti.      
Innovaatiota, joilla tässä tarkoitetaan markkinoilla kaupallistettuja keksintöjä, kumpuaa monenlaisista lähteistä. Innovaatiokirjallisuudessa erotetaan yleensä kysyntä- ja tiedelähtöiset keksinnöt toisistaan (Dosi 1982), koska ne aiheuttavat hyvin erityyppisen innovaation kehitysprosessin. Aiemmassa tapauksessa markkinat, joille keksintö kaupallistetaan ovat tiedossa, kun taas jälkimmäisessä tapauksessa keksinnölle kehitetään sovellusalaa ja luodaan tarve. Kuten kansainvälistymisprosessin myös innovaatioprosessin (Kuva 1) voidaan ajatella olevan yrityksessä syklinen, jolloin se tuottaa uusia innovaatioita, kuten lisäyksiä tuotesukupolviin. 

 

Yllättävää on innovaatiotoiminnan sisäänpäinkääntyneisyys

Innovaatio- ja kansainvälistymisprosessissa tapahtuneiden yhteistyösuhteiden tarkastelu viidessä suomalaisessa ja itävaltalaisessa life science -yrityksessä osoitti, että yrittäjän asenne ja motivaatio kansainväliseen kasvuun vaihtelivat suuresti. Monilla yrittäjillä oli proaktiivinen asenne kansainvälistymiseen, kuten yrittäjä- ja tiedevetoisilta yrityksiltä yleensä voi olettaa, mutta yritykset halusivat kasvaa hitaasti, jotta kontrolli pysyi yrittäjillä. Monet teknologiayritykset pitävät nopeampana vaihtoehtona rahoittaa kansainvälistä kasvua ulkomaisella riskipääomalla. Kansainvälinen kasvu on monelle yritykselle iso ja rohkeutta vaativa ponnistus, mutta se vaatii myös resursseja yrityksen globaaleille markkinoille tähtäävästä radikaalista innovaatiosta huolimatta. Teknologian kehityksen ja yrityksen kansainvälisen kasvun hallinta samanaikaisesti on haastavaa monelle yrittäjävetoiselle yritykselle.  
 
Tapaustutkimuksesta tuli lisäksi esille, että innovaatioita kehittävissä kansainvälisissä yrityksissä hankittiin resursseja useisiin eri innovaatioprosessin vaiheisiin yhteistyösuhteiden kautta, ei ainoastaan esimerkiksi kaupallistamiseen. Ulkopuolisia resursseja haettiin tietyn tarpeen, kuten kliiniset testit, täyttämiseksi ja useimmiten yhteistyökumppanina oli kotimainen toimija, koska maantieteellisestä läheisyydestä nähtiin olevan hyötyä. Usein tiede- ja teknologiapohjaiset yritykset säilyttivät vahvan suhteen laitokseen, josta keksintö oli lähtöisin. Vaikka kotimaisuus hallitsi, yritykset solmivat yhteistyösuhteita myös ulkomaisten tahojen kanssa innovaatioprosessin alusta alkaen. 

 
Kansainvälisen yrittäjyyden näkökulmasta kiinnostavimpia yhteistyösuhteista olivat ne, joita käytettiin yrityksessä sekä innovaation kehittämiseen että kansainvälistymiseen, eli niitä jotka teorian mukaan muodostivat sisä- ja ulkolinkkejä kansainvälistymisprosessiin (esim. Welch & Luostarinen 1993). Esimerkiksi sellainen yhteistyösuhde, jonka avulla yritys sai täydentäviä resursseja ratkaistakseen teknologisen ongelman ja pystyi käyttämään samaa yhteistyösuhdetta hyödyksi myöhemmin innovaation kansainvälisessä kaupallistamisessa, oli hyödyllinen. Yllättäen näitä kaksoisyhteistyösuhteita löydettiin hyvin vähän, ainoastaan kahdessa tutkitussa yrityksessä. Ilahduttavaa oli kuitenkin huomata, että kaksois-yhteistyösuhteiden merkitys tunnistettiin ja niitä tavoiteltiin yrityksissä. Suurimmaksi ongelmaksi niiden hyödyntämisessä nousi osaamattomuus, sillä yrittäjät hankkivat ulkopuolisia, ja ennen kaikkea ulkomaisia, resursseja paikkaamaan tiettyä aineellista resurssipuutetta, jolloin muut osa-alueet jäivät huomiotta. Tutkimuksen kannalta hyödyllisimmiksi muodostuivat sellaiset yhteistyösuhteet, joiden kautta yrittäjä sai lisäksi neuvoja yrittäjyyteen, kansainvälistymiseen, motivaatioon tai muuhun aineettomaan ennalta tarkentamattomaan haasteeseen. Lisäksi huomattiin, että nämä samat yhteistyösuhteet ovat arvokkaita myös resurssipohjaisessa kansainvälistymisessä tarvittavan yhteistyökyvykkyyden muodostumisessa. 

