Liikenteeseen liittyviä trendejä ovat kaupungistuminen, palveluistuminen, energiankäytön tehostuminen, digitalisoituminen ja automatisoituminen. Kehitämme Living Lab Bus -hankkeessa yhdessä kumppaniemme kanssa kansainvälisesti kilpailukykyisiä liikenteen uusia teknologioita ja palveluja, kertoo johtava tutkija Raine Hautala VTT:ltä.
Hankkeessa käytetään kehitysalustana HSL:n hankkimia kotimaisia Linkkerin sähköbusseja, joissa yritykset voivat testata ratkaisujaan – käyttäjälähtöisiä palveluja ja teknologioita sekä sensoreita ja operaattorien ratkaisuja – aidossa toimintaympäristössä. Busseja on liikenteessä vuoden loppuun mennessä kymmenen.
Tavoitteena on myös edistää referenssien hankkimista vientimarkkinoita varten sekä houkutella ulkomaisia toimijoita.
– Olennaista on yhdessä tekeminen ja loppukäyttäjien osallistaminen, sillä näin käyttäjäkeskeisiä ratkaisuja voidaan kehittää kustannustehokkaasti, Hautala sanoo.
Bussiliikenteessä data kulkee moneen suuntaan
– Meillä on liikenteessä aikamoinen määrä busseja, ja iso osa matkustajakokemusta on informaatio, jota bussi voi tarjota, sanoo HSL:n hankejohtaja Reijo Mäkinen.
Informaatio liikkuu moneen suuntaan. Busseissa olevat sensorit voivat antaa HSL:n käyttöön välitöntä tietoa muun muassa ilmanlaadusta ja säätilasta.
– Se mahdollistaa kunnossapidon nopean reagoimisen ja sen, että ennakoivaa liukkaudentorjuntaa voidaan tehdä hyvinkin nopeasti.
Myös matkaketjuja sujuvoitetaan ajantasaisella tiedolla ennen matkaa ja matkan aikana, mikä helpottaa joukkoliikenteen käyttöä merkittävästi.
Mäkinen on yhteydessä LLB:n ja muiden hankkeiden merkeissä VTT:läisten kanssa lähes päivittäin.
Matkaketjut kokeilussa
VTT koordinoi VAMOS!-hanketta, jonka tavoitteena on yhdistää kuluttajia ja palveluntarjoajia sekä kehittää ja integroida liikkumis-, matkailu- ja tapahtumapalveluja. Yksi mukana olevista yrityksistä on PayiQ, joka kehittää liikenteen mobiiliratkaisuja ja mobiilimaksamisen järjestelmiä.
– Ihmisten liikkumiseen on aina joku syy. Siksi MaaS-palveluille (Mobility as a Service) sekä liikkumisen ja matkailu- ja tapahtumayritykset yhdistäville kokonaisille matkaketjuille on tarvetta, sanoo PayiQ:n toimitusjohtaja Tuomo Parjanen.
PayiQ on testannut ratkaisuja, jotka mahdollistavat yhdellä maksamisella katkeamattoman matkaketjun vaikkapa jalkapallo-otteluun, hotelleihin, messuille tai teatteriin.
– Vastaanotto on ollut hyvä, ja uskon, että tällaiset ratkaisut tulevat yleistymään. Kaupungitkin ovat operaattoreina kiinnostuneita. Ne näkevät lisää ansaintamahdollisuuksia ja tapoja palvella omia asiakkaitaan.
– VAMOS!-hankkeen myötä PayiQ on tiivistänyt yhteistyötä vanhojen kumppanien kanssa sekä löytänyt parikin uutta avausta, kuten tapahtumajärjestäjät Wallasvaara Engagen ja Evenmanin.
Ketterästi kokeillen
– Suomessa on vahvaa osaamista ict-puolella, tekoälyssä ja sensoreissa, mobiilimaksamisen sovelluksissa sekä automaattiajamiseen liittyvässä kehityksessä. Osaamme myös kulkuvälineet, sillä Transtechin raitiovaunut ovat huippulaatua ja Linkkerin sähköbussikonsepti on hyvin uudenaikainen, sanoo VTT:n Hautala.
