Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

Laivamalli

​​​​​​Kuva 1. Laivamalli VTT:n hinausaltaassa.

Laivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimusta

Tuomas Sipilä, Seppo Kivimaa | 24.5.2017

VTT aloitti meritekniikan tutkimuksen vuonna 1975. Teoreettisten ja laskennallisten menetelmien sekä tutkimusifrastruktuurin kehittäminen pitävät sen edelleen meritekniikan tutkimuksen huipulla.

1970-luvun alussa Espoon Otaniemen kampukselle valmistui laivojen mallikoelaitos hinaus- ja ohjailualtaineen. VTT:n Laivatekniikan laboratorio vastasi mallikoelaitoksessa hydrodynamiikan soveltavasta tutkimuksesta sekä telakoille ja suunnittelutoimistoille tehdyistä toimeksiannoista. Teknillinen korkeakoulu käytti Otaniemen mallikoelaitosta perustut­kimukseen ja opetukseen.

1980-luku oli Laivatekniikan labo­ra­to­riossa voimakkaan kasvun aikaa. Suomalaiset telakat toimittivat runsaasti laivoja silloiseen Neuvostoliittoon ja pitivät mallikoetoiminnan kiireisenä. Toisaalta panostettiin numeerisiin menetelmiin ja kehitettiin ohjelmistoja runkovastuksen, ohjailun ja merikelpoisuuden määrittämi-seksi. Elementtimenetelmään perustuvilla omilla värähtelylaskentaohjelmistoilla laskettiin toimeksiantoina matkustajalaivojen värähtelyennusteita suomalaisille ja kansain­välisille asiakkaille. 

Suomeen syntyi merkittävää off-shore-teol­lisuutta. VTT oli mukana kehittämässä Suo­men ensimmäistä laivasimulaattoria, jota hyödyn­täen laajennettiin laivojen ohjailu­tutkimuksesta laivaliikenteen turvallisuuden tutkimuksiin.  

Meneillään oli myös arktisten laivojen jääkuormien ja jäissäkulkukyvyn tutkimuksen kulta-aika. Laivojen rungon ja propulsiolaitteiston jääkuormia tutkittiin jopa useita vuosia kestävin pitkäaikaismittauksin Itämerellä, Arktikassa ja Antarktikassa. Tämän mahdollisti VTT:ssä kehitetyt, laivoille asennetut autonomiset mittaus- ja tiedonkeruujärjestemät, joita toimitettiin suomalaisiin, venäläisiin ja kanadalaisiin laivoihin. Tutkimusrahoituksen avulla kehitettiin jääkuormamalleja, tehtiin väitöskirjoja ja laajennettiin julkaisutoimintaa.

1990-lukua leimasi voimakas kansainvälis­tyminen ja EU-tutkimusten aloittaminen. VTT vakiinnutti paikkansa kansainvälisissä järjestöissä, kuten ITTC (International Towing Tank Conference). Silloin aloitettiin voimakas panostus laskennalliseen virtausmekaniikkaan (CFD, Computational Fluid Dynamics). Erityisesti potkurin virtauskentän mallittamisessa VTT saavutti merkittäviä tuloksia.  

Laskennalliset menetelmät ja simulaatiot käytössä

VTT oli ensimmäisten tutkimuslaitosten joukossa kehittämässä CFD-menetelmiä laiva­sovelluksiin. Nykyisin se käyttää CFD-mene­telmää yhä vaativampien virtausilmiöiden tutkimiseen. Viimeisimpiä sovelluskohteita ovat olleet aallokosta aiheutuva laivan lisävastus sekä potkureiden aiheuttama vedenalainen melu. Laivan liikkeitä aallokossa lasketaan potentiaalivirtausmenetelmillä, joissa virtauksen kitka jätetään huomioimatta. Tämä nopeuttaa laskentaa huomattavasti.

Laivan rakenteita mallinnetaan ja analysoidaan tyypillisesti elementtimenetelmällä. Rakennemalleilla voidaan tutkia lujuutta, väsymistä tai värähtelyä. Matkustajaristeilijän rakenteiden mallinnus johtaa suuriin malleihin ja värähtelyjen analyysi pitkiin laskenta-aikoihin. Analyyseissä huomioidaan nesteen vaikutus omalla mallilla.

