Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​Kuva 1. Kerrosleijukattilan ilmajakomenetelmän periaatteet.

Mallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissa

Lars Kjäldman, Jani Lehto, Perttu Jukola, Jari Lappalainen, Timo Pättikangas, Hannu Niemistö, Tommi Karhela | 8.5.2014

​Perinteinen voimantuotanto on murroksessa. Tyypillisten haasteiden, kuten entistä huonolaatuisempien polttoaineiden hyödyntämisen, päästörajojen tiukentumisen ja entistä korkeampien tuorehöyrynarvojen tavoittelun lisäksi uusiutuvien energialähteiden kuten auringon ja tuulen hyödyntäminen energiajärjestelmissä on muuttamassa voimantuotannon viitekehystä. Mallinnus on arvokas työkalu etsittäessä ratkaisuja uusien konseptien herättämiin kysymyksiin.

Aurinko- ja tuulienergian jaksottaisuus aiheuttaa uudenlaisia haasteita kiinteiden polttoaineiden voimalaitoksien dynamiikkaan ja ajotapoihin sähköverkon säädön kautta. Tulevaisuudessa kiinteän polttoaineen voimalaitoksilta odotetaan entistä nopeampaa kuormanmuutoskykyä sekä kykyä operoida entistä laajemmilla kuorma-alueilla. Myös energian erilaisten varastointitapojen tarpeellisuus voimalaitoksien yhteydessä on tulossa tarpeelliseksi.

Biopolttoaineiden ja erilaisten jätepohjaisten polttoaineiden lisääntyvässä käytössä avain­asia on hallita niistä mahdollisesti aiheutuvat korroosio- ja likaantumisriskit. Näiden riskien lisäksi entistä korkeammat höyrynarvot aiheuttavat paineita kattiloiden materiaalitekniikan kehittymiselle. Hiilen poltossa tavoitteena on ylikriittisillä höyryn­arvoilla saatavan korkeamman hyöty­suhteen kautta laskea sähköntuotannon hiilidioksidipäästöjä. Myös entistä vaikeampien ja usein paikallisien polttoaineiden hyödyntäminen yleistyy maailmalla. Tulevaisuudessa laitoksien kyky polttaa yhdessä hiiltä, biomassaa sekä kaasuja on ilmeinen. Myös erilaisia tapoja yhdistää aurinkoenergia ja perinteinen voimalaitos tutkitaan voimakkaasti sekä meillä että maailmalla.

Tiukkenevat päästömääräykset asettavat muutospaineita monille vanhoille kattiloille. Muutosinvestointeja sekä kattilatekniikkaan että savukaasujen puhdistukseen tullaan tarvitsemaan lähitulevaisuudessa. Myös suomalaisille niin tuttu yhdistetty sähkön ja kaukolämmön tuotanto (CHP) on murroksessa. Jo edellä mainittu aurinkoenergian lisääntyminen sekä erilaisten ilma- ja maalämpöpumppujen yleistyminen syövät kaukolämmön kysyntää, mikä taasen aiheuttaa päänvaivaa laitoksien omistajille laskevien tuottojen muodossa.

impulssi-cfd-mallinnustuloksia-kuva2.jpg
 

Kuva 2. CFD mallinnustuloksia 175 MW (polttoaineteho) kerrosleijukattilalle. Käytännön kokemukset ilmajakomenetelmän soveltamisesta tukevat mallinnustuloksia.

CFD:n hyödyntäminen voimakattilan tulipesien suunnittelussa ja operoinnissa 

Laskennallinen virtausdynamiikka (CFD, Computational Fluid Dynamics) on voimakattiloiden tulipesien suunnittelun keskeinen työkalu, olkoon kyseessä uuden kattilan suunnittelu tai olemassa olevan kattilan muutostyö esimerkiksi vähäpäästöisemmäksi tai toimimaan luotettavasti eri polttoaineseoksilla. CFD-mallinnuksella voimme selvittää polttoaine- ja tuhkapartikkelien sekä kaasujen virtaukset ja viipymäajat tulipesässä, palamis- ja päästöreaktioiden kulun, lämpötilan ja kaasupitoisuuksien jakaumat sekä lämmönsiirtopinnoille siirtyvän lämpötehon jakaumat. Yhdistämällä CFD-mallinnustulokset kattilamateriaalien tarkasteluihin voimme arvioida voimalan käytettävyyttä esimerkiksi kuonaantumisen, likaantumisen ja korroosion osalta. 