 
Yllättävää oli yleisesti huomata innovaatiotoiminnan sisäänpäinkääntyneisyys. Innovaation kehitys pidettiin tiukasti omissa käsissä, johtuen osin innovaation tärkeydestä ja osin siitä, että yrittäjävetoisessa yrityksessä ei löydy aikaa ulkopuolisten yhteisyösuhteiden muodostamiseen. Myöskään yhteistyö isojen yritysten kanssa ei ollut luontaista. Avoimen innovaation ja yhteiskehittämisen opit ovat suurelta osin vielä saavuttamatta monissa kansainväliseen yrittäjyyteen tähtäävissä innovatiivisissa yrityksissä. Kokemuksen tärkeys tuli kuitenkin esille tutkimuksessa sillä kokeneemmat yritykset olivat valmiimpia hyödyntämään ulkomaisia monitahoisia yhteistyösuhteita aloittavia yrityksiä paremmin. Oppia tarvitaan niin yhteistyön ajoittamisesta kuin yhteistyöpartnereiden valinnasta ja sopimusten laadinnasta, jotta esimerkiksi innovaatioprosessi ei pitkittyisi turhaan.  

 
Yleisesti ottaen yritysten resurssien hankintaperustainen käyttäytyminen noudatteli strategiaa, jossa ulkoisia resursseja hyödynnettiin silloin, kun niitä löydettiin ilman ennalta tehtyä suunnitelmaa (esim. Hewerdine et al. 2014). Innovatiivisille niukkaresurssisille yrityksille tämä on luonnollinen toimintatapa, jonka pohjalta yritykset oppivat hyödyntämään yhteistyösuhteita yrittäjävetoisessa kansainvälistymisessä. 

 

Politiikkatoimia kansainvälisen 
yrittäjyyden varmistamiseksi

Kansainväliseen yrittäjyyteen tarvitaan rohkeutta, halua, osaamista, kekseliäisyyttä ja ripaus onnea ennen kaikkea yrittäjältä, johon useat yrityksen keskeiset roolit henkilöityvät samanaikaisesti. Näin ollen henkilö- ja talousresurssit ovat tiukoilla. Vaikka innovaatio- ja kansainvälistymisyhteistyön solmimisen hyödyt tunnistetaan, yhteistyöhön ei aina riitä aikaa. Tästä herää kysymys, mitä politiikan toimin voitaisiin tehdä kansainvälisen yrittäjyyden vahvistamiseksi Suomessa.  

 
Kansainväliseen yrittäjyyteen tähtäävät yritykset saavutetaan parhaiten innovaatio- ja yrittäjyyspolitiikalla, joka tähtää tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan (t&k&i) vahvistamiseen sekä (kasvu)yrittäjyyttä korostavan ilmapiirin luomiseen. Kansainvälistyminen sisällytetään puolestaan usein pienille ja keskisuurille yrityksille suunnattuihin tukitoimiin. Näiden politiikan osa-alueiden tulisi toimia yhdessä holistisesti saavuttaakseen parhaan hyödyn, mutta erityisesti pienissä talouksissa, kuten Suomessa, usean politiikkaohjelman tai toimenpiteen toteuttaminen samanaikaisesti on haastavaa. Kuten tuloksetkin osoittivat, eri yritysten tarpeet vaihtelevat suuresti. Suomessa on viime aikoina panostettu kasvuyrittäjyyteen, muun muassa yrittäjyysekosysteemien kehittymisen avulla, mutta esimerkiksi kansainvälistymisen julkinen tuki on edelleen keskittynyt vientiin, eli uusien markkinoiden hankkimiseen. 

