Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​​​Kuva 1. Yhden käyttäjän katseen reitti verkkosivulla ensimmäisten kolmen sekunnin aikana. Reitillä näkyvät ympyrät kuvaavat fiksaatioita, jolloin katse pysähtyi yli 80 millisekunnin ajaksi.

Maailma kuluttajien silmin

Johanna Närväinen, Janne Laine | 17.5.2016

​Kuluttajien käyttäytymisestä ja käyttäjien kokemuksista on mahdollista saada uudenlaista tietoa katseenseurannalla (eye tracking, ET).

Kuinka esimerkiksi selvittäisit, miten asiakkaat liikkuvat ruokakaupassa ja mihin elementteihin ja tuotteisiin heidän huomionsa kohdistuu? Yksi tapa on haastatella heitä ja kysyä, mitä he näkivät ja missä järjestyksessä. Tuloksia käsiteltäessä on kuitenkin muistettava raportointiharha: vastaajat eivät välttämättä muista kaikkea näkemäänsä – tai eivät halua paljastaa sitä. Samanlaisia haasteita kohdataan aina kun tutkitaan käyttäjien tai kuluttajien käyttäytymistä: mainontaa, verkkosivuja, pelejä, käytettävyyttä tai pakkausten suunnittelua.

Katseenseuranta antaa tietoa visuaalisen huomion kohdistumisesta ja katseen reitistä kvantitatiivisesti ja täysin objektiivisesti.


 

Mitä katseenseuranta on?

Eri sovellusalueet asettavat katseenseurantajärjestelmille erilaisia vaatimuksia, jotka voivat liittyä esimerkiksi mittaamisen tilalliseen ja ajalliseen tarkkuuteen ja huomaamattomuuteen sekä järjestelmän käyttöönoton ja kalibroinnin helppouteen. Katseenseurantatekniikat ovat kehittyneet huomattavasti viime vuosina. Teknologia, joka soveltui aiemmin vain melko vaikeasti toteutettaviin ja rajallisiin laboratoriokokeisiin, on nyt entistä monipuolisempi tutkimustyökalu, jota voidaan hyödyntää monipuolisesti kuluttaja- ja käyttäjätutkimuksissa hyvinkin erilaisissa ympäristöissä.

Silmänliikkeitä on seurattu eri tavoin ja menetelmin, kuten silmälihasten sähköistä aktiivisuutta mittaavalla elektromyografialaitteella tai erikoispiilolinsseillä.

Käyttäjä- ja kuluttajatutkimuksissa suositaan optista katseenseurantaa, joka perustuu silmän ja pupillin suhteellisen sijainnin vertailuun. Suhteellinen sijainti muuttuu katseen kohteen (kiintopisteen) vaihtuessa, mutta pienillä päänliikkeillä ei ole vaikutusta siihen. Pupillin sijaintia seurataan tietokonenäkömenetelmällä silmän takaosassa sijaitsevalle verkkokalvolle heijastettavan infrapunavalonsäteen avulla. Sarveiskalvolta takaisin heijastuva valo muodostaa silmään valotäplän. Sen heijastuspiste voidaan paikantaa ja sitä voidaan seurata silmästä kuvatussa videokuvassa. Kun laitteisto on kalibroitu, katseen kohdistuminen voidaan visualisoida tietokoneella reaaliaikaisesti.

Kuluttaja- ja käyttäjätutkimuksissa katsetietojen näytteenottotaajuus on yleensä 50–100 Hz. Neurotieteellisissä ja psykologisissa tutkimuksissa käytetään kameroita, joiden näytteenottotaajuus on jopa 1 000 Hz.

Katseenseurantalaitteiden kaksi päätyyppiä ovat etäkäyttöiset ja puettavat laitteet.

Etäkäyttöisissä järjestelmissä kamera sijoitetaan tutkittavaa vastapäätä, yleensä näkökentän alapuolelle ja määrätylle etäisyydelle silmistä. Laite sijoitetaan usein esimerkiksi tietokoneen näytön alapuolelle. Myös kauemmas sijoitettavien suurempien näyttöjen käyttö on mahdollista, kunhan näkökentän muoto ei muutu. Tietokoneen laskema katsevektori liitetään tutkittavan katselemaan näyttöön ja ilmoitetaan koordinaatteina.