VTT:llä on 25 vuoden kokemus CFD:n soveltamisesta tulipesäilmiöiden tarkasteluun ja siihen tarvittavasta mallinkehityksestä. Kohteina ovat olleet sekä poltinpoltto, eri leijukattilat (BFB, CFB), arinapoltto ja soodakattilat. Useimmat tarkastelut ovat liittyneet päästöjen, erityisesti NOx:n eli typen oksidien vähentämiseen polttoteknisillä menetelmillä (palamisilman jako, polttoaineen syöttö, uudet Low-NOx polttimet, SNCR) siten, että polttoaineen loppuunpalamisaste pysyy riittävänä ja tulipesän käytettävyys on hyvä. 

Esimerkkinä mallinnuksen soveltamisesta tulipesän suunnitteluun esitellään Fortum Oy:n ja VTT:n yhdessä kehittämä ilmajakoperiaate kerrosleijukattiloille (BFB) (viite: VGB Powertech 11/2013, 75-79). Kerrosleijukattilan tulipesän pohjaosassa leijutetaan hiekkapatjaa, jonka yläpuolelta syötetään polttoaine, tyypillisesti kosteaa biomassaa, turvetta, lietettä tai kierrätyspolttoainetta. Suuremmat polttoainepartikkelit päätyvät hiekkapatjaan, jossa ne kuivuvat, pyrolysoituvat ja palavat. Pedistä vapautuu tulipesän pedin yläpuoliseen kaasutilaan (free­board) kaasuja ja pedissä muodostuneita pienempikokoisia partikkeleita. Polttoaineen syötössä pienet ja kevyet fraktiot eivät päädy ollenkaan petiin, vaan palavat sen yläpuolisessa kaasutilassa. Pedin lämpötilan pitäisi pysyä noin 800–850 oC, jotta palaminen olisi täydellistä ja jottei petihiekka sintraudu tai agglomeroidu. 

BFB:n tulipesän lämpötila on melko alhainen, joten ilman sisältämä typpi ei hapetu ja typen oksidit muodostuvat polttoaineen sisältämästä typestä. Typpipäästöjen vähentäminen tulipesissä perustuu palamisilman vaiheistamiseen, sillä happirikkaissa (ylistökiömetrisissä) olosuhteissa polttoaineesta vapautunut typpi hapettuu helposti NO:ksi, kun taas happiköyhissä (alistökiömetrisissä) olosuhteissa jo muodostunut NO pelkistyy molekulaariseksi typeksi. 

Kehitetyssä ilmajakomenetelmässä palaminen tulipesässä vaiheistetaan pystysuunnassa kolmeen vyöhykkeeseen (kuva1): sekundääri-ilmojen alapuolinen vyöhyke (I), sekundääri- ja tertiääri-ilmojen välinen vyöhyke (II) sekä tertiääri-ilmojen yläpuolella oleva vyöhyke (III). Palamisilman syöttötasojen valinnalla sekä ilman sopivalla jaolla primääri-, sekundääri- ja tertiääri-ilmoiksi voidaan minimoida syntyvien typpipäästöjen määrä ja samalla varmistaa tulipesän hyvä käytettävyys. Eri tapausten CFD simulointitulosten perusteella on päädytty suositeltaviin ratkaisuihin eri ajotilanteissa:

– Jos pedin lämpötila ei ole vaarassa nousta liian korkeaksi, voidaan alapesän I- ja II-vyöhykkeitä hyödyntää tehokkaasti NOx:n minimoimiseen lisäämällä I-vyöhykkeen ilmamäärää ja sijoittamalla sekundääri-ilman syöttö suhteellisen korkealle. Tällöin saadaan myös tulipesän loppuosan lämpötila ja CO-pitoisuus alhaisiksi, jolloin pienennetään yläpesässä likaantumisen ja korroosion riskejä. 

– Jos pedin lämpötila uhkaa nousta liian korkeaksi johtuen esimerkiksi kuivasta polttoaineesta tai suuresta tulipesärasituksesta, on parempi vähentää I-tason ilmamäärää ja sijoittaa­ sekundääri-ilman syöttötaso alemmaksi. Tällöin NOx:n reduktio tapahtuu pääosin tulipesän II-vyöhykkeellä eikä päästä niin alhaiseen NOx-päästöön kuin edellisessä vaihtoehdossa.   