 
Tutkimuksesta nousi esille muutamia huomioita erityisesti resurssipohjaisen kansainvälistymisen tukemiseen, jossa keskitytään esimerkiksi innovaatioiden esikaupalliseen vaiheeseen. Näistä ensimmäisenä voidaan nostaa esille yritysten kiinnittyminen ulkomaisiin resurssiverkostoihin innovaatioprosessin alkuajoista lähtien. Pelkän verkottumisen sijaan tulisi painottaa ennen kaikkea yhteistyötä ja yhdessä luomista. Tämän toivoisi johtavan yhteistyökulttuuriin, jossa korostuu resurssien ja tiedon sekä osaamisen jakaminen pienten yritysten, ja myös muiden innovaatiotoimijoiden, kesken Euroopan tasolla. Jakamistalousajattelua voitaisiin soveltaa myös yritysten t&k&i-toimintaan.  

 
Toiseksi, kansainväliseen yrittäjyyteen tähtäävät yritykset hyötyisivät ulkomaille ulottuvista hyvin toimivista julkisista kokeiluympäristöistä. Esimerkiksi toimialoilla, joilla kliiniset kokeet ovat elintärkeitä, ulkomainen yhteistyökumppani voisi hoitaa ne. Pääsy ulkomaisiin kokeiluympäristöihin voitaisiin järjestää yliopistojen ja tutkimuslaitosten, kuten VTT:n kautta kytkemällä innovaatioprosessin alkuvaiheessa olevia yrityksiä ulkomaisiin projekteihin – ei ainoastaan verkostoitumaan vaan kehittämään yhdessä. Tutkimuksen luonteen vuoksi yliopistot ja tutkimuslaitokset ovat luonnostaan verkottuneita ulkomaille, ja näiden yhteistyösuhteiden parempi hyödyntäminen voisi estää innovaatioprosessin turhan pitkittymisen yrityksissä. 

 
Esikaupallisessa vaiheessa voidaan hyödyntää myös julkisia hankintoja innovaation kehitykseen, millä pyritään vauhdittamaan erityisesti yhteiskunnallisiin tarpeisiin vastaavien innovaatioiden kehitystä ja käyttöä. Innovatiivisten hankintojen ansiosta yritykset saavat kansainvälisessä kaupassa tarvittavia referenssejä. Hankintastrategioiden tulee kehittyä myös julkisella sektorilla, jotta hankinnoissa onnistutaan. VTT:llä on kehitetty laajalti innovatiivisin hankintoihin liittyvää osaamista. Kansainvälisen yrittäjyyden edistämisen näkökulmasta vahvempi ulkomaisten julkisten hankintojen käyttö olisi hyödyllistä. On kuitenkin huomattava, että esimerkiksi resurssien jakaminen ulkomaisten yhteistyökumppaneiden kanssa tai ulkomaiset hankinnat eivät aina ole mahdollisia t&k-avustusten piirissä ja vaativat toimiakseen uusia säädöksiä ja järjestelyjä. 

 
Lopuksi on todettava, että kaikki kansainväliseen kasvuun pyrkivät yritykset eivät hyödy samoista innovaatio- tai yrittäjyyspolitiikan toimista. On yrittäjiä, jotka haluavat kasvattaa yritystään hitaasti edeten, vaikka heillä on maailman­luokan innovaatio käsissään. Kaikki eivät siis hyödy nyt muodikkaista verkostoitumistapahtumista enkeli- ja riskipääomasijoittajien kanssa, vaan nämä yrittäjät hyötyisivät esimerkiksi ohjauksesta rohkeampaan ja osaavampaan kansainvälistymisen hallintaan. Usein näiden yrittäjien käsissä voi syntyä vakaampaa kansainvälistä kasvua, joka johtaa laajempiin yhteiskunnallisiin vaikutuksiin kuten paikalliseen työllisyyteen ja koulutukseen, kuin nopean kasvun yrityksillä. Kansainväliseen yrittäjyyteen kasvetaan innovaatio- ja yritystoiminnan mukana, se ei tapahdu hetkessä. Kasvuprosessi voi kestää kymmeniä vuosia innovatiivisessa yrittäjävetoisessa yrityksessä, ja politiikkatoimien toivoisi huomioivan tämän aikajänteen kansainvälisen yrittäjyyden varmistamiseksi. ​

 

 
NinaRilla_e8r5403.jpg
 

 
Erikoistutkija Nina Rilla valmistui kauppatieteiden tohtoriksi (kansainvälinen liiketoiminta) 
kesäkuussa 2016 Turun yliopiston kauppakorkeakoulusta. Hänellä on yli kymmenen vuoden kokemus kotimaista ja ulkomaisista tiede-, teknologia- ja innovaatiopolitiikkaan liittyvistä projekteista, joissa hänen 
erityisenä mielenkiinnon 
kohteena ovat olleet innovaatio­prosessit ja pk-yritysten toiminta. Lisäksi hän ylläpitää VTT:n SFINNO® Suomalainen innovaatio -tietokantaa merkittävistä innovaatioista.  ​