Puettavat katseenseurantalaitteet ovat silmälaseja, joissa kamerat on upotettu kehyksiin. Järjestelmässä on yleensä myös eteenpäin suunnattu videokamera, joka tallentaa tutkittavan visuaalisen kentän. Sitä käytetään katseen projektiotasona. Laitteen valinta määräytyy yleensä tutkimuskohteen perusteella: etäkäyttöinen järjestelmä soveltuu kaksiulotteisille materiaaleille, on tutkittavalle huomaamaton ja sillä kerätyn datan analysointi on yleensä suoraviivaista. Katseenseurantalasit soveltuvat kolmiulotteiseen ympäristöön, kuten asiakkaan myymäläkäyttäytymisen seuraamisen tai fyysisten pakkausten tai laitteiden käsittelyn tutkimiseen. Niillä kerätyn datan analysointi on kuitenkin melko työlästä eikä tiedoista ole helppo tehdä ryhmätasoisia yhteenvetoja.


 

Käyttäjän visuaalisen huomion ja sen siirtymisen seuraaminen

Silmä-mieli-hypoteesi olettaa, että kohde, jota henkilö katsoo, liittyy siihen, mihin hän kiinnittää huomiota ja mitä hän ajattelee1.

Vaikka on helppo löytää esimerkkejä tilanteista, joissa huomio ja katse eivät kiinnity samaan asiaan, niillä on yleensä tiivis yhteys – etenkin silloin, kun kohdetta katsovalla henkilöllä on tietty tavoite. Katseenseuranta paljastaa katseen liikeradan ja siten tietoa siitä, mihin katsojan huomio kohdistuu. Toisaalta katse reagoi erittäin nopeasti: uuden näkymän katseluun käytetty ensimmäinen alle sekunnin mittainen jakso voi paljastaa, mihin huomio kohdistuu henkilön tiedostamatta.

Keskeiset visuaaliset ominaisuudet, joihin huomio kiinnittyy, liittyvät kiinteästi biologiaan: huomaamme etenkin ilmeikkäät kasvot, seuraamme visuaalisia vihjeitä siitä, mitä muut katsovat, ja kiinnitämme huomiota liikkeeseen.

Visuaalisen huomion (visual attention) kohdistuminen ja siirtyminen kohteesta toiseen on merkittävä tekijä kuluttajien ja käyttäjien käyttäytymisessä ja käyttökokemusten muodostumisessa eri sovellusalueilla2. Yritykset pyrkivät ymmärtämään kuluttajia ja käyttäjiä entistä paremmin ja suunnittelemaan heidän tarpeisiinsa sopivia palveluita, tuotteita ja markkinointiviestintää. Katseenseuranta on tehokas työkalu, jolla on mahdollista kerätä objektiivista tietoa, jota ei muulla tavoin saada. Tässä artikkelissa esitetään aiempien tutkimustulosten avulla, millaisia tietoja katseenseurantadatan kerääminen ja analysointi voi tuottaa. Esimerkeissä mainitaan myös joitakin sovellusalueita, joilla katseenseurantaa voidaan hyödyntää.

Kuvassa 1 esitetään yhdeltä kokeellisen verkkosivuston aloitussivulla käyneeltä henkilöltä mitattu katseen reitti. Tutkimuksessa kehitettiin analyysimenetelmiä, joilla voidaan luokitella ja kuvailla erilaisia huomionsiirtymisreittejä digitaalisissa palveluissa.

Ympyrät kuvaavat fiksaatioita eli silmäpysähdyksiä, jolloin katse kohdistuu tiettyyn paikkaan. Ympyrän koko kuvaa pysähdyksen kestoa. Se on yhteydessä siihen, miten paljon huomiota henkilö kiinnitti kyseiseen kohteeseen. Silmäpysähdykset kohdistuvat yleensä sivuston visuaalisesti keskeisimpiin kohteisiin, kuten otsikoihin, kuviin, logoihin tai navigointipalkkeihin. Fiksaatioiden välissä on sakkadeita eli silmän nopeita liikkeitä, joiden aikana näköjärjestelmä ei vastaanota tietoja.

Huomion sujuva virtaus on tärkeää interaktiivisten tuotteiden ja digitaalisten palveluiden käyttökokemuksen kannalta. Jos kokemus ei ole hyvä, tuote tai palvelu ei houkuttele käyttäjiä kokeilemaan käyttöä tai jatkamaan sitä. Yksinkertaisissa käyttöliittymissä, joissa käyttäjä esimerkiksi antaa henkilötietoja tai varaa lentoja, katseenseurannalla voidaan täydentää muita mittauksia, kuten tehtävän suorittamiseen käytettyä aikaa tai haastatteluin ja kyselyin kerättyjä käyttäjätyytyväisyystietoja.