– Kiinnittämällä huomiota sekundääri- ja tertiääri-ilmojen syöttötapaan voidaan lisäksi tehostaa sekoittumista tulipesän II- ja III-vyöhykkeillä ja saada aikaan tasainen lämpötilakenttä, hyvä loppuunpalamisaste sekä tehokas lämmönsiirto lämmönsiirtopinnoille.

Menetelmä kehitettiin simuloimalla erilaisia ilmajakovaihtoehtoja. Tästä esimerkkinä metsäbiomassan ja turpeen yhteispoltto polttoaineteholtaan 175 MW BFB-kattilassa, jossa on sekundääri-ilman lisäksi kaksitasoinen tertiääri-ilman syöttö. Mallinnus ja erityisesti NOx-malli validoitiin aluksi tapauksessa, josta oli laitostietoja. Kuvassa 2 on laskentatuloksia. Ennustettu NOx päästö vastaa hyvin mitattua keskiarvoa ja on laitoksella mitatun päästön 10 prosentin heilahteluvälin sisällä.

Kattilan simuloinneissa tarkasteltiin lukuisia tilanteita eri ilmajaoilla, erilaisilla sekundääri-ilman syöttökorkeuksilla sekä eri polttoainevaihtoehdoilla, joita olivat metsäbiomassa, turve tai näiden seos energiasuhteella 30:70 (turve/bio). Kokonaisilmakerroin pidettiin vakiona arvossa 1.2. Kuvassa 3 on muutamia mallinnustuloksia, joissa on esitetty I-vyöhykkeen stökiömetrian eli ilmamäärän vaikutus tulipesän simuloituun loppulämpötilaan, CO-pitoisuuteen sekä NOx päästöön.

Tulosten mukaan lisäämällä I-vyöhykkeen ilmamäärää voidaan sekä biomassan poltossa että turpeen ja biomassan yhteispoltossa vähentää NOx-päästöjä ja samalla alentaa tulipesän loppuosan CO-pitoisuutta sekä loppulämpötilaa, mikä kertoo myös parantuneesta lämmönsiirrosta tulipesässä. Turpeen poltossa CO-pitoisuuden nousu tulipesän loppuosassa on seurausta pienten polttoainepartikkelien palamisesta leijupedin yläpuolisessa osassa ja palamisen välituotteena muodostuneen CO:n lyhyestä viipymäajasta tulipesässä. Tätä CO-pitoisuutta voidaan pienentää paremmin tulipesään tunkeutuvalla ja sekoittavalla tertiääri-ilman syötöllä, kuten kuvasta 4 ilmenee.

impulssi-1-vyohykkeen-stokiometria-kuva3.jpg
 

Kuva 3. I-vyöhykkeen stökiömetrian vaikutus kerrosleijukattilan mallinnustuloksiin seospoltossa ja pelkän biomassan tai turpeen poltossa.  I-vyöhykkeen ilmakerroin SR1-A < SR1-B < SR1-C. FEGT on tulipesän loppulämpötila.

Dynaaminen prosessisimulointi konseptisuunnittelussa

Dynaaminen prosessisimulointi on laskennallinen menetelmä, jolla jäljitellään prosessilaitoksen toimintaa erilaisissa operointitilanteissa. Mallinnus kattaa yleensä selvästi suuremman kokonaisuuden kuin CFD:n tapauksessa ja on siksi myös karkeampaa. Tyypillisesti ilmiöt kuvataan yksidimensiosina, esimerkiksi virtaus putkessa diskretoidaan vain putken pituussuunnassa. Koska tällaista virtuaalista laitosta ”ajetaan” todellisen kohteen ajotapoja jäljitellen, mallinnuslaajuuteen sisällytetään tarkastelun kannalta olennainen osa automaatiosta ja sähköjärjestelmistä. Käytännössä tämä tarkoittaa automaation osalta vähintään pääsäätöjä, mutta myös sekvenssejä ja lukituksia tarpeen mukaan. Sähköjärjestelmien mallinnusta tarvitaan sähkön tuotantoa kuvattaessa ja sähköjärjestelmien vikaantumisen vaikutuksia tutkittaessa.

