Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​

Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa

Timo Salmi | 31.12.2014

​Robotiikka tarjoaa suomalaiselle teollisuudelle yhden kilpailukyvyn avaintekniikoista.

Robotiikkaan liittyy monenlaisia mielikuvia, joista osa on hyvin mielikuvituksellisia. Ovathan robotit olleet myös monien kirjojen ja elokuvien aiheena. Julkisuudessa on ollut paljon esillä niin sanotut humanoidirobotit, jotka ovat ihmistä ja ihmisen toimintoja jäljitteleviä käveleviä robotteja. Humanoidirobotteihin on panostettu erityisesti Japanissa ja muun muassa sikäläiset autoteollisuuden yritykset ovat esitelleet omia ratkaisujaan. Nämä laitteet ovat olleet lähinnä tutkimus- tai demonstraatiolaitteita, mutta esitetyissä visioissa ne palvelevat ihmisiä jokapäiväisessä arjessa. Robottitekniikalla nähdäänkin paljon mahdollisuuksia tulevaisuudessa. Tämän päivän ja lähitulevaisuuden arjen robottisovellukset ovat kuitenkin yksittäisiä kodin rutiinitehtäviä suorittavia robotteja, kuten pölynimureita ja ikkunanpesijöitä.  

Perinteisesti roboteilla tarkoitetaan tietokoneohjattuja työkappaleita tai työvälineitä käsitteleviä yleiskäyttöisiä laitetta. Yleiskäyttöisyydellä tarkoitetaan liikkeiden ohjelmoitavuutta ja mahdollisuutta käyttää samaa laitetta useisiin käyttötarkoituksiin. Robotin liikkeet tuotetaan yleensä sähköisten toimilaitteiden avulla, mutta ne voivat olla myös pneumaattisia tai hydraulisia. Nykyisin roboteiksi nimetään fyysiseltä rakenteeltaan monenlaisia ohjelmallisesti liikkuvia laitteita, joihin usein liittyy ympäristön havainnointia ja sen mukaan toimimista – on olemassa erilaisia liikkuvia robotteja kuten automaattisesti ohjautuvia lennokkeja ja autoja.  Robottiautoissa auton ohjaus toimii usean eri toimilaitteen, anturoinnin, tietokoneen ja niitä hyödyntävän ohjelmiston avulla.

Robotti-sanaa käytetään myös ohjelmistoista, jotka tekevät automaattisesti tiettyjä tehtäviä, esimerkkinä osakkeiden robottikauppa tai hakurobotit. Tällöin ei kuitenkaan puhuta varsinaisesta robottitekniikasta, sillä robotin määritelmä sisältää fyysis-mekaanisen rakenteen. 

Robottitekniikassa yhdistyy monen eri tekniikan osa-alueen kehittyminen:

  • tietotekniikka: prosessoritekniikka, tietokoneet ja ohjelmistotekniikka
  • toimilaitteet 
  • anturitekniikka
  • mekaniikka, kuten laiterakenteet ja vaihteistot.


 

Robottien soveltajina teollisuus on ollut edelläkävijä. Ensimmäiset robottisovellukset tulivat 1960-luvun lopulla autoteollisuuteen, jonka merkitys robottien soveltajana ja robottitekniikan kehityksessä on edelleen suuri. Teollisuusrobotiikassa perustekniikka vakiintui 1980-luvun loppuun mennessä ja teollisuusroboteista tuli teollisia standardituotteita. Sillä alalla kehitys on ollut pienin askelin laajalla rintamalla tapahtuvaa asteittaista kehitystä. 

Palvelurobotiikalla tarkoitetaan ei-teollista robotiikkaa. Palvelurobotteja ovat esimerkiksi varastointi- ja jakelurobotit, lypsyrobotit sekä etäoperoidut kirurgirobotit ja vaikeiden olosuhteiden robotit kuten meren- ja avaruudentutkimusrobotit. Oma ryhmänsä ovat kuluttajille ja erityisryhmille suunnatut henkilökohtaiset palvelurobotit avustavista robottiratkaisuista kotitalous- ja lelurobotteihin saakka. 

Kuluttajamarkkinoilla odotukset ovat suuria. Esimerkiksi IRF (2013) arvioi, että henkilökohtaisia talousrobotteja, kuten pölynimuri- ja ruohonleikkuurobotteja, myydään 24 miljoonaa kappaletta vuosina 2014–2017. Vertailukohtana toimii vuosien 2012 ja 2013 myynti, jolloin myytiin noin kaksi miljoonaa robottia per vuosi.  