 


 

Kuva 2. Lämpökarttakuvaus liikuntaesitettä 60 sekunnin ajan tarkastelevien 34 terveen ja normaalipainoisen naisen katseiden reiteistä. Lämpökartat kuvaavat mittauksen aikajaksoja 0–10 sekuntia (vasemmalla), 10–30 sekuntia (keskellä) ja 30–60 sekuntia (oikealla).


 

Käytettävyystestin osallistujat eivät välttämättä aina osaa selittää, miksi käyttöliittymän käyttö tuntuu hankalalta. Katseenseuranta voi paljastaa muutoin vaikeasti selvitettäviä ongelmia, jotka liittyvät tietojen löydettävyyteen tai huomion siirtymiseen käyttöliittymän eri elementtien välillä.

Katseenseurannan avulla voidaan myös kehittää käyttöliittymää käyttökokemuksen sujuvoittamiseksi tai vertailla käyttöliittymän eri versioiden käyttökokemusta koko iteratiivisen suunnitteluprosessin ajan.

Verkkosivusto on monimutkaisempi tutkimuskohde, sillä sivuston käyttäjillä voi olla hyvin erilaisia suoria tai epäsuoria tavoitteita. Osa käyttäjistä saattaa etsiä tiettyä tietoa ja haluaa löytää sen nopeasti, toiset taas selailevat sivuja kiireettä ja lueskelevat löytämiään kiinnostavia sisältöjä. Onpa käyttäjän motiivi mikä tahansa, käyttökokemus pitkälti määrää palvelun arvon käyttäjälle.

Kun katseenseurantaa käytetään yhdessä muiden tutkimusmenetelmien kanssa, voidaan tunnistaa ja ymmärtää erilaisia käyttäjätyyppejä ja määrittää, miten sivustoa voidaan muokata niiden erilaisten tarpeiden ja arvojen mukaisesti.

Yksittäisten käyttäjien katseiden reiteistä voidaan saada tärkeitä kvalitatiivisia tietoja siitä, miten palvelua todellisuudessa käytetään, mikä voi erota hyvinkin paljon suunnittelutiimin oletuksista. Suunnittelupäätöksiä ei kuitenkaan voi tehdä pelkästään yksittäisten käyttäjien käyttötottumusten perusteella. Jotta katseenseurannan tuloksia voidaan käyttää suunnitteluvalintojen ohjaamiseen, tarvitaan tietoja laajojen käyttäjäryhmien visuaalisesta huomiosta. Huomaavatko he käyttöliittymän keskeisimmät elementit ja ymmärtävätkö he ne? Kiinnittyykö käyttäjien huomio markkinointiviestintämateriaalin oikeisiin kohtiin? Tuottaisiko erilainen ulkoasu paremman käyttökokemuksen ja enemmän lisäarvoa? Näihin kysymyksiin vastaaminen edellyttää ryhmätasoisia tilastoja visuaalisesta huomiosta.

Heat map eli lämpökartta on yleisesti käytetty – ja myös väärinkäytetty – tapa visualisoida katseenseurantadataa. Lämpökartta asetetaan tutkittavan tarkasteleman aineiston päälle ja alueet, johon kohdistuu eniten visuaalista huomiota, merkitään värein. Lämpökartat eivät kerro, huomasiko käyttäjä tietyt elementit vai ei, vaan antavat yleiskuvan yksittäisen käyttäjän tai käyttäjäryhmän huomion suhteellisesta jakautumisesta.

Kuvassa 2 on kolmen eri ajanjakson aikana mitatut kumulatiiviset lämpökartat. Käyttäjät lukevat ensimmäisen 10 sekunnin aikana esitteen otsikon ja sitä seuraavan tekstin. Sen jälkeen käyttäjien huomio hajautuu, mutta on tärkeää huomata, että he kiinnittivät suhteellisen vähän huomiota kuvaan ja logoon. Kuva katseen reittikartoista kaikille 34 tutkittavalle ei olisi informatiivinen, mutta tiettyä aikajaksoa kuvaavat lämpökartat tai lämpökarttavideot antavat melko hyvän yleiskuvan käyttäjien huomion kohdistumisesta ja siirtymisestä.