VTT käyttää laivojen ohjailusimulaattoria alusten toimintakyvyn tutkimiseen. Simu­laattori koostuu laivojen ohjailumallista, komentosillasta sekä visualisointisovelluk­sesta. Laivojen ohjailumallissa tarvittavat ohjailukertoimet määritetään mallikokein tai nykyisin myös CFD:n avulla. Meriympäristö visualisoidaan käyttäjälle komentosillan ympärille. Simulaattorilla tutkitaan esimerkiksi, onko laivan ohjailukyky riittävä ahtailla meriväylillä hankalissa olosuhteissa.

VTT:llä on edelleen vahva osaaminen arktisten laivojen ja merirakenteiden tutkimuksessa. Jäissä kulkevien laivojen operointikykyä ennustetaan semi-empiiristen menetelmien avulla. VTT:n menetelmässä hyödynnetään lukuisten laivoille tehtyjen jääkoeajojen tuloksia. Yritys on ollut vahvasti mukana kehittämässä potkurilaitteille jääsääntöjä, joiden perusteella määritetään potkureiden mitoituskuormat jääolosuhteissa. Lisäksi potkuriin kohdistuvien jääkuormien laskentaan on kehitetty simulointimenetelmä, jota on validoitu huolellisesti täyden mittakaavan kokeissa laivoilla sekä laboratorio-olosuhteissa.

Off-shore-rakenteisiin kohdistuvien jääkuormien mallinnuksen kehittämiseksi VTT:llä on käynnissä tieteellinen Jäärakenne-vuoro­vaikutus-kärkihanke. Kun jää liikkuu esimerkiksi tuulen tai merivirtojen vaikutuksesta, rakennetta vasten syntyy suuria kuormia. Kuormiin vaikuttaa jään paksuuden ja lujuuden lisäksi rakenteen geometria sekä rakenteessa heränneet värähtelyt.

Ympäristönäkökulmat tulevat entistä enemmän esille laivanrakennuksessa. VTT onkin kehittänyt elinkaarianalyysin laivan­­raken­nuksen synnyttämälle ympäristökuormitukselle. Menetelmä ottaa huomioon laivan rakennusvaiheen, käytön ja romutuksen aiheuttamat ympäristövaikutukset. Telakat ja suunnittelu­toimistot voivat hyödyntää menetelmää alen­taessaan tuotteidensa ympäristöjalanjälkeä. 

Mallikokeissa hyödynnetään hinausallasta

Laivarunkojen hydrodynamiikan konseptisuunnittelu tehdään pääosin laskennallisin 
työkaluin. Kuitenkin jo konseptivaiheessa tehdään mallikokeita. Laivan lopullisen runkoversion toimintakyky varmistetaan ennen rakentamisen aloittamista lähes aina malli­kokein. Telakat ja suunnittelutoimistot eivät halua ottaa riskiä hydrodynaamisen suunnittelun epäonnistumisesta kalliissa laivainvestoinnissa. 

VTT:llä on käytössään Suomen ainoa laivamallikokeiden avovesiallas, hinausallas. Allas 
on 130 metriä pitkä, 11 metriä leveä ja 5,5 metriä syvä. Altaan toisessa päässä on aaltokone, jolla altaaseen luodaan haluttu merenkäyntitila. Tavanomainen altaassa tutkittu laivamalli on pituudeltaan 7–9 metriä ja painaa 2–3 tonnia. Kuvassa 1 on laivamalli propulsiokokeissa hinausaltaassa.

Lähes kaikille testattaville laivamalleille mitataan laivan rungon vastus tyynessä vedessä. Tämän jälkeen laivamalliin asennetaan oikeita potkureita vastaavat mallipotkurit, joilla mallia ajetaan altaassa. Näin voidaan määrittää laivan ja potkurijärjestelmän energiatehokkuus sekä verrata tuloksia laskennallisesti määritettyihin arvoihin. 

Laivan merikelpoisuusominaisuuksia tarkastellaan altaaseen luodussa aallokkotilanteessa. Mallin liikkeiden ja kiihtyvyyksien tulee pysyä määrättyjen rajojen alapuolella. Merikelpoisuuskokeissa voidaan mitata myös laivan runkoon kohdistuvat aaltokuormat laivan rungon lujuus- tai värähtelyanalyysejä varten. VTT:n mallikoealtaassa tutkitaan myös off-shore-rakenteita ja erilaisia aaltovoimalainnovaatioita. 

Ohjailukokeissa mallin ohjailuun tarvittavat voimat mitataan, ja niiden perusteella tehdään laivan ohjailusimulaattorimalli. Mallikokeiden avulla tehty simulaattorimalli käyttäytyy hyvin samankaltaisesti kuin oikea laiva.

