Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

Ilona Lundström

​​

Maailmalla ei ole parempaa innovaatiomallia

Esko Lukkari | 8.12.2016

​Suomen innovaatiojärjestelmällä on iso haaste edessään. Kansantalous on kyntänyt seitsemän vuotta ja vienti on yhä vuotta 2008 alemmalla tasolla. Korkean teknologian viennin osuus on pudonnut jyrkästi.

 

Julkisen talouden viime vuosien säästöt ovat iskeneet ankarasti myös tutkimus- ja tuotekehitysmenoihin.

 
Työ- ja elinkeinoministeriön innovaatio-osaston ylijohtajana elokuussa aloittanut, hallintotieteiden tohtori Ilona Lundström sanoo silti luottavansa innovaatio­systeemimme toimintaan.

 
– Meillä on toki parannettavaa ja yhteistyön kehittämistä on harjoiteltu viime vuosina. Parempaakaan mallia ei vain tunnu maailmalta löytyvän.

 
Lundströmin mukaan OECD tekee parhaillaan – ensimmäistä kertaa – arvioita Suomen tutkimus- ja innovaatiotoiminnan tehokkuudesta. Edellinen kansainvälinen innovaatiotoiminnan arviointi on vuodelta 2009. 

 
Innovaatiojärjestelmämme tehokkuuden perään on kyselty kotimaassakin. Eduskunnan tulevaisuusvaliokunta antoi siitä kriittisen lausunnon viime vuonna. Tosin esimerkiksi EU-maiden innovaatiopolitiikan vertailussa Suomi on ollut lähes aina mitalikolmikossa.

 
Esimerkki yhteistyön tehostamisesta on Lundströmin mukaan paljon esillä ollut ja kritisoitukin vientinyrkiksi perustettu Team Finland. Ministeri Olli Rehnin työryhmä pohtii sen tehostamista ja antaa suosituksensa lähiaikoina.

 
Lundström on tehnyt työuransa lähinnä Tekesissä ja Suomen Kuntaliitossa. Tekesillä hän toimi viimeksi vuosina 2014–2016 suurten yritysten ja tutkimuksen asiakkuuksista ja rahoituksesta vastaavana johtajana. 

 
Alivaltiosihteeriksi nousseen Petri Peltosen seuraajaksi työ- ja elinkeinoministeriön ylijohtajana hänet valittiin 63 hakijan joukosta.

 
Lundströmin johtamassa ministeriön innovaatiosysteemissä on monta isoa pelaajaa: Tekes, VTT, Suomen Teollisuussijoitus, Finnvera ja Geologian tutkimuskeskus . Hänen vastuullaan on rakentaa Suomelle entistä tehokkaampi innovaatioympäristö, jotta yrityksemme menestyisivät maailmalla.

 

Lisää vahvoja pk-yrityksiä

Paradoksi on se, että innovaatiojärjestelmämme ei ole synnyttänyt riittävästi uusia vientiyrityksiä. Viennin runko lepää yhä reilun kymmenen suuryrityksen harteilla. Tanskan ja Saksan vahvaa pk-yritysten rintamaa ei meillä ole.

 
Mitä julkinen valta voisi tehdä kansainvälisesti menestyvän pk-sektorin kasvun vauhdittamiseksi?

 
– Se on koulukuntakysymys. Toiset katsovat, että valtion on syytä etääntyä varsinaisesta yritystoiminnasta, ja jättää se yritysten vastuulle ja luoda vain hyvää toimintaympäristöä. Näin on toimittukin.

 
– Toisaalta valtiolla on myös rooli riskien jakajana yritysten rinnalla, ei riskien ottajana. Meidän on kehitettävä järjestelmäämme siinä, kuinka me toimimme mahdollisimman tehokkaasti riskien jakajana, hän sanoo.

 
Hän kiittelee yrittäjien perustamaa Kasvuryhmää ja sen vuotuista Kaski-tapahtumaa, joissa kannuksensa hankkineet yritysjohtajat sparraavat pk-yritysten strategioita ja ohjastavat niitä kansainvälisen kasvun tielle. Toimintaan on osallistunut satoja yrityksiä.

 
– Se on parasta terapiaa kasvu- ja riskinotto­kykyjään epäileville pk-yrittäjille. Jos siihen yhdistetään tehokkaasti julkisen vallan toimet, yritykset voivat onnistua seuraavassa kasvu­loikassaan, hän sanoo. 