Kuvassa 3 vasemmalla näkyvässä kuvassa on lämpökartta, jossa esitetään kootusti kokeellista mainoskuvaa viiden sekunnin ajan katselleen 40 tutkittavan katseen kohdistuminen. Siitä näkyy selvästi, että visuaalinen huomio kohdistui valtaosin kuvassa olevan naisen kasvoihin ja tuotepakkaukseen. Myös naisen jalkoja ja kenkiä katsottiin, mutta vähemmän. Kun nämä neljä elementtiä määritetään merkittäviksi alueiksi (area of interest, AOI), katseenseurantadatasta voidaan laskea kuvaavia yhteenvetotilastoja, joista saadaan kvantitatiivisia tietoja visuaalisesta huomiosta.

Tilastot näkyvät keskimmäisessä kuvassa. Katseen viipymisaika AOI-alueella on ilmaistu sekä millisekunteina että prosentuaalisena osuutena koko katseluajasta. Osuma-aste (hit ratio) osoittaa niiden tutkimushenkilöiden määrän ja prosentuaalisen osuuden, joilla oli ainakin yksi fiksaatio AOI-alueella. Tilastoista ilmenee muun muassa, että noin 25 prosenttia ajasta käytettiin tuotepakkauksen katsomiseen ja 23 prosenttia naisen kasvojen katseluun. Kengät ja jalat jäivät vähemmälle huomiolle, kuten lämpökartoistakin näkyy.


 


 

Kuva 3. Vasemmalla näkyvä lämpökartta kuvaa 40 tutkittavan huomion kohdistumista katseenseurantakokeen aikana. Keskimmäisen kuvan luvut ovat ryhmätason tilastoja neljään AOI-alueeseen kohdistuneesta visuaalisesta huomiosta. Oikealla kuvataan huomion tyypillistä siirtymistä eri AOI-alueiden välillä kuvan katsomisen alkuvaiheessa.


 

Edellä käsitellyt lämpökartat ja tilastot antavat hyödyllisiä tietoja tutkittavien ryhmän huomion keskimääräisestä kohdistumisesta. Ne eivät kuitenkaan anna tietoja huomion siirtymisestä alueiden välillä, mikä olisi suunnittelijoille hyödyllistä tietoa.

Katseen reitin mittaus toimii hyvin yhdelle henkilölle (Kuva 1), mutta koko ryhmän reittien kuvauksesta tulee helposti niin epäselvä, että se on käytännössä hyödytön. Ryhmän katseiden keskimääräisten reittien kuvaaminen mielekkäällä tavalla on vaikeaa. Huomion siirtymistä katsomisen alkuvaiheessa on kuitenkin mahdollista kuvata laskemalla ensin kunkin AOI-alueen ensimmäisen fiksaation keskimääräinen aika ja yhdistämällä AOI-alueet niiden ensimmäisen katseluhetken perusteella (Kuva 3, oikealla). Kuvaus on helppotulkintainen, mutta yksinkertaistavana yleistyksenä se saattaa ohittaa tarkempia tietoja esimerkiksi huomion siirtymisestä edestakaisin kahden elementin välillä.

Olemme saaneet lupaavia tuloksia monimuuttuja-analyysien soveltamisesta digitaalisten palveluiden käyttäjien katsereittien automaattiseen tunnistamiseen ja visualisointiin. Tuloksia ei ole vielä julkaistu.

Tässä artikkelissa on toistaiseksi käsitelty esimerkkejä, joissa katsotaan paikallaan pysyviä kohteita (stillkuvia ja verkkosivuja, joissa ei ole dynaamista sisältöä). Etämittausjärjestelmää voidaan toki käyttää myös dynaamisen sisällön, kuten videoiden tai pelien, katselun seurantaan. Se soveltuu minkä tahansa sellaisen kohteen tutkimiseen, josta voidaan saada hyödyllisiä tietoja katseenseurannalla. Etämittaus soveltuu tutkimushenkilöille, jotka eivät liiku paljon ja katsovat paikallaan olevaa näyttölaitetta. Vaihtoehto tälle asetelmalle on kuvassa 4 vasemmalla näkyvät katseenseurantalasit, joita käyttävä tutkimushenkilö voi liikkua suhteellisen vapaasti aidossa ympäristössä, tässä tapauksessa ruokakaupassa.