Markkinoiden laajenemista hidastaa kaksi haastetta. Robottihankintojen tulisi olla sekä kustannustehokkaita että toimia luotettavasti muuttuvissa ja ei-järjestäytyneissä ympäristöissä. Teollisuudessa ympäristö pystytään helpommin hallitsemaan kuin palvelurobotiikan toimintaympäristöt.  Teollisuusrobotitkin kehittyvät kuitenkin suuntaan, jossa ne työskentelevät samassa tilassa ihmistyöntekijän kanssa.

Palvelurobotiikassa  tiettyyn kapea-alaiseen tehtävään erikoistuneet robotit, kuten pölynimurirobotit, ovat tähän mennessä saavuttaneet parhaiten teknisen kypsyyden ja sitä myöten myös kaupallista menestystä kuluttajamarkkinoilla.

Teknologian tutkimuskeskus VTT kehittää sekä teollisuusrobotiikan että erikoisrobotiikan, mutta myös palvelurobotiikan ratkaisuja yritysten ongelmiin. VTT selvittää myös palvelurobotiikan mahdollisuuksia ja markkinoita vastauksena yhteiskunnallisiin haasteisiin kuten väestön ikääntymiseen. 


 

Teollisuusrobotiikka

Teollisuusrobotiikan tutkimuksen sisältöön Suomessa ja sitä kautta myös VTT:llä on vaikuttanut Suomen teollisuuden rakenne. Suuri osa teollisuusrobottien markkinoista on suurten vakiintuneiden kansainvälisten valmistajien hallinnassa. Suomessa ei ole perinteisten yleiskäyttöisten teollisuusrobottien valmistajia, vaan valmistajat ovat keskittyneet erityissovelluksiin, kuten raskaiden kappaleiden käsittelyyn tai raepuhallukseen. Muita robottialan toimijoita Suomessa ovat lähinnä robottisovellusten tekijät eli integraattorit ja robottien myyjät, jotka toimivat samalla usein integraattoreina, sekä soveltajat. Robottien kehittämisessä ovat autoteollisuuden ja elektroniikkateollisuuden tarpeet ja lähtökohdat olleet suuressa roolissa. Nykyaikainen robotti on ominaisuuksiinsa nähden hyvin kustannustehokas järjestelmäkomponentti, johon voidaan liittää monenlaisia älykkyyttä lisääviä antureita ja ohjausjärjestelmiä. Valmiista järjestelmästä tai toimivasta sovelluksesta itse robotti on kuitenkin vain yksi osa, jonka osuus toimivan järjestelmän kustannuksista on koko ajan pienentynyt. Suomalaisessa tutkimuksessa onkin panostettu robottien sijaan kokonaisratkaisuihin ja edistyksellisiin sovelluksiin.

Suomalaisen teollisuuden kannalta robotiikan haasteena ovat pienet valmistussarjat ja jatkuvasti muuttuvat tuotteet. Piensarjatuotantoa ajatellen tehokkaan robotoinnin suurimpia haasteita ovat järjestelmän yksittäiseen tuotteeseen liittyvät investoinnit mukaan lukien ohjelmointi, uuden tuotteen ylösajaminen ja kyky sopeutua ympäristössä, prosessissa tai tuotteissa oleviin muutoksiin. Kyse on siis joustavuudesta ja adaptiivisuudesta. Tätä aihetta voidaan lähestyä monelta suunnalta: uusien ohjelmien teon automatisoinnista tai helpottamisesta, joustavista materiaalinkäsittelyn ja kiinnittämisen ratkaisuista, anturitiedon älykkäästä hyödyntämisestä, järjestelmäarkkitehtuurista jne. Tarvitaan innovatiivisia kokonaisratkaisuja ja ratkaisuja eri osa-alueisiin, sillä käytännön joustavuuden määrittelee kokonaisuuden heikoin lenkki. Tutkimusta on siten tehty joustavien järjestelmäratkaisujen kehittämiseksi ja kokonaisvaltaisten sovellusten ratkaisemiseksi. 

Toisekseen on paneuduttu yksittäisiin joustavuuden esteiden ratkaisemiseen monipuolista anturitietoa hyväksikäyttämällä. Tästä löytyy esimerkkejä, kuten voima-antureiden hyödyntäminen hionnassa ja kappaleiden poiminta konenäön avulla ja äärimmillään jopa täysin sekaisin olevien kappaleiden poiminta laatikoista, hionta-ohjelmien luominen mittausprofiilin avulla, ja robottiohjelmien generointi CAD-mallien avulla. Teollisuudesta löytyy useita esimerkkejä, joissa piensarjatuotantoa ja jopa yksittäistuotantoa tehdään lähes suursarjatuotannon tehokkuudella. Mahdollisuuksia on paljon, mutta ne tiedostetaan valitettavan huonosti. 