 
Nykyisen ja edellisen hallituksen aikana valtion tutkimus- ja tuotekehitysrahoja on leikattu reippaasti ja se vaikuttaa innovaatio­järjestelmään. Tekesin määrärahoja leikattiin tälle vuodelle 107 miljoonaa ja valtion tutkimuslaitosten 59 miljoonaa euroa. Yhdessä edellisten vuosien leikkausten kanssa, on niillä merkittäviä vaikutuksia. 

 
lundsröm_02.jpg
 

 

Määrärahaleikkauksilla epäsuoria vaikutuksia

Lundström asettelee sanojaan varovasti puhuessaan yritysten toiveista käynnistyneiden SHOK-ohjelmien rahoituksesta. SHOK-ohjelmien toteuttajiksi perustettiin yhtiöitä, ja ohjelmien jatkuminen on kiinni yritysten halusta jatkorahoittaa yhtiöitään.

 
– Lopetuspäätöstä pitäisi kysyä hallitus­ohjelman tekijöiltä, mutta ehkä SHOK-ohjelmat eivät olleet riittävän läpinäkyviä eikä niihin sijoitettujen pääomien tuotto tarpeeksi korkea. Ehkä tuloksista ei osattu kertoa päätöksentekijöille, hän pohtii.

 
Lundströmin mukaan Tekes on jo sopeuttanut toimintaansa tutkimusmäärärahaleikkausten mukaisesti. Silti sen toiminnan pääpaino on edelleen pk-yritysten kasvun tukemisessa ja yritysten kansainvälistämisessä.

 
Tekesin suuret määrärahaleikkaukset vaikuttavat epäsuorasti ensi vuoden alusta lähtien eniten VTT:n ja Aalto-yliopiston toimintaan, jotka ovat niiden asiakkaita. 

 
– Luotan silti VTT:n kykyyn sopeutua tilanteeseen. Siellä on tehty korkeatasoista strategiatyötä. Koska VTT:n yhtiöittäminenkin on niin tuore asia, on sille annettava aikaa sopeutua”, hän sanoo. 

 
Lundströmin mukaan VTT:n on oltava jatkossakin Suomen kruununjalokivi soveltavassa tutkimuksessa.

 
– Sillä on tärkeä rooli kansainvälisten yhteysten luomisessa ja uuden tiedon hankinnassa. Esimerkiksi GE:n suuri investointi Suomeen, eli digitaalisen terveyden ohjelma ei olisi toteutunut ilman VTT:tä. VTT on myös vahva instrumentti Invest in Finlandissa, hän sanoo.

 

EU:n Horizon 2020 -rahaa tarvitaan

VTT on ollut Pohjoismaiden tehokkain ja EU:n kahdeksanneksi EU:n suurin Horizon 2020 -rahan kotouttaja. Viime vuonna se kotiutti Suomeen noin 42 miljoonaa euroa puiteohjelmien rahoituksesta.

 
– Horizon-hankkeet ovat yrityksille äärimmäisen tärkeitä. Näissä kansainvälisissä yhteyksissä yrityksemme saavat markkinatietoa, jota muuten olisi mahdoton kerätä, hän sanoo. 

 
Juha Sipilän hallitus panostaa tutkimusmäärä­rahojen leikkauksista huolimatta 250 miljoonaa euroa uutta rahaa biotalouden, cleantechin ja digitalisaation edistämiseen. Samat teemat ovat monen muunkin verrokkimaan painopistealueita. Miten Suomi löytää kovassa kilpailussa omat kasvusektorinsa?

 
– Me olemme pieni talous ja meille riittävät niche-alueet, joissa olemme aina olleet hyviä. Meidän on tehtävä oikeita valintoja, eli valittava sellaisten tuotteiden ja palveluiden tuottaminen, joita ilman muut maat eivät voi elää, hän sanoo. 

 
Ministeriö valmistelee parhaillaan uutta ilmasto- ja energiastrategiaa, jota Lundström pitää erittäin tärkeänä Suomen kannalta. Hän on seurannut Ruotsin erittäin kunnianhimoisen ilmasto- ja energiaohjelman valmistelua. Siellä johtavat puolueet haluavat eroon fossiilisista polttoaineista vuoteen 2040 mennessä.

 
– Ruotsin ohjelma ei ole vielä valmis, mutta lupaa hyvää, kun poliitikot ovat siinä mukana, hän sanoo. 

 
Suomi on sitoutumassa taas vahvasti bioenergiaan ja muun muassa biopolttoaineiden valmistukseen, vaikka EU:ssa puhutaan jopa polttomoottorien kieltämisestä 2030-luvulla. Viimeksi Saksan liittoneuvosto esitti niiden kieltämistä vuodesta 2030 lähtien.

 
Polttomoottorien tulevaisuus saattaa henkilöautoissa olla Lundströminkin mukaan rajallinen, mutta kuorma-autoissa ja lento­koneissa niiden käyttö jatkunee silti kauan. Siksi biopolttonesteillä olisi globaaleja markkinoita pitkään.