Tyypillisiä käyttökohteita dynaamiselle simuloinnille ovat prosessi- ja säätösuunnittelun evaluointi, automaatiotestaus, koulutussimulaattorit ja erilaiset analyysit. Koulutussimulaattorit ovat laajuudeltaan suurimpia sovelluksia. Niiden kehittämiseen voidaan myös yhdistää automaatiosovelluksen testaus ennen laitoksen käyttöönottoa. Toinen merkittävä testauskäyttö liittyy ydinvoimalaitosten automaatiouusintoihin siirryttäessä analogisesta tekniikasta digitaalijärjestelmiin. Suunnittelu- ja analyysikäyttö on yleistä tutkimusorganisaatioissa ja teollisuudessa, sekä ydinvoimapuolella turvallisuusviranomaisten taholla.

Apros on VTT:n ja Fortumin omistama kaupallinen simulointiohjelmisto (www.apros.fi), jota käytetään laajalti perinteisten voimalaitosten ja ydinvoimalaitosten, mutta myös muiden teollisuusprosessien dynaamisen käyttäytymisen arviointiin. Apros on tulos yli neljännesvuosisadan kestäneestä VTT:n asiantuntijoiden tekemästä kehitystyöstä yhdessä Fortumin kanssa ja se on käytössä lähes 30 maassa. Aprosilla on uusi Simantics-pohjainen (www.simantics.org) käyttöympäristö, joka nopeuttaa mallien rakentamista ja liitettävyyttä muihin suunnittelutyökaluihin. Kymmenet menestykselliset sovelluskokemukset ovat osoittaneet, että Aprosilla voidaan tehdä luotettava malli laitoksesta suunnittelutietoihin pohjautuen. Tämä mahdollistaa suunnitellun konseptin toimivuuden evaluoinnin ja mahdollisten ongelmakohtien havaitsemisen ennen projektin toteutusvaiheeseen menoa. Mallinnuksen resoluutio valitaan käsillä olevan ongelman tarpeiden mukaisesti.

Dynaamisen simulointimallin hyödyntäminen suunnittelussa kattaa laajan skaalan prosessisuunnittelusta automaatiosuunnitteluun, mutta käytännössä ainoana työkaluna dynaaminen simulointi soveltuu myös näiden suunnittelualojen tulosten yhtäaikaiseen tarkasteluun. Tämä on erityisen tärkeää uusien prosessikonseptien tapauksessa, kun uudentyyppinen prosessiratkaisu automatisoidaan ensimmäistä kertaa. Käyttöönotossa ja käytössä prosessin ja automaation pitää pelata saumattomasti yhteen. Tässä mielessä tyypillisiä kriittisiä kohteita suunnittelussa ovat esimerkiksi ohjauslaitteiden mitoitus, rajakytkimien arvot, välivarastojen koko, sekvenssiaskelten keskinäinen ajastus, lukitukset, lajinvaihtojen ja vastaavien operaatioiden synkronointi, takaiskuventtiilien tarve ja säätimien viritys. Mitä monimutkaisemmasta järjestelmästä on kysymys, sitä vaikeampaa on löytää eri vaikutusmekanismeja ja arvioida niiden merkitystä prosessin turvallisuuden, operoitavuuden ja taloudellisuuden kannalta. Simulointimallin avulla voidaan käydä läpi keskeiset tilanteet ja toistaa ne eri suunnitteluvaihtoehdoilla, mikä mahdollistaa vertailun ja helpottaa päätöksentekoa.

Aurinko- ja tuulivoiman osuuden nouseminen on nostanut säätövoimana toimivien perinteisten voimaloiden tarvetta kyetä nopeisiin ­
ylös- ja alasajoihin. Reagoiminen nopeisiin muutoksiin vaatii paitsi joustavuutta operoinnissa myös tarkoin harkittuja ajotapoja tehdä muutokset turvallisesti ja prosessilaitteistoa säästäen. Laitteiston kokemat lämpörasitukset vaikuttavat merkittävästi järjestelmän elinikään. Aprosiin on vastikään kehitetty mahdollisuus arvioida laitteistoon kohdistuvia ja sen elinikään vaikuttavia lämpörasituksia simuloitujen transienttien aikana. 

impulssi-tertiaari-ilman-syoton-vaikutus-kuva4.jpg
 

Kuva 4. Tertiääri-ilman syötön vaikutus sekoittumiseen ja CO:n palamiseen kerrosleijukattilan tulipesän loppuosassa.