Yksi tällä hetkellä kansainvälisesti ajankohtainen tutkimusaihe on ihmisen ja robotin välinen yhteistyö. Tavoitteena on hyödyntää ihmisen joustavuutta ja robotin kykyä tehdä toistuvaa työtä tarkasti tai hyödyntää robotin voimaa. Siihen liittyy monia vaativia teknisiä ja turvallisuuteen liittyviä haasteita. Robottien tapauksessa riskeinä ovat törmäysvaara ja puristumisvaara. Perinteisesti ihmiset ja robotit on erotettu aidoin, mutta uuden turvatekniikan avulla aidoista voidaan luopua – turvallisuuden suunnittelusta tulee samalla haasteellisempaa. Pienet, keveät ja hitaasti liikkuvat niin sanotut turvalliset robotit ovat ratkaisu joihinkin sovelluksiin, mutta enemmän voimaa, nopeutta tai tarkkuutta vaativissa tilanteissa joudutaan turvautumaan monimutkaisempiin ratkaisuihin. VTT:n tutkimuksissa on kehitetty nykytekniikkaa hyödyntäen ratkaisuja, jotka mahdollistavat ihmisen ja robotin yhteistyön monenlaisissa tehtävissä, kuten esimerkiksi pakkaustehtävissä, raskaiden kappaleiden käsittelyssä tai robotin käyttäminen hitsausjiginä.


 

Palvelurobotiikka

Palvelurobotteja käytetään teollisuuden ulkopuolella suorittamaan erilaisia tehtäviä tai palveluita ihmisten hyväksi – siitä nimitys. Palvelurobotit ovat liikkuvia ja mahdollisesti kappaleita käsitteleviä laitteita, jotka toimivat itsenäisesti ja vuorovaikuttavat ihmisten kanssa. Palvelurobottien sovelluksiin kuuluvat esimerkiksi maatalouden, siivouksen, rakentamisen ja lääketieteen (kirurgia, hoiva, kuntoutus) sovellukset sekä avaruus- ja vedenalaiset sovellukset. Palvelurobotiikkaa on kehitetty sekä ammattimaiseen asiantuntijakäyttöön että kuluttajille. Koska palvelurobotit toimivat ihmisten kanssa samassa tilassa ja tiiviissäkin vuorovaikutussuhteessa, on palvelurobottien teknologioiden tuettava helppoa käytettävyyttä, sopeutumista ja toimintakykyä vaihtuvissa ja muuttuvissa ympäristöissä sekä erityisesti turvallisuutta. 

Palvelurobottien turvallinen ja helppokäyttöinen vuorovaikutus perustuu suurelta osin antureihin, jotka tarkkailevat ympäristöä ja robottia. Antureilla ohjataan robotin tarkkoja toimintoja, kuten rungon tai käsivarsien liikettä, sekä ylläpidetään turvallisuutta esimerkiksi keskeyttämällä robotin toiminto, kun ihminen havaitaan liian läheltä robottia tai sen työkalua. 

Palvelurobotiikkaan voidaan lukea myös suomalaisen teollisuuden valmistamissa raskaissa työkoneissa, kuten kaivoskoneissa ja -laitteissa, olevat edistykselliset toiminnot. Esimerkiksi älykkäät työkoneet liikkuvat autonomisesti kaivostunneleissa ilman kuljettajaa ja niitä ohjataan valvomoista turvallisesti ja ergonomisesti.


 

Hoivarobotiikka 

Palvelurobotiikkaa kehitetään myös monenlaisiin hoiva-, avustus- ja kuntoutustehtäviin. Käyttötarkoituksia on yksinkertaisista avustavista ratkaisuista aina terapeuttisiin ja vuorovaikutusta tukeviin sosiaalisiin robotteihin saakka. Näissä sovelluksissa robottitekniikka ei välttämättä ole kovin kehittynyttä, vaan haasteet ovat vuorovaikutuksen ja tarkoituksenmukaisuuden suunnittelussa.

Ikääntyneille ja vammaisille on tarjolla arkea helpottavia robottilaitteita, kuten pyörätuoliin kiinnitettävä monikäyttöinen robottikäsi tai syöttökäsivarsi. Itsenäisen asumisen tueksi kehitetään ikäihmisen kuntoa monitoroivia ja kaatumisen tunnistavia robotteja, jotka tekevät hätätilanteessa hälytyksen ja avaavat videoyhteyden lääkäriin tai omaiseen. Palvelurobotteja voi olla käytössä hoitolaitoksissa, joissa kuntouttava robotti väsymättä avustaa ja ohjaa kuntoutujan kehon liikkeitä ja tarjoaa sopivan vastuksen kuntoutujan oman lihasvoiman vahvistamiseksi.