 
Suomessa pyritään kehittämään myös uudenlaista biomassan polttoteknologiaa, jossa sähkön ja lämmön yhteistuotannossa syntyvä hiilidioksidi voidaan kerätä talteen ja hyvittää päästökaupassa, kuten fossiilisissakin poltto­aineissa. 

 
VTT:n vuonna 2015 Espoossa käynnistämässä Bioruukissa on tehty jo hiilidioksidin keräämisen CLC-polttotekniikka (Chemical Looping Combustion) pilotointikokeita, ja tulokset ovat lupaavia. 

Ilona Lundström​

  • Ikä: 40
  • Syntynyt: Kotkassa
  • Koulutus: Hallintotieteiden tohtori, Tampereen yliopisto
  • Ura: Asiantuntijana Suomen Kuntaliitossa 2001–2007, asiantuntijana Tekes 2007–2012, palvelujohtajana ja rakennettu ympäristö- ja turvallisuusyksikön johtajana Tekes 2012–2014, suuren yritysten ja  tutkimuksen asiakkuuksista ja rahoituksesta vastaavana johtajana Tekes 2014–2016, innovaatio-osaston ylijohtaja Työ- ja elinkeinoministeriö 2016–
  • Perhe: aviomies sekä 12- ja 
7-vuotiaat tyttäret
  • Harrastukset: partio, lenkkeily, 
lukeminen ja kuntosuunnistus

 

 

"Uusia tuotteita voitava testata kotimarkkinoilla"

Mitä Ilona Lundström haluaa saada aikaan viiden vuoden ylijohtajapestinsä aikana?

 
– Uskon, että Suomi näyttää viiden vuoden päästä hyvin erilaiselta. Meillä on silloin toimivat kotimarkkinat ja vahvoja pk-yrityksiä, jotka menestyvät kansainvälisillä markkinoilla. Työ- ja elinkeinoministeriö on pystynyt luomaan niille kunnon toimintaedellytykset.

 
Lundströmin mukaan esimerkiksi sote-ja maakuntauudistuksella ja ilmasto- ja energiapolitiikalla pitää antaa yrityksille mahdollisuus luoda uusia tuote- ja palveluratkaisuja, joilla ne menestyvät maailmalla. 

 
– Se edellyttää sitä, että yritykset voivat testata tuotteitaan ja palvelujaan kotimarkkinoillaan. Meidän on pidettävä huolta, että tämä elinkeinopoliittisesti tärkeä kasvualusta on käytettävissä.

 
– Sotessa valinnanvapaus tarjoaa historiallisen mahdollisuuden suorien digitaalisten palvelujen kehittämiseen. Ilman uusia joustavia palvelumalleja ei sote-säästöjäkään synny, hän sanoo.

 
Lundströmin mielestä sama koskee myös Suomen uuden ilmasto- ja energiapolitiikan valmistelua. Yrityksille pitää tarjota mahdollisuus markkinoida uusiutuvan energian tuotteitaan kotimaassakin.

 
– Esimerkiksi aurinkoenergian tuotteita. Aurinkoenergia on meillä vasta nousemassa keskusteluun mukaan. Älykkäissä sähköverkoissahan me olemme pitkällä 
ja osaamisemme kiinnostaa ulkomaillakin, hän sanoo.

 

 

