Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

Sinebrychoff Rauno Sillanpää

​​​​​​

Panimolaboratorio – Paremman oluen puolesta

Matti Välimäki | 15.11.2016

​Panimolaboratoriolla on oma osuutensa siinä, että suomalainen olut on niin hyvää: oluen aromi on kehittynyt ja maku stabiloitunut ja raaka-aineena ovat Suomen parhaat mahdolliset ohralajit. Oluen ylikuohumisilmiöstäkin on päästy eroon. VTT on 60 vuotta täyttävän Panimolaboratorion tärkein tutkimuspartneri. 

Panimolaboratorio syntyi vuonna 1956, kun 18 suomalaista panimoa, 4 mallastamoa sekä Alko päättivät yhdistää osaamisensa. Ne näkivät, että olutalalla kaivattiin tutkimusta maallemme erityisistä ja tärkeistä asioista.  Keskeistä oli Suomeen sopivien mallasohralajikkeiden kehittäminen ja käyttöönotto.

Panimolaboratorion nykyinen puheenjohtaja, Sinebrychoffin laatu- ja kehityspäällikkö Rauno Sillanpää kertoo, että raaka-aineiden tutkiminen ja testaus jatkuu tänäkin päivänä.

– Oikeiden ohralajikkeiden löytäminen on vaativaa, sillä Suomi on maailman pohjoisin maa, jossa kasvatetaan mallasohraa. Lyhyen kasvukauden takia viljelyolosuhteet meillä ovat aivan erilaiset kuin vaikkapa Keski-Euroopassa, oluen perinteisissä mahtimaissa.

Raaka-aineiden lisäksi Panimolaboratorion keskeisiä tutkimusalueita ovat nykyään muun muassa käymistekniikka ja prosessointi sekä tuoteturvallisuus.

– Toimintamme on sikäli ainutlaatuista, että tarkastelemme koko arvoketjua, niin ohranjyvän viljelyä pellolla kuin vaikkapa oluen säilyvyyttä.

Aivan tavallista ei ole sekään, että kilpailijat tekevät tiivistä yhteistyötä.

– Panimolaboratorion toiminta on rajattu tarkkaan. Teemme esikilpailullista tutkimusta, joka hyödyttää koko alaa. Mutta emme voi esimerkiksi kehittää yhdessä uusia tuotteita.

Nykyään Panimolaboratorion omistajiin kuuluu yksi mallastamo: Polttimo Oy/Viking Malt sekä neljä panimoa Oy Hartwall Ab, Oy Sinebrychoff Ab, Olvi Oyj sekä Laitilan Wirvoitusjuomatehdas. VTT on Panimolaboratorion pääasiallinen tutkimuspartneri.

– Panimolaboratoriolla ei ole esimerkiksi omia tiloja, vaan se on eri toimijoiden yhdessä muodostama verkosto, tutkimusprojektien rahoittaja ja koordinoija, Sillanpää kuvaa.

RaunoSillanpää.jpg

Ohrakomitea valvoo

Pohjois-Euroopan suurimman mallastajan Viking Maltin johtaja Timo Huttunen kertoo, että Panimolaboratorion yhteydessä toimii esimerkiksi erillinen Ohrakomitea.  Se suunnittelee ja valvoo Suomen olosuhteisiin sopivien mallasohralajikkeiden hyväksymistä ja listausta.

– On koko alan – ja esimerkiksi maanviljelijöiden etu – että viljelyyn päätyvät agronomisesti, laadullisesti ja panimoprosessin kannalta parhaat mahdolliset lajikkeet.

Käytännössä Panimolaboratorio testauttaa lajikkeita, joita erilliset jalostusyhtiöt tuottavat. Esimerkiksi mallasohralajikkeiden satoisuus kehittyy koko ajan, eivätkä vanhat lajikkeet pärjää kilpailussa pitkään.

 – Kaiken kaikkiaan panimolaboratorio tarjoaa Viking Maltille hyvän mahdollisuuden tehdä yhteistä tutkimustoimintaa asiakkaidemme kanssa – kuulemme heidän haasteistaan ja pystymme reagoimaan niihin, Huttunen miettii.

Hänen mielestään Panimolaboratorio on koko maailmankin tasolla merkittävä osaamiskeskittymä.

– Olennaisen tärkeää on, että VTT tuo toimintaan vielä omat resurssina ja verkostonsa, paljon lisää muskeleita.

 Laboratory Sinebrychoff.jpg


Kaikkia hyödyttävää esikilpailullista tutkimusta

Myös Olvi Oyj:n tuotekehitys- ja hankintajohtaja Pia Hortling on tyytyväinen.