Mobiilit puettavat katseenseurantajärjestelmät tallentavat videon siitä, mitä tutkittava näkee. Ne myös laskevat katseen sijainnin ja tallentavat sen automaattisesti, esimerkiksi kuvan 4 mittauksessa näytteenottotaajuus oli 30 Hz. Näiden tietojen perusteella tutkittavan huomion kohdistuminen hetki hetkeltä voidaan visualisoida eri tavoin. Kuvassa 4 oikealla näkyvä reaaliaikainen lämpökartta kuvaa visuaalisen huomion kohdistumista ja siirtymistä asioinnin aikana.

AOI-alueita voidaan määrittää myös aidoissa ympäristöissä, mutta AOI-tilastojen laskeminen edellyttää tällöin aiemmin mainituista esimerkeistä poiketen huomattavaa työmäärää. Autenttisissa ympäristöissä ongelmaksi muodostuvat dynaamiset ärsykkeet, jotka vaihtelevat osallistujien välillä. Mahdollisia keinoja prosessin automatisointiin ovat 3D-mallinnus ja tietokonenäkömenetelmät, joista on jo saatu lupaavia alustavia tuloksia. Esimerkiksi pelien käyttöön ja sosiaaliseen vuorovaikutukseen liittyy samanlaisia haasteita ja mahdollisia ratkaisuja, myös kun mittaukseen käytetään etämenetelmää. 


 

Katseenseurantatietojen täydentäminen

Visuaalista huomiota koskevia tietoja voidaan täydentää muilla mittauksilla. Käyttäjäkokemuksen mittaamisessa voidaan hyödyntää aivojen ja kehon biosignaaleita. Huomion laatua voidaan luonnehtia tarkemmin esimerkiksi tarkkailemalla viritystilan tasoa, lähestymismotivaation suuntaa tai tunnetiloja.

Katseenseurantaa on käytetty myös aivokuvantamisen kanssa, jolloin saadaan tarkempia tietoja kognitiivisista prosesseista esimerkiksi sosiaalisen vuorovaikutuksen aikana3. Katsedatan avulla on lisäksi mahdollista tunnistaa kiinnostumishetket, jotka tapahtuvat eri henkilöillä eri aikaan: milloin henkilö katsoo kohdetta ja mikä hänen tunnetilansa on sillä hetkellä? Digitaalisten uutistenlukupalveluiden tutkimuksen4 yhteydessä osoittautui, että osanottajat olivat erittäin motivoituneita nähdessään videotallenteen, johon lisättiin heidän katseensa reitti. Osallistujat kommentoivat jälkikäteen tiettyjä kiinnostuksen hetkiä palvelun käytön aikana. Näin saatiin hyödyllisiä tietoja katseenseurantadatan tulkintaan yhdessä kyselyistä, haastatteluista ja käyttäjäkohtaisista mieltymyksistä saatujen tietojen kanssa. 

Sekä digitaalisissa että autenttisissa ympäristöissä voidaan kerätä lukuisia muita tietoja, jotka täydentävät kuvaa asiakkaiden ja käyttäjien käyttäytymisestä, kun niitä analysoidaan yhdessä katseenseurantadatan kanssa.

Kun tutkitaan digitaalisia palveluita, kuten kuvassa 1, katseenseurantadataa voidaan täydentää klikkausdatalla. Yhdessä ne antavat kattavaa tietoa käyttäjien vuorovaikutuksesta palvelun kanssa ja mahdollistavat käyttäjien reittien seuraamisen heidän siirtyessään sivulta toiselle.

VTT:n syvyyskameratekniikkaa hyödyntävä ihmisten seurantajärjestelmä (Impulssi 2/2014) paljastaa ostoskeskuksessa liikkuvien henkilöiden kulkemat reitit. Sitä hyödynnettiin myös aiemmin mainitussa ruokakauppatutkimuksessa (Kuva 4) yhdessä katseenseurannan kanssa. Tavoitteena oli ymmärtää, millaisia reittejä erityyppiset asiakkaat valitsevat ja mihin heidän visuaalinen huomionsa kohdistuu.


 


 

Kuva 4. Vasemmalla näkyy ostokokemustutkimuksen osallistuja, joka käyttää katseenseurantalaseja asioidessaan ruokakaupassa. Oikealla on pysäytyskuva lämpökarttavideosta, joka kuvaa asiakkaan huomion kohdistumista ja siirtymistä asioinnin aikana.