Viratauslaskennan menetelmien validointi on mallikoetoiminnan tärkeä tehtävä. Mallikokeissa mittaukset kyetään tekemään erittäin tarkasti ja toistettavasti. Tämä on oleellista, kun halutaan selvittää teoreettisten ja laskennallisten mallien tarkkuutta koetuloksiin verrattuna.

VTT:n viimeisimmissä hinausallasta hyö­dyntävissä tutkimusprojekteissa on tutkittu 
erilaisten laivateknisten innovaatioiden toimintaa mallikokeiden avulla. Mallikokeita on hyödynnetty viime vuosina yrityksen tutkijoiden väitöskirjoissa. Mallikoeallasta käyttävät myös Aalto-yliopisto ja Turun ammattikorkeakoulu oppilastöissään sekä tutkimuksessaan.

Laaja kokonaisuus merikokeita varten 

Täyden mittakaavan kokeet ja pitkäaikaismittaukset laivoilla ovat edelleen välttämättömiä ilmiöiden ymmärtämiseksi ja numeeristen menetelmien validoimiseksi. Kaikille laiva­tyypeille tehdään merikokeet uudisrakennuk­sen suorituskyvyn määrittämiseksi. Tyypillisimmillään testataan laivan nopeus käyttökoneteholla ja ohjailuominaisuudet mahdollisimman tyynessä meressä. 

Merikokeiden ohjelmaan kuuluu lisäksi muun muassa potkuri- ja koneherätteiden 
aiheuttaman värähtelyn ja melun mittaukset. VTT tarjoaa laajan palvelukokonaisuuden 
uudisrakennusten merikokeisiin ja niissä tehtäviin erikoismittauksiin.

Monimutkaisimpien ilmiöiden tutkimus luonnon olosuhteissa, kuten laivan suorituskyky aallokossa, aallokon aiheuttamat kuormat laivan runkoon tai laivojen jääkuormat, edellyttävät erityisosaamista mittaustekniikasta ja tiedon­keruusta. VTT:n erityisosaamisena on ollut jo lähes neljä vuosikymmentä mittausjärjestelmien kehittäminen aaltokuormien ja jääkuormien mittaamiseen. Kyseisiä mittausjärjestelmiä on parhaillaankin toiminnassa jäänmurtajilla ja matkustajalaivoilla.

Vuosien aikana erityisesti tiedonkeruu- ja analysointijärjestelmien kapasiteetti on kehittynyt niin, että pystytään toteuttamaan erittäin laajoja järjestelmiä ja keräämään aikasignaalit pitkiltä ajanjaksoilta. Koska aallokko tai jääolosuhteet vaihtelevat, joudutaan mittaamaan hyvinkin pitkiä jaksoja, jotta kuormista saadaan hyvä tilastollinen edustavuus. VTT:llä on käytössä aaltotutkia ja aaltopoijuja laivan kohtaaman aallokon määrittämiseksi. Jääolosuhteiden määrittäminen pitkäaikaismittauksissa on edelleen haastava kehityskohde.

Digitaalisuus ja ympäristövaatimukset vaikuttavat laivateollisuuteen 

IMO:n käyttöön ottama energiatehok­kuuden suunnitteluindeksi ohjaa laivo­jen suunnittelua pienemmän energiankulutuksen ja konetehojen suuntaan. Tehomarginaalien pieneneminen edel­-
lyttää laskennallisilta malleilta ja mallikokeilta yhä suurempaa tarkkuutta rungon vastuksen ennustamisessa myös merenkäyntitilanteissa.

Laivojen vedenalaisen melun päästöt ovat tulleet entistä useammin esiin laivojen ja potkurilaitteiden suunnittelussa. Vedenalaisen melun mittaaminen ja mallintaminen ovat erittäin vaativia aiheita, joiden tutkimuksessa VTT on vahvasti mukana.

Moderneilla risteilyaluksilla vaaditaan suurta matkustusmukavuutta. Potkuriherätteen tai koneherätteiden aiheuttaman värähtelyn lisäksi uutena tutkimuskohteena suurissa risteilyaluksissa on aaltoiskujen aiheuttama matalataajuinen värähtely. Sen ennustamiseksi VTT on kehittänyt erityisohjelmistoja, jotka hyödyntävät mallikokein tehtyjä painemittauksia ja ristelyaluksesta tehtyä numeerista rakennemallia.