Erilaisten järjestelmien yhdistäminen lisää kokonaisuuden kompleksisuutta. Esimerkiksi hiilidioksidia talteen ottavassa (CCS), happipolttoon perustuvassa voimalaitoksessa hapen tuotanto ja hiilidioksidin talteenotto tapahtuvat omissa laitoksissaan, joiden toimintaa on koordinoitava voimalaitoksen kanssa. Toisaalta puhtaan hapen syöttäminen prosessiin tuo uusia turvallisuusnäkökohtia erilaisissa vikatilanteissa. Tällaiset prosessit, joissa on toisistaan selvästi poikkeavia toimintamoodeja joiden välillä operoidaan hallitusti, haastavat perinteiset suunnittelumenetelmät. Dynaaminen simulointi tarjoaa työkalun lähestymistapojen virtuaaliseen testaamiseen. Kuva 5 esittää simulointituloksia projektista, jossa Aprosta käytettiin Foster Wheeler Energia Oy:n Flexi-Burn® CFB1)-konseptin toimivuuden evaluointiin. Tilanteessa laitosta ajetaan ensin normaalin voimalaitoksen tapaan ilmapolttomoodissa. Sitten ilma (Air) vaihdetaan happitislaamon tuottaman hapen (GOX) ja kierrätettävän kaasun seokseksi (RFG) eli ­siirrytään happipolttomoodiin, jossa hiilidioksidin talteen ottaminen on mahdollista. Vasen kuva esittää keskeiset kaasuvirrat ja oikeanpuoleinen kuva savukaasuvirran pääkomponenttien pitoisuudet. Mallinnuslaajuuteen kuului myös kattava vesikiertomalli, jossa pääkierto on ylikriittinen.

 Tunnustetuista hyödyistään huolimatta dynaamista prosessisimulointia ei käytetä vielä rutiininomaisesti suunnittelutoiminnassa, ainakaan ydinvoimateknologian ulkopuolella. Yksi syy tähän on ollut simulointialustojen yhteensopimattomuus muiden suunnitteluohjelmistojen kanssa. VTT on pyrkinyt määrätietoisesti parantamaan ohjelmistojen yhteiskäyttöä rakentamalla erilaisia rajapintoja. Rajapintoja on toteutettu muun muassa Siemensin COMOS- ja Intergraphin SmartPlant -ohjelmistojen kanssa. Yhteiskäytöllä tarkoitetaan esimerkiksi PI-kaavioiden piirto-ohjelman ja simulaattorin välistä datanvaihtoa ja mallien automaattista generointia sekä dokumenttien hallintaa. Tämä mahdollistaa dynaamisen prosessisimuloinnin liittämisen tiiviisti osaksi prosessi- ja automaatiosuunnittelun työnkulkua.

impulssi-simulointiesimerkki-kuva5.jpg
 

Kuva 5. Simulointiesimerkki, jossa toimintamoodi vaihdetaan ilmapoltosta happipolttoon Flexi Burn® CFB-konseptista tehdyllä Apros-mallilla. 

impulssi-sekoitussailion-cfd-malli-apros-malliin-kuva6.jpg
 

Kuva 6. Sekoitussäiliön CFD-malli, joka on kytketty putkiston Apros-malliin.​​​

Kytketty simulointi Apros- ja CFD-ohjelmilla

Kytketty simulointi Apros- ja CFD-ohjelmilla mahdollistaa yhden prosessikomponentin ­yksityiskohtaisen kolmiulotteisen mallinnuksen, kun se on kytketty monimutkaiseen, laajaan prosessimalliin. Ohjelmien kytkennässä on käytetty kahta erilaista periaatetta. Yksisuuntaisessa kytkennässä Apros tuottaa reunaehdon CFD-laskennalle, mutta CFD-laskenta ei vaikuta Apros-tulokseen. Kaksisuuntaisessa kytkennässä ohjelmien välillä on takaisinkytkentä, jolloin myös CFD-malli tuottaa reunaehdon Apros-laskentaan.