Uusia sovellusalueita

Katseenseurannan alalla on tapahtunut merkittävä murros, kun teknologian kehittyminen on tehnyt seurantajärjestelmistä helppokäyttöisempiä ja edullisempia. Kuluttajatutkimuksissa käytettävän ammattilaistason laitteen hinta on noin 20 000 euroa ja peruskäyttö onnistuu ilman erityiskoulutusta. Tietojen siirtoon laitteiden välillä on erilaisia rajapintoja. Tämä kehitys tulee jatkumaan ja on mahdollista, että katseenseurantalaitteita tullaan integroimaan esimerkiksi kannettaviin tietokoneisiin ja näyttöihin.

Reaaliaikaista katseenseurantadataa on mahdollista käyttää ulkoisen ohjelmiston syötteenä. Käyttöliittymiä voidaan hallita katseella: toiminto käynnistyy, kun fiksaatio tiettyyn elementtiin kestää määrätyn ajan. Muita mahdollisia käynnistimiä ovat silmien sulkeminen (pupillien havainnointi keskeytyy) tai katseen kohdistaminen tutkittavan alueen ulkopuolelle. Näillä hallintaominaisuuksilla on useita kiinnostavia sovelluksia ja käyttäjäryhmiä, joista ilmeisin on henkilöt, joilla on fyysisiä rajoitteita.

Toinen mielenkiintoinen alue on ajoneuvojen ja koneiden ohjaaminen (osittain) katseella tai kuljettajan tai käyttäjän vireystilan arviointi katsetiedon avulla. VTT:n liikennetiimi on tutkinut esimerkiksi autojen uusien näyttöjen vaikutusta kuljettajan visuaaliseen huomioon ja sitä kautta liikenneturvallisuuteen.

Sekä virtuaalitodellisuuden (virtual reality, VR) sovelluksissa käytettäviin VR-päähineisiin että lisätyn todellisuuden (augmented reality, AR) sovelluksissa käytettäviin AR-laseihin on mahdollista integroida katseenseurantaominaisuuksia. Ensimmäisiä prototyyppejä ja ratkaisuja löytyy jo.


 

Kuva 5. Spontaaneiden vasteiden mittaus, kun tutkittavalle (tutkimushenkilölle) näytetään hedonisia ärsykkeitä. Katseenseuranta tehdään etälaitteella ja lisäksi seurataan aivoja (EEG-päähine), autonomista hermostoa (ihon sähkönjohtavuuden mittaus sormista) sekä kasvonilmeitä (kasvojen iholle kiinnitetyt EMG-elektrodit). Katseenseurantalaite on palkissa, joka näkyy kuvassa näytön alapuolella. VTT Neurosensing -laboratorio.


 

VR-päähineisiin lisättynä katseenseuranta mahdollistaa foveated rendering -menetelmän käytön, jolla renderöinti keskitetään käyttäjän tarkan näön alueelle. Menetelmä toimii samaan tapaan kuin ihmisen oma näköjärjestelmä ja sitä pidetään seuraavan sukupolven VR-kokemusten olennaisena elementtinä. Katseohjausta voidaan virtuaalitodellisuudessa käyttää intuitiivisesti yhdessä eleiden ja puheohjauksen kanssa. Katsepohjaisella vuorovaikutuksella saattaa olla vieläkin lupaavampia mahdollisuuksia lisätyn todellisuuden ratkaisuissa, joissa tietoja voidaan muokata käyttäjän huomion kohdistumisen perusteella. Näin voidaan tukea esimerkiksi tuotannossa, logistiikassa, teknisissä palveluissa tai terveydenhoito­palveluissa työskenteleviä, monimutkaisia ja haastavia tehtäviä suorittavia asiantuntijoita. Katseenseurannasta tullee VR-ja AR-laitteiden vakiotoiminto.

IoT lisää jokapäiväisiin esineisiin sensoreita ja viestintäominaisuuksia. Kykenemme jo suhteellisen pian seuraamaan käyttäjän katsetta käytännöllisesti katsoen kaikilla laitteilla entistä tarkemmin ja entistä suurempaa laskentatehoa hyödyntäen. Tieteentekijöillä on näin mahdollisuus suorittaa laajamittaisia katseenseurantatutkimuksia luonnollisissa ympäristöissä. Katsepohjaisen vuorovaikutuksen hyödyntäminen avaa myös uusia mahdollisuuksia kehittää älykkäitä ympäristöjä, joissa laitteita ja käyttöliittymiä ohjataan katseella ja ympäristö oppii kunkin käyttäjän rutiinit ja tarpeet ja mukautuu niihin. Vähittäismyynnin, markkinoinnin, median ja jopa teollisuuden alalla voidaan hyödyntää vastaavia ideoita ja tehdä prosesseista entistä sujuvampia, huomaamattomampia ja tehokkaampia. ​


 


 

JANNE LAINE

Diplomi-insinööri Janne Laine toimii erikoistutkijana VTT:n digitaalisten palveluiden kontekstitiimissä. Hän viimeistelee parhaillaan tohtorinväitöskirjaa visuaalisten havaintojen ja käyttäjäkokemusten mittaamisesta ja mallintamisesta.