 

 
Lähteet

 
Boschma, R. (2005) Proximity and Innovation: A Critical Assessment. Regional Studies, Vol. 39 (1), 61–74.
Coviello, N.E. (2006) The network dynamics of international new ventures. Journal of International Business Studies, Vol. 37 (5), 713–731.
Dosi, G. (1982) Technological paradigms and technological trajectories. Research Policy, Vol. 11 (3), 147–162.
Hewerdine, L., Rumyantseva, M., Welch, C. (2014) Resource scavenging: Another dimension of the internationalisation pattern of high-tech SMEs. International Marketing Review, Vol. 31 (3), 237–258.
Jones, M.V. (2001) First steps in internationalisation: Concepts and evidence from a sample of small high-technology firms. Journal of International Management, Vol. 7 (3), 191–210.
Mathews, J., Zander, I. (2007) The international entrepreneurial dynamics of accelerated internationalisation. Journal of International Business Studies, Vol. 38 (3), 387–403.​
Nelson, R., Winter, S. (1982) An evolutionary theory of economic change. Cambridge: Belknap Press of Harvard University Press.
Penrose, E. (2009) The Theory of the Growth of the Firm (4th Edition). New York: Oxford University Press.
Tether, B. (2002) Who co-operates for innovation, and why: An empirical analysis. Research Policy, Vol. 31 (6), 947–967.
Rilla, N. (2016) In search of the interrelatedness of innovation and internationalisation processes in entrepreneurial life science companies. Publications of Turku School of Economics, Series E 2.  Tampere: Juvenes print.
Ritter, T., Gemünden, H.G. (2003) Network competence: Its impact on innovation success and its antecedents. Journal of Business Research, Vol. 56 (9), 745–755.
Schumpeter, J. (1963) The Theory of Economic Development (3rd Edition). New York: Oxford University Press.
Welch, L., Luostarinen, R. (1993) Inward-outward connections in internationalization. Journal of International Marketing, Vol. 1 (1), 44–56.

 

 