Uudet energiaratkaisut, kuten maa­kaasu sekä polttokennot, yleistyvät nopeasti laivoilla. VTT:llä on vahva osaaminen näiden integroinnissa laivasovelluksiin. Meriteollisuuden ympäristötekniset kysymykset pysyvät jatkossakin tärkeänä tutkimusaiheena.

Digitalisoituminen vaikuttaa laivateollisuuteen voimakkaasti. Viime vuosina kehityspanoksia on kohdennettu laivojen autonomisen operoinnin kehittämiseen. VTT:llä on ainutlaatuinen tarjoama laivatekniikan, tietoliikenteen, digitalisaation ja turvallisuuden tutkimukseen autonomisen laivan kehityksessä.

Ilmiöiden tutkiminen ja teoreettinen mallittaminen sekä laskentamenetelmien, kenttämittausten ja tutkimusinfrastruktuurin jatkuva kehittäminen pitävät VTT:n myös tulevaisuudessa meritekniikan tutkimuksen huipulla. Laaja-alainen meritekniikan soveltava tutkimus ja läheinen yhteistyö teollisuuden kanssa varmistavat, että Suomen meriteollisuusklusteri on vahva tekijä globaalissa kilpailussa. 


Tuomas_Sipilä_1.jpg
Tuomas Sipilä

Diplomi-insinööri, tekniikan lisensiaatti Tuomas Sipilä on VTT:n Laiva- ja arktinen teknologia -tutkimustiimin päällikkö. Hänen tutkimus-tehtäviinsä on pääosin kuulunut potkurivirtausten mallintaminen laskennallisin menetelmin. Tutkimustiimin päälliköksi hän siirtyi vuoden 2014 alusta. Sipilä on ITTC:n (Iternational Towing Tank Conference) hydrodynaamisen melun asiantuntijakomitean jäsen.


Seppo kivimaa.jpg
Seppo Kivimaa

Johtava erikoistutkija, diplomi-insinööri ja MBA Seppo Kivimaa työskentelee VTT:n digitaalisen konetekniikan tutkimusalueella. Kivimaan ura alkoi VTT:n Laivatekniikan laboratoriossa vuonna 1981. Hän toimi aluksi tutkijana erityisesti laivojen värähtelyyn ja laivojen jääkuormiin liittyvissä tutkimuksissa. Kivimaa on työskennellyt VTT:ssa ryhmäpäällikkönä, tutkimusalueen päällikkönä, teknologiapäällikkönä ja asiakaspäällikkönä. Hän on ITTC advisory -komitean jäsen ja ECMAR-järjestön (European Council for Maritime Applied R&D) puheenjohtaja. 


Kuvat: Paula Bergqvist, Sirpa Levonperä, VTT​

 

 