Lainetta kiinnostaa kaikki visuaalinen, ja hänellä on aiempaa kokemusta kuvantamisteknologioista ja visuaalisesti psykometriasta. Hän keskittyy erilaisten palveluiden suunnitteluun liittyvien visuaalisten ja muiden muuttujien välisiin suhteisiin, käyttäjien ja asiakkaiden kokemuksiin ja arvoihin sekä suunnitteluprosessin ohjaamiseen niiden avulla. Lainetta kiinnostaa myös pelien hyötykäyttö sekä erilaisten sovellusalueiden pelillistäminen.


 


 

JOHANNA NÄRVÄINEN

Lääketieteellisen fysiikan tohtori Johanna Närväinen työskentelee erikoistutkijana VTT:n digitaalisen terveyden tiimissä.

Närväistä kiinnostavat persoonallisuustekijöiden, eri tavoin mitattujen fysiologisen vasteiden sekä implisiittisten ja eksplisiittisten mieltymysten välinen vuorovaikutus sekä tämän ymmärryksen tuominen terveyskäyttäytymisteemaan. Hän käyttää työssään laajasti erilaisia mittausmenetelmiä aivokuvantamisesta aktiivisuusrannekkeisiin, ja sovellukset vaihtelevat syömiskäyttäytymisen neurobiologiasta stressin tunnistamiseen.​


 


 


 

Viitteet


 

[1] Hoffman, J. E. (1998). Visual attention and eye movements, Attention, Pashler, H. (ed.), Psychology Press, UK. s. 119–154.

[2] Orquin JL ja Loose SM, 2013. Attention and choice: A review on eye movements in decision making, Acta Psychologica 144(1); 190-206.

[3] Wilms M et al. 2010. It’s in your eyes – using gaze-contingent stimuli to create truly interactive paradigms for social cognitive and affective neuroscience, Social Cognitive and Affective Neuroscience (SCAN) 5; 98-107.

[4] Laine, Janne. (2016) Experimental comparison of the user experiences of different digital and printed newspaper versions. Journal of Print and Media Technology Research (tarkistettavana).


 

 

 

