Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​Esimerkkejä VTT:llä valmistetuista piifotoniikkasiruista, joille on toteutettu muun muassa erilaisia aallonpituusjakajia ja pitkiä valokanavaspiraaleja.

Kasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassa

Teemu Simola | 6.5.2015

​Ihmisten tiedonsiirtotarve kasvaa koko ajan. Siksi nopea optinen tiedonsiirto korvaa sähköisen. 

Tiedonsiirrossa tulevan kehityksen ytimessä on pieni hiukkanen, sähkö­magneettista säteilyä kuljettava fotoni. Piihin liitettynä voidaan näiden yhdistelmällä, piifotoniikalla, luoda täysin uusia mahdollisuuksia. Tyypillisiä sovelluskohteita ovat erilaiset lähetin- ja vastaanotinmoduulit, reitittimet sekä anturointi- ja mittaustekniikat. 

– Sähköiset mikropiirit ovat nyky-yhteiskuntamme teknologinen perusta ja useimpien käyttämiemme sähköisten laitteiden ”aivot”. Ne muodostuvat puolijohdesiruille kuvioiduista aktiivisista ja passiivista elektroniikkakomponenteista, kertoo tutkimustiimin päällikkö ja VTT Award 2014 -palkittu Timo Aalto VTT:ltä. 

Moderni prosessorisiru voi pitää sisällään miljardeja transistoreita. Piifotoniikassa puolestaan kehitetään optisia mikropiirejä, joissa valo etenee piihin kuvioituja valokanavia pitkin. Niiden lisäksi optisessa mikropiirissä on tyypillisesti aktiivisia ja passiivisia fotoniikkakomponentteja, joilla tuotetaan, muokataan ja vastaanotetaan valoa. 

Näkyvä valo ei läpäise piitä, mutta piifotoniikassa käytetään infrapunavaloa. Aallonpituus on tyypillisesti välillä 1.2–4 mikrometriä (µm). Optisen tiedonsiirron kannalta tärkeimpiä ovat 1.3 ja 1.55 mikrometrin aallonpituusalueet, kertoo Aalto.

Aivan viime vuosiin asti VTT:llä valmistettiin piisiruille vain passiivisia ja lämpöohjattuja optisia piirejä. Kaikki niin sanotut aktiiviset komponentit eli laserit, optiset vahvistimet, nopeat modulaattorit ja valonilmaisimet olivat muualla valmistettuja erillissiruja, jotka liitettiin piisirujen päälle.

– Tähänkin kehitettiin kansainvälistä huippua olevaa teknologiaa, mutta edulliseen massa­valmistukseen kaivattiin niin sanottua monoliittista integrointia suoraan piisiruille. Nyt myös tätä ollaan kehittämässä yhdessä asiakkaiden ja yhteistyökumppaneiden kanssa. Näistä tärkein on Rockley Photonics, jonka kanssa yhteistyö alkoi vuonna 2014, Aalto kertoo.


 

Rockley suuntaa sarjatuotantoon

Brittiläinen Rockley Photonics on etabloitunut Suomeen ja aloittaa Espoossa datakeskusten tiedon­siirtotuotteiden valmistuksen. Yhtiön pääkonttori on Lontoon lähellä, lisäksi Kalifornian Pasadenassa sijaitsee parinkymmenen hengen tuotekehitysyksikkö. Suomeen yhtiö tuli paljolti juuri VTT:n osaamisen takia. Myös muu teknologinen toimintaympäristö alan yrityksineen ja korkea­kouluineen antaa hyvät lähtö­kohdat toiminnalle.  

– Yhteistyössä VTT:n kanssa on ensimmäinen vaihe takana, ja nyt siirrytään toiseen vaiheeseen,­ jonka tarkoituksena on synnyttää konkreettisia tuotteita Micronovan puhdastilassa. Tänä vuonna tuomme pilottituotteemme markkinoille ja ensi vuoden tavoitteena on sarjatuotannon aloittaminen, sanoo Rockley Photonicsin hallituksen jäsen Markku Hirvonen.

Maailmassa on useita datakeskuksia, ja määrä vain kasvaa. Rockleyn tulevilla ratkaisuilla on tarkoitus parantaa niissä sijaitsevien valtavien tietomassojen sisäistä siirtelyä. 

– Tarkoitus on valmistaa Suomessa maailman alhaisimman virrankulutuksen ja korkeimman suoritustehon piifotoniikkatuotteita. Täysin vastaavaa tuotesuunnittelua ei ole missään muualla, joten kyseessä on ainutlaatuinen ja innostava hanke, Hirvonen jatkaa. 