Impulssihttp://www.vtt.fi/ImpulssiImpulssi
Impulssi 2/2016http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2016.aspxImpulssi 2/2016
IPR edellä ulkomaillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/IPR-edella-ulkomaille.aspxIPR edellä ulkomaille
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudellehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/For-Industry-veturina-Suomen-valmistavalle-teollisuudelle.aspxFor Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle
Impulssi 1/2016http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2016.aspxImpulssi 1/2016
Röntgenkuvantaminen uudelle tasollehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Rontgen-kuvantaminen-uudelle-tasolle.aspxRöntgenkuvantaminen uudelle tasolle
Tuottoa sijoituksillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoa-sijoituksille.aspxTuottoa sijoituksille
Digikärjellä kaivokseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digikärjella-kaivokseen.aspxDigikärjellä kaivokseen
Automaatiolla älykkyyttä liikenteeseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatiolla-alykkyytta-liikenteeseen.aspxAutomaatiolla älykkyyttä liikenteeseen
Intohimo siivittää tutkimustahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/intohimo-siivittaa-tutkimusta.aspxIntohimo siivittää tutkimusta
Yrittäjien velvollisuus on etsiä kasvuahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yrittajien-velvollisuus-on-etsia-kasvua.aspxYrittäjien velvollisuus on etsiä kasvua
Bisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sauli-Tormala-Kasvua-kansainvalisilta-kentilta.aspxBisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltä
Kvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmällehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kvanttinormaaleita-uudistuvalle-SI-jarjestelmalle.aspxKvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmälle
Kaura on kysyttyä tavaraa maailmallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaura-on-kysyttya-tavaraa-maailmalla.aspxKaura on kysyttyä tavaraa maailmalla
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Robottiautojen esiinmarssihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robottiautojen-esiinmarssi.aspxRobottiautojen esiinmarssi
Impulssi 1/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2015.aspxImpulssi 1/2015
Voiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-alykkaiden-kaupunkien-suorituskykya-mitata.aspxVoiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?
Puukuitu haastaa muovin kauppakasseissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puukuitu-haastaa-muovin-kauppakasseissa.aspxPuukuitu haastaa muovin kauppakasseissa
Selluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloonhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Selluloosakuitu-herattaa-kaytetyn-puuvillatekstiilin-uuteen-eloon.aspxSelluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloon
Impulssi 2/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2015.aspxImpulssi 2/2015
Maailmalla ei ole parempaa innovaatiomalliahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailmalla-ei-ole-parempaa-innovaatiomallia.aspxMaailmalla ei ole parempaa innovaatiomallia
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
Sopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksenteon tueksi?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sopiiko-elinkaariarviointi-poliittisen-päätöksenteon-tueksi.aspxSopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksenteon tueksi?
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Kolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmojahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kolmiulotteinen-virtuaalitodellisuus-ja-lisätty-todellisuus-Kohti-uusia-maailmoja.aspxKolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmoja
Hulevedet puhtaiksi Leca-sorallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hulevedet-puhtaiksi-Leca-soralla.aspxHulevedet puhtaiksi Leca-soralla
Tulevaisuuden sensorihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-sensori.aspxTulevaisuuden sensori
Teollinen internet haastaa Suomenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-internet-haastaa-Suomen.aspxTeollinen internet haastaa Suomen
Oma osaaminen yhteiseksi hyväksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Oma-osaaminen-yhteiseksi-hyvaksi.aspxOma osaaminen yhteiseksi hyväksi
Tulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-5G-verkko-etenee-koekayttoon-oulussa.aspxTulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussa
Jari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Jari-Gustafsson-Vanhoja-ja-uusia-taantuman-voittamiseksi.aspxJari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksi
Mallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mallinnuksen-ja-simuloinnin-hyodyntaminen-uusissa-voimalaitoskonsepteissa.aspxMallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissa
Kun osaat mitata, osaat parantaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/MIKES-tekee-vaativia-mittauksia-teollisuuden-kayttoon.aspxKun osaat mitata, osaat parantaa
Kohti uutta syöpähoitoa soluseulonnallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kohti-uutta-syopahoitoa-soluseulonnalla.aspxKohti uutta syöpähoitoa soluseulonnalla
Impulssi 1/2014http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2014.aspxImpulssi 1/2014
Minima Processor Oy – Energiatehokkuuden maailmanennätys kiihdyttää IoT-kehitystähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Minima-Processor-Oy-Energiatehokkuuden-maailmanennätys-kiihdyttää-IoT-kehitystä.aspxMinima Processor Oy – Energiatehokkuuden maailmanennätys kiihdyttää IoT-kehitystä
VTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuuttahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Nuoret-tutkijat-tekevat-tulevaisuutta.aspxVTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuutta
Terveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveytta-ja-tehokkuutta-ruuan-laadusta-tinkimatta.aspxTerveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättä
Uusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyynhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusia-ratkaisuja-kaupunkitulvien-ehkaisyyn.aspxUusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyyn
Automaatio antaa paketille siivethttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatio-antaa-paketille-siivet.aspxAutomaatio antaa paketille siivet
Multifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksiahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Multifunktionaaliset-polysakkaridit-avaavat-uusia-mahdollisuuksia.aspxMultifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia
Impulssi 2/2014http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2014.aspxImpulssi 2/2014
Tuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöönhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuotteita-jätteestä.aspxTuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöön
Ketterä ja nopea Ponssehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kettera-ja-nopea-Ponsse.aspxKetterä ja nopea Ponsse
SMACC – älyä koneisiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/SMACC-alya-koneisiin.aspxSMACC – älyä koneisiin
Syntymäpäivälahja meiltä itsellemmehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Syntymapaivalahja-meilta-itsellemme.aspxSyntymäpäivälahja meiltä itsellemme
Idean jyvistä isoihin innovaatioihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Idean-jyvista-isoihin-innovaatioihin.aspxIdean jyvistä isoihin innovaatioihin
Energiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdillahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiavarastojen-kysynta-kasvaa-vauhdilla.aspxEnergiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdilla
Älyliikenteestä suomalaisia vientivalttejahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alyliikenteesta-suomalaisia-vientivaltteja.aspxÄlyliikenteestä suomalaisia vientivaltteja

OTA YHTEYTTÄ

PL 1000, 02044 VTT
Puh. vaihde 020 722 111
Avoinna arkisin klo 8.00 - 16.30

ASIAKASPALVELU

info@vtt.fi
Puh. 020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja
12.00 - 15.00