– Panimolaboratorion monipuolisen tutkimussalkun ansiosta Olvin tutkimustoiminta on kattavampaa kuin mitä se muuten olisi rajallisten resurssiemme takia. Panimolaboratoriomme tutkimus on kansainvälisestikin arvostettua ja monipuolista. Se kasvattaa yhtiömme ja samalla lailla koko toimialan osaamista ja kykyä uudistua. Tutkimusten kautta saamme myös taustatietoa ja ymmärrystä, jota voimme hyödyntää, kun teemme oman talomme sisällä jatkotutkimusta ja jalkautamme syntyneitä ideoita ja tuloksia toimintaamme soveltuviksi.

Hortlingin mukaan Panimolaboratorion merkitys korostuu jo siksi, ettei Suomessa ole alan koulutuslaitosta.

– Panimolaboratorio on esimerkiksi päivittänyt alan suomenkielistä käsikirjaa nimeltä Panimotekniikka. Se järjestää säännöllisesti alaan liittyviä kursseja. Lisäksi sen kautta syntyy hyvä asiantuntijoiden verkko, jonka puoleen voi kääntyä senkin jälkeen, kun yksittäiset projektit päättyvät.

Hortling on itse tällä hetkellä mukana hygieniaan liittyvässä tutkimushankkeessa.

– Panimoissa valmistetaan nykyään monia muitakin tuotteita kuin oluita, esimerkiksi virvoitusjuomia, energiajuomia, kivennäisvesiä, siidereitä ja lonkeroita. Tutkimushankkeessa selvitetään, mitä haasteita nämä oluen kanssa samoilla pullotuslinjoilla kulkevat erilaiset juomat ja niille ominaiset mikrobikannat tuovat ja miten ongelmat ratkaistaan. Tällaista tietoa ei löydy vielä mistään.

 

Kun kaikki vaikuttaa kaikkeen

Olutta on tehty tuhansien vuosien ajan. Ensimmäiset maininnat löytyvät Sumerista, Kaksoisvirranmaasta noin vuodelta 4000 eaa. Joku voisikin ajatella, että on kummallista, kun oluen valmistusta ei ole vieläkään opittu kunnolla.

Sillanpää naurahtaa ja kertoo kuulleensa letkautuksen aikaisemminkin.

– Tosiasiassa oluessa riittää valtavasti tutkittavaa jatkuvan parantamisen hengessä. Mitä syvemmälle mennään, aina löydetään uusia asioita. Yhden ketjun osan muutos heijastuu yleensä muualle -  kaikki vaikuttaa kaikkeen, hän miettii.

– Perusmekanismi on sama kuin tuhansia vuosia: hiiva reagoi raaka-aineeseen. Lähdemme liikkeelle ohranjyvästä ja siitä, että ymmärrämme, mitä sen sisällä on. Mutta tämä on tosiaan vain alku. Hiiva, erilaiset raaka-aineet – tai raaka-aineiden erilainen käsittely – tuo peruskuvioon aina uusia elementtejä, prosessin vaikutuksista puhumattakaan, Pia Hortling lisää.

 

Tuoteturvallisuuden ja kestävän kehityksen rooli korostuu

Rauno Sillanpää arvioi, että tulevaisuudessa Panimolaboratoriossa korostuvat muun muassa kestävään kehitykseen liittyvät asiat.

– Tutkimme esimerkiksi sitä, miten voimme entisestään pienentää oluen valmistuksen hiili- ja vesijalanjälkeä. Vesijalanjäljen osalta olemme jo aivan huipputasolla koko maailmassa. Energiankulutus ei ole ehkä samalla tavalla vertailtavissa muihin maihin, koska ilmasto-olot Suomessa ovat ankarammat.

Sillanpää uskoo, että myös tuoteturvallisuuden merkitys korostuu tulevaisuudessa.

– Tuoteturvallisuus on jo nykyisellään hyvällä mallilla, mutta parannettavaa riittää toki aina. Myös viranomaiset vaativat entistä enemmän erilaista dokumentointia.

"Kuluttajat ovat nykyään entistä kiinnostuneempia erilaisesta, jopa hyvin yksityiskohtaisestakin tiedosta. He voivat haluta tietää, millaisia gluteiinipitoisuuksia erilaisissa oluissa voi olla. Ellemme tekisi taustatutkimusta, emme pystyisi vastaamaan kuluttajien kysymyksiin, Hortling miettii.

Pia Hortling ja Timo Huttunen odottavat tulevaisuudelta myös esimerkiksi sitä, että erilaiset laadunvalvonnan analyysimenetelmät nopeutuvat ja ovat entistä edullisempia.

– Digitalisaatiokin tarjoaa alan tutkimukselle varmasti paljon uusia mahdollisuuksia. Panimolaboratorioon on kertynyt valtavasti erilaista dataa oluen valmistuksen eri vaiheista. Kun dataa päästään yhdistelemään ja analysoimaan, voi syntyä aivan uusia ideoita, Timo Huttunen huomauttaa.