Ensimmäiset rekrytoinnit Rockleyn Suomen yksikköön on jo tehty, jatkossa henkilöstön määrää on tarkoitus kasvattaa hankkeen edetessä. 

– Tulemme  tarvitsemaan osaajia muuhunkin kuin tuotekehitykseen, esimerkiksi myynnin ja markkinoinnin pariin. Eli kokonaisvaltaista liike­toiminnan edellyttämää kompetenssia. Aika näyttäisi olevan nyt kypsä piifotoniikan konkreettisille toteutuksille, sanoo Hirvonen. 

Yhteistyö VTT:n kanssa on siis hedelmällistä, ja piifotoniikkatuotteiden laajat mahdollisuudet todellisia. Samaa mieltä on Timo Aalto. 

– Aktiivikomponenttikehityksen tavoitteena on valmistaa optisia modulaattoreita ja valonilmaisimia ainakin 25 Gb/s (25 miljardia bittiä sekunnissa) tiedonsiirtonopeudelle. Sillä voi esimerkiksi siirtää Blu-ray-levylle tallennetun täysteräväpiirtoelokuvan muutamassa sekunnissa. 

Piifotoniikan sovellusmahdollisuudet ovat erittäin laajat. 

– Optisen tiedonsiirtokapasiteetin kasvu luo monia eri mahdollisuuksia, toteaa Timo Aalto. 

Tulevaisuus näyttää siis valoisalta, ja ainakin nopealta.  

impulssi-110-kanavainen-aallonpituusvalitsin-kuva2.jpg
 

Euroopan avaruusjärjestölle kehitetty 110-kanavainen aallonpituusvalitsin, jossa piisirulle on lisätty InP-pohjaiset 10- ja 11-kanavaiset optiset puolijohdevahvistimet ja fotodiodi. 

Nopeampaa, edullisempaa ja tehokkaampaa

Tällä hetkellä piifotoniikan tärkein sovellusalue on lyhyen ja keskipitkän matkan optinen tiedonsiirto, esimerkiksi datakeskuksissa ja paikallisissa tiedonsiirtoverkoissa. Niissä signaalin siirtomatka optisessa kuidussa on muutamasta metristä noin 40 kilometriin asti. 

– Piifotoniikkaa voidaan käyttää lähetin- ja vastaan­otinmoduuleissa, joissa muunnetaan sähköiset signaalit optisiksi ja päinvastoin, sekä yhdistettäessä ja eroteltaessa samassa optisessa kuidussa eri aallonpituuksilla kulkevat signaalit. Piifotoniikan avulla voidaan myös toteuttaa tietopakettien reititys tiedonsiirtoverkkojen solmupisteissä optisesti, mikä on edullisempaa, nopeampaa ja energiatehokkaampaa kuin nykyisin käytetty sähköinen reititys, Aalto sanoo. 

Erilaisissa mittaussovelluksissa voidaan hyödyntää myös pidempiä aallonpituuksia. Piifotoniikan avulla voidaan toteuttaa hyvin pieniä ja tarkkoja mikrospektrometrejä, joilla voidaan tunnistaa kaasuja, nesteitä ja biologisia näytteitä niille ominaisten läpäisyspektrien perusteella. 

Piifotoniikkaa on jo hyödynnetty optisten gyroskooppien valmistuksessa. Tulevaisuudessa voidaan valmistaa piifotoniikkasiruja, joissa yhdistyvät mikromekaanisten gyroskooppi­sirujen edullinen hinta ja pieni koko sekä niitä kalliimpien kuituoptisten gyroskooppien suuri mittaus­tarkkuus. 

– Piifotoniikkaa voidaan hyödyntää myös infrapunavaloon perustuvassa kuvantamisessa. Espanjalainen yritys Medlumics on valmistamassa optiseen koherenssitomografiaan (OCT) perustuvia lääketieteellisiä kuvantamislaitteita, joilla on tarkoitus tunnistaa esimerkiksi ihosyöpä ennen sen leviämistä. Tällaisen OCT-laitteen ytimenä on VTT:n ja Medlumicsin yhdessä kehittämä piifotoniikkasiru, joka valmistetaan VTT:n puhdastilassa Micronovassa. Tulevaisuudessa piifotoniikalle löytyy varmasti myös monia uusia sovelluskohteita, kuten optinen laskenta ja kvanttitietokoneet. Näiden kehitys on tosin vasta aluillaan, Timo Aalto toteaa.  

impulssi-valokanavakaarroksia-kuva3.jpg
 

Havainnekuva (vas.), mikroskooppikuva ja pyyhkäisyelektronimikroskooppikuva VTT:n kehittämistä valokanavakaarroksista ja peileistä, joissa kaarrossäde on korkeintaan muutamia mikrometrejä, eli noin tuhat kertaa perinteisiä kaarroksia pienempi.