VTT:llä on toteutettu yhteistyössä Fortumin kanssa kaksisuuntainen kytkentä ANSYS ­Fluent CFD-ohjelman kanssa. Ohjelmien kytkentää on havainnollistettu kuvassa 6, jossa sekoitussäiliön CFD-malli on kytketty Apros-malliin. Sekoitettavat nesteet tulevat säiliöön kahdesta syöttöputkesta ja seos poistuu säiliöstä kahdesta poistoputkesta. Apros- ja CFD-ohjelmat on kytketty toisiinsa syöttö- ja poistoputkissa, jossa ne vaihtavat tietoa massavirroista, lämpötiloista ja kemiallisten komponenttien pitoisuuksista.

Apros 6 -ohjelmaversiossa on valmiina käyttöliittymä kytkennän määrittelemiseen. Apros lukee ja analysoi käyttäjän tekemän CFD-mallin ja esittää luettelon mahdollisista kytkentäkohdista. Käyttäjä kytkee valitsemansa CFD-mallin syöttö- ja poistoputket Apros-mallin kytkentänoodeihin ja määrittelee kytkennän tyypin. Ohjelmia ajetaan samanaikaisesti ja ne vaihtavat kytkentätietoja jokaisella aika-askeleella käyttäen viestinvälityskirjastoja.

Yksiulotteisen systeemiohjelman ja kolmiulotteisen CFD-ohjelman kytkemisessä on monenlaisia haasteita. Nesteen virratessa Apros-mallista CFD-malliin saa CFD-ohjelma Aprosilta vain keskimääräisen virtausnopeuden ­kytkentäpinnalla. CFD-mallia varten joudutaan luomaan virtausnopeuden ja turbulenssin arvot kytkentäpinnan jokaiseen laskentakoppiin. Kytketyn simuloinnin numeerisesta stabiilisuudesta täytyy myös huolehtia. On tarpeen, että ohjelmat vaihtavat kytkentätietoja useita kertoja jokaisen aika-askeleen aikana. Ohjelmien niin sanottu semi-implisiittinen kytkentä on osoittautunut toimivaksi menetelmäksi.

Yhteissimulointia Apros- ja CFD-ohjelmilla voidaan soveltaa myös voimalaitoskattiloiden mallintamiseen. Sekoittumisen mallintamisen lisäksi on myös monia muita mielenkiintoisia sovelluskohteita: kytkentä voitaisiin tehdä lämmönsiirtopinnalla tai putkilämmönsiirtimissä. Esimerkiksi tulipesän polttoprosessien CFD-mallinnus ja höyrypiirin Apros-simulointi voitaisiin kytkeä toisiinsa. Tämä olisi hyödyllistä erityisesti kuorman muutostilanteiden mallintamisessa sekä laitoksen suunnittelussa ja käytön optimoinnissa. 


 


 

 