Impulssihttp://www.vtt.fi/ImpulssiImpulssi
Impulssi 1/2017http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2017.aspxImpulssi 1/2017
Bisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sauli-Tormala-Kasvua-kansainvalisilta-kentilta.aspxBisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltä
Lämpöaistimus on monen tekijän summahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Lampoaistimus-on-monen-tekijan-summa.aspxLämpöaistimus on monen tekijän summa
Impulssi 1/2014http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2014.aspxImpulssi 1/2014
Teollinen internet haastaa Suomenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-internet-haastaa-Suomen.aspxTeollinen internet haastaa Suomen
Automaatiolla älykkyyttä liikenteeseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatiolla-alykkyytta-liikenteeseen.aspxAutomaatiolla älykkyyttä liikenteeseen
Suomella osaaminen globaaleihin ongelmiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomella-osaaminen-globaaleihin-ongelmiin.aspxSuomella osaaminen globaaleihin ongelmiin
Merenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Merenkulku-murroksessa-aly-tulee-komentosilloille.aspxMerenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloille
Kun osaat mitata, osaat parantaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/MIKES-tekee-vaativia-mittauksia-teollisuuden-kayttoon.aspxKun osaat mitata, osaat parantaa
Tulevaisuuden arkkitehdit asiallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-arkkitehdit-asialla.aspxTulevaisuuden arkkitehdit asialla
Menetelmiä parempaan päätöksentekoonhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Menetelmia-parempaan-paatoksentekoon.aspxMenetelmiä parempaan päätöksentekoon
Salofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Salofa-tuo-pikatestit-terveyden-ja-ympariston-seurantaan.aspxSalofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaan
Riskienhallintaa mutkistuvassa maailmassahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Riskienhallintaa-mutkistuvassa-maailmassa.aspxRiskienhallintaa mutkistuvassa maailmassa
Kolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmojahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kolmiulotteinen-virtuaalitodellisuus-ja-lisätty-todellisuus-Kohti-uusia-maailmoja.aspxKolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmoja
Maailma kuluttajien silminhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-kuluttajien-silmin.aspxMaailma kuluttajien silmin
Tulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-5G-verkko-etenee-koekayttoon-oulussa.aspxTulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussa
Hulevedet puhtaiksi Leca-sorallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hulevedet-puhtaiksi-Leca-soralla.aspxHulevedet puhtaiksi Leca-soralla
Infinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Infinited-Fiber-tuo-muutoksen-tekstiiliteollisuuteen.aspxInfinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteen
Suomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalaispyörät-pyörivät-myös-tulevaisuudessa.aspxSuomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessa
Uudenlaista liiketoimintaa selluloosastahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudenlaista-liiketoimintaa-selluloosasta.aspxUudenlaista liiketoimintaa selluloosasta
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Maailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-vuonn-2030-vastauksia-huomisen-kysymyksiin.aspxMaailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiin
Ikäteknologia arjen apuna ja turvanahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ikäteknologia-arjen-apuna-ja-turvana.aspxIkäteknologia arjen apuna ja turvana
VTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuuttahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Nuoret-tutkijat-tekevat-tulevaisuutta.aspxVTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuutta
Oma osaaminen yhteiseksi hyväksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Oma-osaaminen-yhteiseksi-hyvaksi.aspxOma osaaminen yhteiseksi hyväksi
Optinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteestahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Optinen-isotooppispektroskopia-kehittynyt-merkittavasti.aspxOptinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteesta
Panimolaboratorio – Paremman oluen puolestahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Panimolaboratorio-paremman-oluen-puolesta.aspxPanimolaboratorio – Paremman oluen puolesta
Pilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pilottitehtaat-jauhavat-ideoista-liiketoimintaa.aspxPilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaa
Puukuitu haastaa muovin kauppakasseissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puukuitu-haastaa-muovin-kauppakasseissa.aspxPuukuitu haastaa muovin kauppakasseissa
Puun voimalla biotalouteenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puun-voimalla-biotalouteen.aspxPuun voimalla biotalouteen
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Suomi on hyvä investointihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-hyva-investointi.aspxSuomi on hyvä investointi
Suomi on pidettävä houkuttelevanahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-pidettava-houkuttelevana.aspxSuomi on pidettävä houkuttelevana
Kone on inhimillisempihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kone-on-inhimillisempi.aspxKone on inhimillisempi
Kvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmällehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kvanttinormaaleita-uudistuvalle-SI-jarjestelmalle.aspxKvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmälle
Kyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamistahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuus-vaatii-muutakin-kuin-teknologiaosaamista.aspxKyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamista
Minima Processor Oy – Energiatehokkuuden maailmanennätys kiihdyttää IoT-kehitystähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Minima-Processor-Oy-Energiatehokkuuden-maailmanennätys-kiihdyttää-IoT-kehitystä.aspxMinima Processor Oy – Energiatehokkuuden maailmanennätys kiihdyttää IoT-kehitystä
Impulssi 1/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2015.aspxImpulssi 1/2015
Impulssi 2/2014http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2014.aspxImpulssi 2/2014
Impulssi 2/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2015.aspxImpulssi 2/2015
Impulssi 2/2016http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2016.aspxImpulssi 2/2016
Intohimo siivittää tutkimustahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/intohimo-siivittaa-tutkimusta.aspxIntohimo siivittää tutkimusta
IPR edellä ulkomaillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/IPR-edella-ulkomaille.aspxIPR edellä ulkomaille
Kaikki katseet uudistumiseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaikki-katseet-uudistumiseen.aspxKaikki katseet uudistumiseen
Kestävästi lankaa puukuidustahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kestavasti-lankaa-puukuidusta.aspxKestävästi lankaa puukuidusta
Ketterä ja nopea Ponssehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kettera-ja-nopea-Ponsse.aspxKetterä ja nopea Ponsse
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Terveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveytta-ja-tehokkuutta-ruuan-laadusta-tinkimatta.aspxTerveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättä
Tulevaisuuden sensorihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-sensori.aspxTulevaisuuden sensori

OTA YHTEYTTÄ

PL 1000, 02044 VTT
Puh. vaihde 020 722 111
Avoinna arkisin klo 8.00 - 16.30

ASIAKASPALVELU

info@vtt.fi
Puh. 020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja
12.00 - 15.00