Passiivisista aktiivisiin optisiin piireihin 

Piifotoniikkaa on kehitetty VTT:llä vuodesta 1997, jolloin Timo Aalto laati diplomityönsä piifotoniikasta VTT:n harjoittelijana. Vuonna 2004 oli vuorossa tohtoriväitös samasta aiheesta. Jo ennen vuotta 1997 VTT:llä oli kehitetty valokuituja sekä siruille integroituja lasi- ja piinitridi­valokanavia. 

– Piifotoniikan kehitys alkoi lämpöohjattujen optisten kytkimien suunnittelulla, jota seurasi piivalokanavien ja niihin perustuvien optisten komponenttien valmistustekniikan kehitys VTT:n puhdastilassa. Tämän kansainvälisestikin uraauurtavan työn tuloksena syntyi muun muassa lämmöllä ohjattu optinen 2 x 2 -kytkin, joka vaihtaa tilaansa alle sekunnin miljoonasosassa (~700 ns), Aalto kertoo.

Se on vieläkin tämän tyyppisen valokanavakytkimen maailmanennätys. Samalla kehitettiin myös maailman huippua edustava teknologia passiivisten piivalokanavakomponenttien valmistukseen. 

– Erittäin pienihäviöisillä (0.1 dB/cm) ja jopa yhden mikrometrin kaarrossäteeseen yltävillä piivalokanavilla voidaan toteuttaa todella tiheästi integroituja optisia piirejä. Noin yhden neliösenttimetrin kokoiselle piisirulle voidaan toteuttaa jopa metrien pituisia valokanavia. Siihen ei toistaiseksi päästä millään kilpailevalla teknologialla, kertoo Aalto. 

VTT:n kehittämän teknologian erikoisuuksia ovat noin kolmen mikrometrin valokanava­paksuus sekä suorakaide- ja harjannevalo­kanavien yhdistelmä. 

– Niiden avulla on mahdollista minimoida samanaikaisesti optinen vaimennus, polarisaatioriippuvuus, hinta ja sirukoko sekä saavuttaa niin sanottu yksimuotoinen toiminta erittäin laajalla aallonpituusalueella. Kilpailevissa teknologioissa tämä tyypillisesti rajautuu kapealle aallonpituusalueelle. Valokanavan yksimuotoisuus on perusedellytys muun muassa hyvin nopeassa optisessa tiedonsiirrossa ja tarkoissa spektrimittauksissa, selventää Aalto.

impulssi-optisen-muistin-kehittaminen-testisiru-kuva4.jpg
 

Optisen muistin kehittämiseen liittyvä testisiru, jossa piisirulle on integroitu lukuisia testikomponentteja, aallonpituussuodattimia ja optisia puolijohdevahvistimia.

impulssi-testisiru-gaas-pohjainen-puolijohdevahvistin-kuva5.jpg
 

Testisiru, jossa 3 µm paksuissa piivalokanavissa kulkeva valo joko vahvistetaan tai vaimennetaan GaAs-pohjaisilla puolijohdevahvistimilla.

Mitä on fotoniikka?

Fotoniikka on yleistermi valon tuottamiselle, muokkaamiselle ja hyödyntämiselle, sekä siihen liittyville komponenteille ja laitteille. Valon alkeishiukkasen eli fotonin nimi tulee kreikan valoa tarkoittavasta sanasta ’fos’. 

Valo muodostuu yksittäisten fotonien liikkeestä, samoin kuin sähkövirta muodostuu yksittäisten elektronien liikkeestä. Siksi fotoniikka ja elektroniikka vastaavat termeinä toisiaan, vaikka jälkimmäinen on selvästi yleisemmin tunnettu. 

Piisiruille integroidut sähköiset mikropiirit ovat yksi tietoyhteiskuntamme tärkeimmistä teknologisista tukipilareista, mutta vastaavat optiset mikro­piirit ovat vasta nousemassa sellaiseksi. Fotoniikkaa edustavat laserit ja valokuidut puolestaan ovat jo pitkään olleet keskeisiä teknologisia tukipilareja, tosin suurelle yleisölle melko huomaamattomia. Ilman niitä meillä ei olisi Internetiä, älypuhelimia eikä teräväpiirtotelevisioita.