– Se mitä jatkossa tutkitaan, riippuu paljolti toimintaympäristöstämme eli siitä, mitkä asiat nousevat keskusteluun ja missä on selvää tiedon puutetta. Panimolaboratorio tekee esikilpailullista tutkimusta, mutta sillä on samalla myös tiivis linkki käytäntöön. Halumme varmistaa, että tutkimus keskittyy oleelliseen, Hortling pohtii.

 

Kuohuvien vuosien varrelta

Paljon on saatu aikaan jo tähän mennessä.

– Panimolaboratoriolla on oma osuutensa siinä, että suomalainen olut on niin hyvälaatuista – kuluttaja ei saa olutta, joka olisi mikrobiologisesti huonoa, Sillanpää miettii.

– Olemme päässeet viime vuosina eroon myös esimerkiksi oluen ylikuohumisilmiöstä, joka aiheutui tiettyjen mikrobien toiminnasta.  Olemme olleet mukana parantamassa oluen aromia ja maun stabiiliutta, ja vaikuttaneet keskeisesti siihen, että Suomeen on löydetty parhaat mahdolliset mallasohrat.

Sillanpää mainitsee, että lisäksi tulee vielä iso joukko erilaisia kuluttajalle näkymättömiä, panimotekniikkaan liittyviä asioita.

– Panimolaboratorio oli myötävaikuttamassa ja auttamassa osaltaan siinäkin, että suomalaisissa panimoissa siirryttiin erillisistä pää- ja jälkikäymistankeista yksitankkijärjestelmään.

Miten sitten olutpullon sisältö on muuttunut Panimolaboratorion alkuajoista tähän päivään?

– Nykyisin olut säilyy paljon paremmin. Olut on tasalaatuisempaa. Ja, vaikka olutpullon huulilleen nostava kuluttaja ei sitä huomaakaan, ovat oluen valmistuksen prosessit paljon tehokkaampia ja ekotehokkaampia kuin aikaisemmin, Rauno Sillanpää summaa.

 

 

Panimolaboratorio Oy

Yhteistyötä ohrasta olueksi – tuotantoketjun hyväksi

  • Oy Panimolaboratorio – Bryggerilaboratorium Ab (PBL Brewing Laboratory) on esikilpailulliseen panimo- ja mallastutkimukseen ja kehitykseen keskittynyt yritys.
  • Panimolaboratorion omistavat mallastamo Polttimo Oy sekä neljä panimoa Oy Hartwall Ab, Oy Sinebrychoff Ab, Olvi Oyj sekä Laitilan Wirvoitusjuomatehdas.
  • Pääasiallisena tutkimuspartnerina VTT.
  • Tällä hetkellä tutkimuksen painopistealueita ovat mallasohratutkimus, tuoteturvallisuus ja kestävä kehitys.
  • Rahoittaa tutkimusprojekteja, jotka kattavat koko arvoketjun ohrasta olueksi.
  • Koordinoi uusien mallasohraehdokkaiden teollisuusmittakaavan kokeita ja hyväksymistä Suomessa. 

 

 