Impulssihttp://www.vtt.fi/ImpulssiImpulssi
Impulssi 2/2017http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2017.aspxImpulssi 2/2017
Ledikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ledikalvot-taipuvat-kansanlampusta-lentokoneisiin.aspxLedikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiin
Intohimo siivittää tutkimustahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/intohimo-siivittaa-tutkimusta.aspxIntohimo siivittää tutkimusta
Automaatio antaa paketille siivethttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Automaatio-antaa-paketille-siivet.aspxAutomaatio antaa paketille siivet
Tulevaisuuden sensorihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-sensori.aspxTulevaisuuden sensori
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
Uusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyynhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusia-ratkaisuja-kaupunkitulvien-ehkaisyyn.aspxUusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyyn
VTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/VTTn_spinno_GrainSense_tuo_laboratorion-maanviljelijan-kouraan.aspxVTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraan
Energiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdillahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiavarastojen-kysynta-kasvaa-vauhdilla.aspxEnergiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdilla
Voiko ympäristöväittämiin luottaa?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-ymparistovaittamiin-luottaa.aspxVoiko ympäristöväittämiin luottaa?
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Ketterä ja nopea Ponssehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kettera-ja-nopea-Ponsse.aspxKetterä ja nopea Ponsse
Wärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisellahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Wärtsilän-Jaakko-Eskolaä-Menestymme-vain-innovoinnilla-ja-uusiutumisella.aspxWärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisella
Laivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimustahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laivateollisuuden-digitalisoituminen-edellyttää-huippututkimusta.aspxLaivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimusta
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Puhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puhtaampaa-kaupunkiliikennetta-puupohjaisella-dieselilla.aspxPuhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillä
Suomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalaispyörät-pyörivät-myös-tulevaisuudessa.aspxSuomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessa
Joustavan energiatuotannon kärkimaaksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Joustavan-energian-karkimaaksi.aspxJoustavan energiatuotannon kärkimaaksi
Kovaakin kovempi vientituotehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kovaakin-kovempi-vientituote.aspxKovaakin kovempi vientituote
VTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fabry-Perot-interferometriteknologia.aspxVTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaa
Vanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteillahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/FiR-1-tutkimusreaktori-poistetaan-kaytosta.aspxVanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteilla
Tuottoa sijoituksillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoa-sijoituksille.aspxTuottoa sijoituksille
Salofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Salofa-tuo-pikatestit-terveyden-ja-ympariston-seurantaan.aspxSalofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaan
Matti Apunen: Meillä ei ole varaa olla ilman robottejahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Meilla-ei-ole-varaa-olla-ilman-robotteja.aspxMatti Apunen: Meillä ei ole varaa olla ilman robotteja
Onko tulevaisuudessa jätevettä?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Onko-tulevaisuudessa-jatevetta.aspxOnko tulevaisuudessa jätevettä?
Puun voimalla biotalouteenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puun-voimalla-biotalouteen.aspxPuun voimalla biotalouteen
Tulevaisuuden arkkitehdit asiallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-arkkitehdit-asialla.aspxTulevaisuuden arkkitehdit asialla
Digikärjellä kaivokseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digikärjella-kaivokseen.aspxDigikärjellä kaivokseen
Suomi on pidettävä houkuttelevanahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-pidettava-houkuttelevana.aspxSuomi on pidettävä houkuttelevana
Suomi on hyvä investointihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-hyva-investointi.aspxSuomi on hyvä investointi
Tuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöönhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuotteita-jätteestä.aspxTuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöön
Asuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asuinmukavuus-ja-energiatehokkuus-mahtuvat-samaan-kotiin.aspxAsuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiin
Kyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamistahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuus-vaatii-muutakin-kuin-teknologiaosaamista.aspxKyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamista
Infinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Infinited-Fiber-tuo-muutoksen-tekstiiliteollisuuteen.aspxInfinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteen
Kaura on kysyttyä tavaraa maailmallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaura-on-kysyttya-tavaraa-maailmalla.aspxKaura on kysyttyä tavaraa maailmalla
Turbiinisiivillä miljoonien säästöihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Turbiinisiivet-saastavat-miljoonia.aspxTurbiinisiivillä miljoonien säästöihin
Mitä kuuluu Australiaan?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-kuuluu-Australiaan.aspxMitä kuuluu Australiaan?
Selluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloonhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Selluloosakuitu-herattaa-kaytetyn-puuvillatekstiilin-uuteen-eloon.aspxSelluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloon
Tulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-5G-verkko-etenee-koekayttoon-oulussa.aspxTulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussa
Puukuitu haastaa muovin kauppakasseissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puukuitu-haastaa-muovin-kauppakasseissa.aspxPuukuitu haastaa muovin kauppakasseissa
Idean jyvistä isoihin innovaatioihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Idean-jyvista-isoihin-innovaatioihin.aspxIdean jyvistä isoihin innovaatioihin
Optinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteestahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Optinen-isotooppispektroskopia-kehittynyt-merkittavasti.aspxOptinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteesta
Sopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksenteon tueksi?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sopiiko-elinkaariarviointi-poliittisen-päätöksenteon-tueksi.aspxSopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksenteon tueksi?
Yrittäjien velvollisuus on etsiä kasvuahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yrittajien-velvollisuus-on-etsia-kasvua.aspxYrittäjien velvollisuus on etsiä kasvua
Pilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pilottitehtaat-jauhavat-ideoista-liiketoimintaa.aspxPilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaa
Hienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaattejahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hienokemia-tarvitsee-biopohjaisia-aromaatteja.aspxHienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaatteja
Uusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusi-agenda-tehostaa-tutkimusinfran-käyttöä.aspxUusi agenda tehostaa tutkimusinfran käyttöä
Impulssi 1/2014http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2014.aspxImpulssi 1/2014