Laajasti tunnettu termi optiikka viittaa ensi­sijaisesti näkemiseen ja siihen liittyviin laitteisiin, kuten linsseihin ja mikroskooppeihin. Fotoniikka on kuvaavampi yleistermi, kun puhutaan valon ja aineen vuorovaikutuksesta, valon ja elektroniikan yhdistämisestä (vrt. optoelektroniikka), valoon liittyvistä puolijohdekomponenteista tai valon käytöstä optiseen tiedon tai muiden signaalien nopeaan siirtoon. 

Fotoniikassa hyödynnetään sekä valon aalto-­ että hiukkasluonnetta, jotka Albert Einstein osasi ensimmäisen kerran yhdistää vuonna 1905. Nyt ­tiedetään, että fotonit ovat valon nopeudella liikkuvia massattomia alkeishiukkasia, joiden ominainen värähtelytaajuus määrittää niiden energian, liikemäärän ja aallonpituuden. Kaikki sähkö­magneettinen säteily aina radioaalloista gammasäteilyyn muodostuu fotoneista, mutta fotoniikalla viitataan yleensä vain ultraviolettiin, näkyvään ja infrapunavaloon.

Termiä fotoniikka on tehty tunnetuksi vuosittain järjestettävällä kansainvälisellä fotoniikan päivällä (http://day-of-photonics.org). Viimeksi tätä juhlistettiin lokakuussa 2014, jolloin myös VTT järjesti yleisölle avoimia tilaisuuksia fotoniikan esittelemiseksi. Vuonna 2015 juhlitaan YK:n johdolla myös kansainvälistä valon vuotta, joka tuo esille valoa hyödyntävien tieteiden ja niiden sovellusten hyötyä. 

www.light2015.org

Kuvat: VTT


 

 

 

