Kauraingredienttien tuotannon aloittaminen on ollut pitkän tutkimustyön tulos. VTT alkoi tutkia funktionaalista kauraa vuonna 2003 yhteistyössä Luonnonvarakeskuksen (Luke) kanssa.
– Kaurakuidun konsentroinnista saatiin erinomaisia tuloksia melkein sattumalta. Teimme Tekesin rahoittamassa kaupallistamishankkeessa teknis-taloudellisia laskelmia ja jatkoimme kehitystyötä. On aina kuljettava pitkä kehityspolku ennen kuin asiakkaan tarve ja meidän teknologiamme kohtaavat – ja vieläpä sopivaan aikaan, VTT:n Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut -liiketoiminta-alueen operatiivinen johtaja Anu Kaukovirta-Norja toteaa.
Ajoitus ei olisi voinut olla otollisempi yhteistyölle. Fazer Mylly oli investoinut vuonna 2013 kauramyllyyn, jossa tuotetaan kaurahiutaleita.
– Halusimme syventää toimintaa, nostaa kauran jalostusastetta ja kehittää uusia tuotteita kaurasta erityisesti elintarviketeollisuuden tarpeisiin. Samoihin aikoihin VTT tarjosi patenttiaan, joka sopi meille kuin nappi silmään. Pitkällisten neuvottelujen jälkeen lisensoimme keksinnön, joka on nyt käytössämme yksinoikeudella Euroopassa ja Venäjällä, Fazer Myllyn johtaja Pekka Mäki-Reinikka kertoo.
Mäki-Reinikka ja Fazer Myllyn tutkimus- ja kehityspäällikkö Markku Mikola haluavat antaa kiitosta VTT:ltä erityisesti Juhani Sibakoville, Anu Kaukovirta-Norjalle, Juha Ahvenaiselle ja Taina Saksalle.
– VTT:llä on tehty oikeita asioita ja osattu visioida kaukokatseisesti, he kiittävät
.
VTT:llä ja Fazer Myllyllä on ollut suhteet olemassa jo vuosikymmeniä henkilötasollakin, mutta liiketoimintayhteistyö aloitettiin nyt ensimmäistä kertaa.
Suomalaisen kauran valttina korkea laatu
Terveys- ja hyvinvointibuumin myötä funktionaaliset raaka-aineet kiinnostavat maailmalla. Etenkin kaura on nyt kovassa nousussa. Kauramyllyn hankinta osui parhaaseen mahdolliseen hetkeen.
– Kaura on todellista superfoodia, ja suomalainen kaura on raaka-aineena erityisen arvostettua korkean laatunsa vuoksi. Haluamme vastata kasvavaan kysyntään. On luonnollista, että kauraa myös jalostetaan Suomessa, Mikola sanoo.
Yleensä kaupallistettaessa yliarvioidaan tuotteen kysyntä, mutta kaurahiutaleiden myyntimääräennusteissa kävi päinvastoin.
– Kauraingredienttimarkkinoilla saattaa hyvinkin käydä samoin, Mäki-Reinikka otaksuu.
Hän kertoo, että Fazer Mylly oli alun perin kiinnostunut kauran ja sen ingredienttien viennistä lähialueille, mutta tarkemmissa selvityksissä paljastui, että kauramarkkinat ovat kasvussa ympäri maailmaa.
Kaura hellii koko kehoa
Kauran sosiaalinen imago on hyvä, ja lempeä vilja sopii melkein kaikille. Se allergisoi harvoin ja sopii suurimmaksi osaksi esimerkiksi keliaakikoille ja ärtyneestä suolesta kärsiville.
Kauratuotteille on kysyntää erityisesti kauran todistettujen terveysvaikutusten vuoksi.
EU:ssa on hyväksytty useita terveysväitteitä kauran tuomista eduista. Kauran sisältämä beetaglukaani tasapainottaa verensokerin suuria heilahteluita ja edistää veren kolesterolitasojen pysymistä normaalina, mikä puolestaan vähentää sydän- ja verisuonitautien riskiä. Kaurajyvän kuitu edistää vatsan toimintaa.
– Suomalainen kauraproteiini on myös iloinen uutinen niille, jotka kaipaavat ruokavalioonsa kotimaista kasviproteiinia. Kauraöljykin on terveellistä, hyvää kasviöljyä, Mikola huomauttaa.
Terveellisempiä aamu- ja välipaloja
Uuden teknologian ansiosta kaura voidaan pilkkoa osiin ja siitä pystytään ottamaan talteen nämä terveelliset ja arvokkaat ainesosat beetaglukaani, kauraproteiini ja kauraöljy. Prosessissa tuotetut komponentit ovat puhtaita, eikä niissä ole jäämiä.
– Kun kaurasta konsentroidaan beetaglukaani, saadaan terveysvaikutus tiivistettyä pienempään kokoon. Tällöin se on helpompi sisällyttää erilaisiin kuluttajatuotteisiin, Mikola selittää.
Uudet tuotteet tuovat Fazer Myllylle asiakkaita leipomoteollisuuden lisäksi meijeri-, ravintolisä-, välipala- ja kosmetiikkateollisuudesta.
– Elintarviketeollisuuden puolella ne sopivat muun muassa sydänterveyttä edistäviin välipalapatukoihin ja kekseihin sekä aamiaistuotteisiin, Mikola listaa.
Kauraingredienttejä voidaan käyttää Fazer-konsernin sisällä, mutta ajatuksena on tuottaa niitä voimakkaasti myös vientiin.
– Kauramyllyn perustuotantoa eli hiutaleita viedään 25 maahan. Kauraingredienttimarkkina on vähintään yhtä globaali, Mäki-Reinikka toteaa.
Hän muistuttaa, että kotimarkkina on siitä huolimatta tärkeä.
– Perustuotteita jauhava mylly on se kivijalka, joka antaa mahdollisuuksia tehdä muutakin.
Uudella teknologialla kaurasta otetaan talteen terveelliset ja arvokkaat ainesosat beetaglukaani, kauraproteiini ja kauraöljy, kertovat Fazer Myllyn Pekka Mäki-Reinikka ja Markku Mikola.
Fazer Myllyn vaiheet
Fazer Mylly perustettiin vuonna 1971. Ensimmäiset 20 vuotta se palveli vain Fazer-konsernin omia yksiköitä: leipomoita sekä keksi- ja makeistehtaita. Juuri ennen kuin Suomi liittyi Euroopan unioniin, Fazer Mylly sai luvan myydä myös muille.
Vuonna 2013 hankittiin kauramylly. Uusimpana valmistui kauraingredienttiprosessointilinja, jossa tuotanto käynnistyi vuoden 2015 loppupuolella.
Suomen suurimman myllyn 44 ensimmäistä vuotta keskittyi B2B-myyntiin. Ensimmäinen kuluttajatuote, Alku-puuro, tuli markkinoille vuonna 2015.
Fazer Myllyssä työskentelee 68 henkilöä, joilla on rautainen kokemus ja koulutustausta elintarviketieteiden viljateknologian tohtoreista ja maistereista elintarvikealan insinööreihin ja ekonomeihin.
Viime aikoina rekrytoinnissa on painotettu kielitaitoa ja kokemusta ulkomailla työskentelystä, minkä vuoksi Fazer Mylly on entistä valmiimpi kohtaamaan globaalit markkinat.
Lisätietoja:
VTT, liiketoiminnan operatiivinen johtaja Anu Kaukovirta-Norja, puh. 040 5257492, anu.kaukovirta-norja (at) vtt.fi