Impulssihttp://www.vtt.fi/ImpulssiImpulssi
Impulssi 2/2016http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2016.aspxImpulssi 2/2016
Kaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttäväähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaivostoiminnasta-kestavaa-ja-hyvaksyttavaa.aspxKaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttävää
SMACC – älyä koneisiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/SMACC-alya-koneisiin.aspxSMACC – älyä koneisiin
Kun osaat mitata, osaat parantaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/MIKES-tekee-vaativia-mittauksia-teollisuuden-kayttoon.aspxKun osaat mitata, osaat parantaa
Intohimo siivittää tutkimustahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/intohimo-siivittaa-tutkimusta.aspxIntohimo siivittää tutkimusta
Kasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kasvua-ja-uusia-mahdollisuuksia-piifotoniikassa.aspxKasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassa
Voiko ympäristöväittämiin luottaa?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-ymparistovaittamiin-luottaa.aspxVoiko ympäristöväittämiin luottaa?
Digitaaliset ekosysteemit valtaavat alaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaaliset-ekosysteemit-valtaavat-alaa.aspxDigitaaliset ekosysteemit valtaavat alaa
Syntymäpäivälahja meiltä itsellemmehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Syntymapaivalahja-meilta-itsellemme.aspxSyntymäpäivälahja meiltä itsellemme
Muutosjohtamisen luova voimahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Muutosjohtamisen-luova-voima.aspxMuutosjohtamisen luova voima
Impulssi 1/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2015.aspxImpulssi 1/2015
Turbiinisiivillä miljoonien säästöihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Turbiinisiivet-saastavat-miljoonia.aspxTurbiinisiivillä miljoonien säästöihin
Voiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-alykkaiden-kaupunkien-suorituskykya-mitata.aspxVoiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Uusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyynhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusia-ratkaisuja-kaupunkitulvien-ehkaisyyn.aspxUusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyyn
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudellehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/For-Industry-veturina-Suomen-valmistavalle-teollisuudelle.aspxFor Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle
Puhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puhtaampaa-kaupunkiliikennetta-puupohjaisella-dieselilla.aspxPuhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillä
Matti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ennen-kuin-tieto-hukkuu-numeroihin.aspxMatti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihin
Selluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloonhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Selluloosakuitu-herattaa-kaytetyn-puuvillatekstiilin-uuteen-eloon.aspxSelluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloon
Jari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Jari-Gustafsson-Vanhoja-ja-uusia-taantuman-voittamiseksi.aspxJari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksi
Impulssi 1/2016http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2016.aspxImpulssi 1/2016
Teollinen internet haastaa Suomenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-internet-haastaa-Suomen.aspxTeollinen internet haastaa Suomen
Onko tulevaisuudessa jätevettä?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Onko-tulevaisuudessa-jatevetta.aspxOnko tulevaisuudessa jätevettä?
Puukuitu haastaa muovin kauppakasseissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puukuitu-haastaa-muovin-kauppakasseissa.aspxPuukuitu haastaa muovin kauppakasseissa
Tuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöönhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuotteita-jätteestä.aspxTuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöön
VTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fabry-Perot-interferometriteknologia.aspxVTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaa
Oma osaaminen yhteiseksi hyväksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Oma-osaaminen-yhteiseksi-hyvaksi.aspxOma osaaminen yhteiseksi hyväksi
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Hybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/hybridimenetelmilla-uusia-ratkaisuja-metallien-kierratykseen.aspxHybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseen
Täydellinen arktisten ratkaisujen pilottiympäristöhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Taydellinen-arktisten-ratkaisujen-pilottiymparisto.aspxTäydellinen arktisten ratkaisujen pilottiympäristö
Hulevedet puhtaiksi Leca-sorallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hulevedet-puhtaiksi-Leca-soralla.aspxHulevedet puhtaiksi Leca-soralla
IPR edellä ulkomaillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/IPR-edella-ulkomaille.aspxIPR edellä ulkomaille
Joustavan energiatuotannon kärkimaaksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Joustavan-energian-karkimaaksi.aspxJoustavan energiatuotannon kärkimaaksi
Pilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pilottitehtaat-jauhavat-ideoista-liiketoimintaa.aspxPilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaa
Ketterä ja nopea Ponssehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kettera-ja-nopea-Ponsse.aspxKetterä ja nopea Ponsse
Ledikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ledikalvot-taipuvat-kansanlampusta-lentokoneisiin.aspxLedikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiin
Yritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yritysten-ja-tutkijoiden-loydettava-toisensa-uudella-tavalla.aspxYritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavalla
Teknologiahypestä asiakasymmärrykseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teknologiahypesta-asiakasymmarrykseen.aspxTeknologiahypestä asiakasymmärrykseen
Maailma kuluttajien silminhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-kuluttajien-silmin.aspxMaailma kuluttajien silmin
Multifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksiahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Multifunktionaaliset-polysakkaridit-avaavat-uusia-mahdollisuuksia.aspxMultifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia
Idean jyvistä isoihin innovaatioihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Idean-jyvista-isoihin-innovaatioihin.aspxIdean jyvistä isoihin innovaatioihin
Älyliikenteestä suomalaisia vientivalttejahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alyliikenteesta-suomalaisia-vientivaltteja.aspxÄlyliikenteestä suomalaisia vientivaltteja
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
Kohti uutta syöpähoitoa soluseulonnallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kohti-uutta-syopahoitoa-soluseulonnalla.aspxKohti uutta syöpähoitoa soluseulonnalla
Impulssi 1/2014http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2014.aspxImpulssi 1/2014
Impulssi 2/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2015.aspxImpulssi 2/2015
Tulevaisuuden sensorihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-sensori.aspxTulevaisuuden sensori
Asuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asuinmukavuus-ja-energiatehokkuus-mahtuvat-samaan-kotiin.aspxAsuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiin
Lämpöaistimus on monen tekijän summahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Lampoaistimus-on-monen-tekijan-summa.aspxLämpöaistimus on monen tekijän summa

OTA YHTEYTTÄ

PL 1000, 02044 VTT
Puh. vaihde 020 722 111
Avoinna arkisin klo 8.00 - 16.30

ASIAKASPALVELU

info@vtt.fi
Puh. 020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja
12.00 - 15.00