Impulssihttp://www.vtt.fi/ImpulssiImpulssi
Tekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tekoaly-paljastaa-sydanpotilaan-komplikaatioriskin.aspxTekoäly paljastaa sydänpotilaan komplikaatioriskin
Impulssi 2/2017http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2017.aspxImpulssi 2/2017
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
Suomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalaispyörät-pyörivät-myös-tulevaisuudessa.aspxSuomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessa
Digitalisoimalla biotalous uudelle tasollehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitalisoimalla-biotalous-uudelle-tasolle.aspxDigitalisoimalla biotalous uudelle tasolle
Voiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-alykkaiden-kaupunkien-suorituskykya-mitata.aspxVoiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?
Impulssi 1/2014http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2014.aspxImpulssi 1/2014
Yrittäjien velvollisuus on etsiä kasvuahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yrittajien-velvollisuus-on-etsia-kasvua.aspxYrittäjien velvollisuus on etsiä kasvua
Laitteet kämmenen kokoisiksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laitteet-kammenen-kokoisiksi.aspxLaitteet kämmenen kokoisiksi
Voimaa potkurikehitykseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voimaa-potkurikehitykseen.aspxVoimaa potkurikehitykseen
Jari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Jari-Gustafsson-Vanhoja-ja-uusia-taantuman-voittamiseksi.aspxJari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksi
Samaa säätöä seuraavat 100 vuottahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Samaa-säätöä-seuraavat-100-vuotta.aspxSamaa säätöä seuraavat 100 vuotta
Laivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimustahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laivateollisuuden-digitalisoituminen-edellyttää-huippututkimusta.aspxLaivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimusta
Tuottoisaa käyttöä Suomen biomassoillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoisaa-kayttoa-Suomen-biomassoille.aspxTuottoisaa käyttöä Suomen biomassoille
Hienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaattejahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hienokemia-tarvitsee-biopohjaisia-aromaatteja.aspxHienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaatteja
Pilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pilottitehtaat-jauhavat-ideoista-liiketoimintaa.aspxPilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaa
Asiakasasenteen airuethttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asiakasasenteen-airuet.aspxAsiakasasenteen airuet
Impulssi 1/2016http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2016.aspxImpulssi 1/2016
Ketterä ja nopea Ponssehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kettera-ja-nopea-Ponsse.aspxKetterä ja nopea Ponsse
Ilman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ilman-hiilidioksidista-raaka-aine-polttoaineisiin-kemikaaleihin-ja-ruokaan.aspxIlman hiilidioksidista raaka-aine polttoaineisiin, kemikaaleihin ja ruokaan
Kyberturvallisuuden puolesta monella rintamallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuuden-puolesta-monella-rintamalla.aspxKyberturvallisuuden puolesta monella rintamalla
Puukuitu haastaa muovin kauppakasseissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puukuitu-haastaa-muovin-kauppakasseissa.aspxPuukuitu haastaa muovin kauppakasseissa
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Tulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovelluksethttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-uudet-selluloosatuotteet-ja-niiden-sovellukset.aspxTulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovellukset
Asuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asuinmukavuus-ja-energiatehokkuus-mahtuvat-samaan-kotiin.aspxAsuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiin
Oma osaaminen yhteiseksi hyväksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Oma-osaaminen-yhteiseksi-hyvaksi.aspxOma osaaminen yhteiseksi hyväksi
Ikäteknologia arjen apuna ja turvanahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ikäteknologia-arjen-apuna-ja-turvana.aspxIkäteknologia arjen apuna ja turvana
Robottiautojen esiinmarssihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robottiautojen-esiinmarssi.aspxRobottiautojen esiinmarssi
VTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fabry-Perot-interferometriteknologia.aspxVTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaa
Kansainvälinen yrittäjyys ei toteudu hetkessä vaan siihen kasvetaanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kansainvälinen-yrittäjyys-ei-toteudu-hetkessä-vaan-siihen-kasvetaan.aspxKansainvälinen yrittäjyys ei toteudu hetkessä vaan siihen kasvetaan
Lämpöaistimus on monen tekijän summahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Lampoaistimus-on-monen-tekijan-summa.aspxLämpöaistimus on monen tekijän summa
Intohimo siivittää tutkimustahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/intohimo-siivittaa-tutkimusta.aspxIntohimo siivittää tutkimusta
Syntymäpäivälahja meiltä itsellemmehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Syntymapaivalahja-meilta-itsellemme.aspxSyntymäpäivälahja meiltä itsellemme
Bisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sauli-Tormala-Kasvua-kansainvalisilta-kentilta.aspxBisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltä
VTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/VTTn_spinno_GrainSense_tuo_laboratorion-maanviljelijan-kouraan.aspxVTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraan
Minima Processor Oy – Energiatehokkuuden maailmanennätys kiihdyttää IoT-kehitystähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Minima-Processor-Oy-Energiatehokkuuden-maailmanennätys-kiihdyttää-IoT-kehitystä.aspxMinima Processor Oy – Energiatehokkuuden maailmanennätys kiihdyttää IoT-kehitystä
Huoltoapua astronauteillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Huoltoapua-astronauteille.aspxHuoltoapua astronauteille
Yhteisöllisiä asumisratkaisuja Suomesta Namibiaanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yhteisöllisiä-asumisratkaisuja-Suomesta-Namibiaan.aspxYhteisöllisiä asumisratkaisuja Suomesta Namibiaan
Onko tulevaisuudessa jätevettä?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Onko-tulevaisuudessa-jatevetta.aspxOnko tulevaisuudessa jätevettä?
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Selluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloonhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Selluloosakuitu-herattaa-kaytetyn-puuvillatekstiilin-uuteen-eloon.aspxSelluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloon
Impulssi 1/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2015.aspxImpulssi 1/2015
Impulssi 2/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2015.aspxImpulssi 2/2015
Mediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoonhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mediatuotannossa-ja-asumispalveluissa-valmistaudutaan-5G-verkkoon.aspxMediatuotannossa ja asumispalveluissa valmistaudutaan 5G-verkkoon
Uutta virtaa elektroniikkateollisuuteenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uutta-virtaa-elektroniikkateollisuuteen.aspxUutta virtaa elektroniikkateollisuuteen
Uusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusi-agenda-tehostaa-tutkimusinfran-käyttöä.aspxUusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöä
Digitaaliset ekosysteemit valtaavat alaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaaliset-ekosysteemit-valtaavat-alaa.aspxDigitaaliset ekosysteemit valtaavat alaa
Enemmän kuin pelkkää piitähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Enemman-kuin-pelkkaa-piita.aspxEnemmän kuin pelkkää piitä
Ydinjätehuollon uranuurtaja Posivahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ydinjätehuollon-uranuurtaja-Posiva.aspxYdinjätehuollon uranuurtaja Posiva