Impulssihttp://www.vtt.fi/ImpulssiImpulssi
Impulssi 2/2016http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2016.aspxImpulssi 2/2016
Laitteet kämmenen kokoisiksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laitteet-kammenen-kokoisiksi.aspxLaitteet kämmenen kokoisiksi
Oma osaaminen yhteiseksi hyväksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Oma-osaaminen-yhteiseksi-hyvaksi.aspxOma osaaminen yhteiseksi hyväksi
Onko tulevaisuudessa jätevettä?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Onko-tulevaisuudessa-jatevetta.aspxOnko tulevaisuudessa jätevettä?
Puhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puhtaampaa-kaupunkiliikennetta-puupohjaisella-dieselilla.aspxPuhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillä
SMACC – älyä koneisiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/SMACC-alya-koneisiin.aspxSMACC – älyä koneisiin
Sopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksenteon tueksi?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sopiiko-elinkaariarviointi-poliittisen-päätöksenteon-tueksi.aspxSopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksenteon tueksi?
Menetelmiä parempaan päätöksentekoonhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Menetelmia-parempaan-paatoksentekoon.aspxMenetelmiä parempaan päätöksentekoon
Terveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveytta-ja-tehokkuutta-ruuan-laadusta-tinkimatta.aspxTerveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättä
Tulevaisuuden sensorihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-sensori.aspxTulevaisuuden sensori
Tuottoisaa käyttöä Suomen biomassoillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoisaa-kayttoa-Suomen-biomassoille.aspxTuottoisaa käyttöä Suomen biomassoille
Voimaa potkurikehitykseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voimaa-potkurikehitykseen.aspxVoimaa potkurikehitykseen
Wärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisellahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Wärtsilän-Jaakko-Eskolaä-Menestymme-vain-innovoinnilla-ja-uusiutumisella.aspxWärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisella
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Hienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaattejahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hienokemia-tarvitsee-biopohjaisia-aromaatteja.aspxHienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaatteja
Ihmisten jäljillähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ihmisten-jaljilla.aspxIhmisten jäljillä
Merenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Merenkulku-murroksessa-aly-tulee-komentosilloille.aspxMerenkulku murroksessa: äly tulee komentosilloille
Puun voimalla biotalouteenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puun-voimalla-biotalouteen.aspxPuun voimalla biotalouteen
VTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fabry-Perot-interferometriteknologia.aspxVTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaa
Älylasit haastavat kännykänhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alylasit-haastavat-kannykan.aspxÄlylasit haastavat kännykän
Impulssi 2/2014http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2014.aspxImpulssi 2/2014
Kyberturvallisuuden puolesta monella rintamallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuuden-puolesta-monella-rintamalla.aspxKyberturvallisuuden puolesta monella rintamalla
Bisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sauli-Tormala-Kasvua-kansainvalisilta-kentilta.aspxBisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltä
Kaura on kysyttyä tavaraa maailmallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaura-on-kysyttya-tavaraa-maailmalla.aspxKaura on kysyttyä tavaraa maailmalla
Suomi on pidettävä houkuttelevanahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-pidettava-houkuttelevana.aspxSuomi on pidettävä houkuttelevana
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudellehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/For-Industry-veturina-Suomen-valmistavalle-teollisuudelle.aspxFor Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle
Ledikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ledikalvot-taipuvat-kansanlampusta-lentokoneisiin.aspxLedikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiin
Kone on inhimillisempihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kone-on-inhimillisempi.aspxKone on inhimillisempi
Impulssi 1/2014http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2014.aspxImpulssi 1/2014
Robottiautojen esiinmarssihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robottiautojen-esiinmarssi.aspxRobottiautojen esiinmarssi
Lämpöaistimus on monen tekijän summahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Lampoaistimus-on-monen-tekijan-summa.aspxLämpöaistimus on monen tekijän summa
Kasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kasvua-ja-uusia-mahdollisuuksia-piifotoniikassa.aspxKasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassa
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
VTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/VTTn_spinno_GrainSense_tuo_laboratorion-maanviljelijan-kouraan.aspxVTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraan
Hulevedet puhtaiksi Leca-sorallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hulevedet-puhtaiksi-Leca-soralla.aspxHulevedet puhtaiksi Leca-soralla
Energiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdillahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiavarastojen-kysynta-kasvaa-vauhdilla.aspxEnergiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdilla
Multifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksiahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Multifunktionaaliset-polysakkaridit-avaavat-uusia-mahdollisuuksia.aspxMultifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia
Kyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamistahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuus-vaatii-muutakin-kuin-teknologiaosaamista.aspxKyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamista
Elintarvikkeet muutoksessahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elintarvikkeet-muutoksessa.aspxElintarvikkeet muutoksessa
Turbiinisiivillä miljoonien säästöihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Turbiinisiivet-saastavat-miljoonia.aspxTurbiinisiivillä miljoonien säästöihin
Tuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöönhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuotteita-jätteestä.aspxTuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöön
Joustavan energiatuotannon kärkimaaksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Joustavan-energian-karkimaaksi.aspxJoustavan energiatuotannon kärkimaaksi
Kovaakin kovempi vientituotehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kovaakin-kovempi-vientituote.aspxKovaakin kovempi vientituote
Ydinjätehuollon uranuurtaja Posivahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ydinjätehuollon-uranuurtaja-Posiva.aspxYdinjätehuollon uranuurtaja Posiva
Impulssi 2/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2015.aspxImpulssi 2/2015
Minima Processor Oy – Energiatehokkuuden maailmanennätys kiihdyttää IoT-kehitystähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Minima-Processor-Oy-Energiatehokkuuden-maailmanennätys-kiihdyttää-IoT-kehitystä.aspxMinima Processor Oy – Energiatehokkuuden maailmanennätys kiihdyttää IoT-kehitystä
IPR edellä ulkomaillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/IPR-edella-ulkomaille.aspxIPR edellä ulkomaille
Kolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmojahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kolmiulotteinen-virtuaalitodellisuus-ja-lisätty-todellisuus-Kohti-uusia-maailmoja.aspxKolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmoja
Mallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mallinnuksen-ja-simuloinnin-hyodyntaminen-uusissa-voimalaitoskonsepteissa.aspxMallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissa

OTA YHTEYTTÄ

PL 1000, 02044 VTT
Puh. vaihde 020 722 111
Avoinna arkisin klo 8.00 - 16.30

ASIAKASPALVELU

info@vtt.fi
Puh. 020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja
12.00 - 15.00