Suomen vahvuuksiin kuuluu myös olosuhteistamme kumpuava arktinen osaaminen muun muassa talvihoitoon liittyen, esimerkkinä Vaisalan säähän ja keliin liittyvät maailman huippua edustavat havaintoratkaisut.
– Meillä tehdään myös hyvää yhteistyötä yritysten, julkistahojen ja tutkimusorganisaatioiden kesken. Yksi esimerkki on ITS Finlandin aloitteesta VTT:n tukemana tehty aloite Liikenteen kasvuohjelmasta, jonka valmistelu etenee nyt työ- ja elinkeinoministeriön johdolla.
Vaikka Suomen lainsäädäntöä moititaan usein kankeaksi uusien asioiden kokeilun suhteen, Hautala on toista mieltä.
– Esimerkiksi automaattiajamisen kokeiluihin liittyen Suomella on sallivimpia lainsäädäntöjä. Myös julkisia hankintoja koskevan lainsäädännön mahdollisuuksia osataan hyödyntää entistä paremmin innovatiivisten hankintojen toteuttamiseksi, hyvänä esimerkkinä juuri HSL:n sähköbussien hankinta.
Uskottavuutta hankkeisiin
VTT:llä on keskeinen rooli isojen yhteishankkeiden rakentamisessa ja koordinoinnissa.
– Meillä ollaan näistä hankkeista erittäin innoissaan, Raine Hautala huudahtaa.
– Tässä kasvaa meidänkin tietoisuutemme yrityksistä ja innovaatioista ja voimme auttaa niitä löytämään toisensa.
VTT on kumppanina neutraali taho, joka arvioi teknologian ja palvelujen toimivuutta sekä ratkaisujen sosioekonomisia vaikutuksia. Se voi auttaa yrityksiä paitsi tuotekehityksessä myös riskien ja tuottojen jakautumisen arvioinnissa.
– Meillä on erittäin laaja kansainvälinen verkosto. Sieltä saadaan tietoa suomalaisille toimijoille ja toisaalta voidaan markkinoida suomalaista osaamista kansainvälisillä foorumeilla, toteaa Hautala.
Tulevaisuuden liikenne rakentuu älylle ja yhteistyölle
Suomen pitää leikata vuoteen 2030 mennessä liikenteen hiilidioksidipäästöjä 50 prosenttia vuoden 2005 tasoon verrattuna. Päästöjä voidaan vähentää edistämällä sähköisen liikenteen ja kestävästi tuotettujen biopolttoaineiden käyttöönottoa sekä tehostamalla energiankäyttöä muun muassa autojen yhteiskäytöllä ja älykkäillä liikkumispalveluilla.
Tavoitteita ei saavuteta yhden energiamuodon suosimisella tai yhdellä uudella teknologialla. Kaikkia keinoja tarvitaan. VTT on ratkonut haasteita kumppaniensa kanssa muun muassa keväällä 2017 päättyneen älykkään vähähiilisen liikenteen TransSmartohjelmalla.
Älykkään liikenteen haasteet ja mahdollisuudet ovat usein myös niin suuria, että ratkaisuja ei kannata kehittää yksin. Yhteistyö kantaa myös pidemmälle, kun verkottuminen luo lisää verkottumista.
– Mukana olleet yritykset ovat samaa mieltä siitä, että menestyksen saavuttamiseksi tarvitaan yhteistyötä. Kaikille syntyy lisäarvoa siitä, että jokainen antaa jotain yhteisiin hankkeisiin, toteaa Raine Hautala.
TransSmart on poikinut jatkoa muun muassa sähköisen liikenteen ePELI-, biopolttoaineisiin painottuvassa BioSata- ja käyttäjäkeskeisiä matkustuspalveluja kehittävässä Living Lab Bus -yhteishankkeissa.