Impulssihttp://www.vtt.fi/ImpulssiImpulssi
Impulssi 1/2017http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2017.aspxImpulssi 1/2017
Suomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalaispyörät-pyörivät-myös-tulevaisuudessa.aspxSuomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessa
VTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuuttahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Nuoret-tutkijat-tekevat-tulevaisuutta.aspxVTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuutta
Suomi on hyvä investointihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-hyva-investointi.aspxSuomi on hyvä investointi
Syntymäpäivälahja meiltä itsellemmehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Syntymapaivalahja-meilta-itsellemme.aspxSyntymäpäivälahja meiltä itsellemme
Kaikki katseet uudistumiseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaikki-katseet-uudistumiseen.aspxKaikki katseet uudistumiseen
Kaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttäväähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaivostoiminnasta-kestavaa-ja-hyvaksyttavaa.aspxKaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttävää
Kestävästi lankaa puukuidustahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestavasti-lankaa-puukuidusta.aspxKestävästi lankaa puukuidusta
Tulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-5G-verkko-etenee-koekayttoon-oulussa.aspxTulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussa
Automaatio antaa paketille siivethttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatio-antaa-paketille-siivet.aspxAutomaatio antaa paketille siivet
Hienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaattejahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hienokemia-tarvitsee-biopohjaisia-aromaatteja.aspxHienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaatteja
Idean jyvistä isoihin innovaatioihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Idean-jyvista-isoihin-innovaatioihin.aspxIdean jyvistä isoihin innovaatioihin
Onko tulevaisuudessa jätevettä?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Onko-tulevaisuudessa-jatevetta.aspxOnko tulevaisuudessa jätevettä?
Puhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puhtaampaa-kaupunkiliikennetta-puupohjaisella-dieselilla.aspxPuhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillä
Puukuitu haastaa muovin kauppakasseissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puukuitu-haastaa-muovin-kauppakasseissa.aspxPuukuitu haastaa muovin kauppakasseissa
Riskienhallintaa mutkistuvassa maailmassahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Riskienhallintaa-mutkistuvassa-maailmassa.aspxRiskienhallintaa mutkistuvassa maailmassa
Mallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mallinnuksen-ja-simuloinnin-hyodyntaminen-uusissa-voimalaitoskonsepteissa.aspxMallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissa
Matti Apunen: Meillä ei ole varaa olla ilman robottejahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Meilla-ei-ole-varaa-olla-ilman-robotteja.aspxMatti Apunen: Meillä ei ole varaa olla ilman robotteja
Turbiinisiivillä miljoonien säästöihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Turbiinisiivet-saastavat-miljoonia.aspxTurbiinisiivillä miljoonien säästöihin
Suomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tyhjä-artikkeli-3-numerolle-1.aspxSuomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050
Voiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-alykkaiden-kaupunkien-suorituskykya-mitata.aspxVoiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?
Voiko ympäristöväittämiin luottaa?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-ymparistovaittamiin-luottaa.aspxVoiko ympäristöväittämiin luottaa?
Wärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisellahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Wärtsilän-Jaakko-Eskolaä-Menestymme-vain-innovoinnilla-ja-uusiutumisella.aspxWärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisella
Enemmän kuin pelkkää piitähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Enemman-kuin-pelkkaa-piita.aspxEnemmän kuin pelkkää piitä
VTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fabry-Perot-interferometriteknologia.aspxVTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaa
Hulevedet puhtaiksi Leca-sorallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hulevedet-puhtaiksi-Leca-soralla.aspxHulevedet puhtaiksi Leca-soralla
Suomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-suuntaa-vahahiiliseen-alyliikenteeseen.aspxSuomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseen
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Tulevaisuuden sensorihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-sensori.aspxTulevaisuuden sensori
Yritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yritysten-ja-tutkijoiden-loydettava-toisensa-uudella-tavalla.aspxYritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavalla
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Salofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Salofa-tuo-pikatestit-terveyden-ja-ympariston-seurantaan.aspxSalofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaan
Selluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloonhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Selluloosakuitu-herattaa-kaytetyn-puuvillatekstiilin-uuteen-eloon.aspxSelluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloon
Tulevaisuuden arkkitehdit asiallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-arkkitehdit-asialla.aspxTulevaisuuden arkkitehdit asialla
5G tuo vauhtia verkkopalveluihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/5G-tuo-vauhtia-verkkopalveluihin.aspx5G tuo vauhtia verkkopalveluihin
Oma osaaminen yhteiseksi hyväksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Oma-osaaminen-yhteiseksi-hyvaksi.aspxOma osaaminen yhteiseksi hyväksi
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
Ledikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ledikalvot-taipuvat-kansanlampusta-lentokoneisiin.aspxLedikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiin
Impulssi 2/2014http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2014.aspxImpulssi 2/2014
Impulssi 2/2016http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2016.aspxImpulssi 2/2016
Ketterä ja nopea Ponssehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kettera-ja-nopea-Ponsse.aspxKetterä ja nopea Ponsse
VTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/VTTn_spinno_GrainSense_tuo_laboratorion-maanviljelijan-kouraan.aspxVTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraan
Maailmalla ei ole parempaa innovaatiomalliahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailmalla-ei-ole-parempaa-innovaatiomallia.aspxMaailmalla ei ole parempaa innovaatiomallia
Merenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Merenkulku-murroksessa-aly-tulee-komentosilloille.aspxMerenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloille
Täydellinen arktisten ratkaisujen pilottiympäristöhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Taydellinen-arktisten-ratkaisujen-pilottiymparisto.aspxTäydellinen arktisten ratkaisujen pilottiympäristö
Robottiautojen esiinmarssihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robottiautojen-esiinmarssi.aspxRobottiautojen esiinmarssi
Impulssi 1/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2015.aspxImpulssi 1/2015
Älylasit haastavat kännykänhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alylasit-haastavat-kannykan.aspxÄlylasit haastavat kännykän
Terveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveytta-ja-tehokkuutta-ruuan-laadusta-tinkimatta.aspxTerveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättä

OTA YHTEYTTÄ

PL 1000, 02044 VTT
Puh. vaihde 020 722 111
Avoinna arkisin klo 8.00 - 16.30

ASIAKASPALVELU

info@vtt.fi
Puh. 020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja
12.00 - 15.00