Robotiikka on löytänyt sovelluskohteita myös ei-fyysisessä kuntoutuksessa. Ihmistä muistuttavat humanoidit, kuten NAO, ja eläimenkaltaiset zoonoidit, kuten Paro-hyljerobotti, kykenevät herättämään positiivisia tunteita ja aktivoimaan vuorovaikutusta ihmisten välillä. Paro-hylkeen on todettu vähentävän muistisairaiden levottomuutta ja lisäävän yhteisöllisyyden tunnetta vanhainkodissa. NAO-humanoidista ovat hyötyneet autistiset lapset, joiden on vaikea hahmottaa sosiaalisen vuorovaikutuksen tilanteita ja sääntöjä. NAOn kanssa vuorovaikutus on yksinkertaista ja samanlaisena toistuvaa, ja samalla tulee harjoitettua keinoja ihmisten väliseen kanssakäymiseen. NAOlle haetaan käyttökohteita myös ikäihmisten arjen virkistäjänä: pieni humanoidi on vetänyt liikuntahetkiä ja lukenut Aamulehteä ikääntyneille. 

Väestön ikääntyminen on megatrendi. Robotiikka avaa mahdollisuuksia sekä parempaan hoivaan että hoivan uudelleen järjestämiseen. Roboteista ei ole hoitajien korvaajiksi: robotit eivät toimi itsenäisesti, vaan hoivahenkilökunnan työkaluna ja välineenä. Kokeiluista on saatu hyviä kokemuksia, mutta pitkäaikaishyödyt tulisi tutkia systemaattisesti. Robottien terapeuttiseen käyttöön liittyy myös eettisiä kysymyksiä: Voiko robottiin kiintyä? Ymmärtääkö käyttäjä, että robotin esittämät tunteet eivät ole aitoja? 

Euroopan unionin jäsenvaltioissa 2012 tehdyn asennekyselyn mukaan ihmiset suhtautuvat robotiikkaan positiivisesti, suomalaiset vielä positiivisemmin kuin eurooppalaiset keskimäärin. VTT on tutkinut ihmisten odotuksia robottia kohtaan asiakaspalvelussa. Robotit hyväksytään, koska ne auttavat ihmisiä. Mitä lähemmäs robotti astuu alueelle, jota pidetään ihmiselle kuuluvana – esimerkiksi hoiva mutta myös lämmin, henkilökohtainen ja huumorintajuinen asiakaspalvelutilanne – sen epäilevämpiä odotukset ovat. Robotin tapaamisen jälkeen kokemukset ovat olleet kuitenkin pääsääntöisesti positiivisia.


 

Yhteenveto

Robottitekniikka on laaja alue, jossa tarvitaan monenlaista osaamista. Onnistuneet sovellukset syntyvät toimivien kokonaisuuksien rakentamisesta tarkoituksenmukaisella tavalla. Tämä edellyttää itse tekniikan tuntemisen lisäksi hyvää sovellusympäristön tuntemista. Lisäksi on hallittava robotiikan kehittämisen teknis-taloudelliset lainalaisuudet. Edes ylivertainen tekninen osaaminen ei riitä. Sovellusten tulee olla teknis-taloudellisessa mielessä kohteeseensa sopivia. VTT:llä on moniteknisenä laitoksena poikkeuksellisen laaja tekninen tausta robotiikan tutkimuksessa ja mahdollisuudet tarjota tukea monenlaisiin robotiikan haasteisiin tasapainoisella lähestymistavalla.

Robottitekniikkaan suhtaudutaan usein kaksijakoisesti. Sen pelätään vievän työpaikkoja. Kuitenkin on tunnettua, että teollisuus joutuu toimimaan kovan kansainvälisen kilpailun olosuhteissa ja korkeiden kustannusten maissa asiat täytyy tehdä tehokkaammin, fiksummin ja paremmin. Työn tuottavuus täytyy olla kilpailukyvyn tasolla. Sen saavuttamiseksi on syytä käyttää kaikkia tekniikan tuomia mahdollisuuksia mukaan lukien robottitekniikkaa. Teollisuus on kansantalouden moottori, joka tuo kansantalouden kiertokulkuun varoja. Aivan pieniä maita lukuun ottamatta ei ole olemassa esimerkkejä ilman teollisuutta menestyvistä kansantalouksista. Siksi on olennaisen tärkeää kaikella tavalla huolehtia teollisuuden kansainvälisestä kilpailukyvystä. Robotiikka on perustellusti yksi avaintekniikoista suomalaisen teollisuuden kilpailukyvyn mahdollistamisessa. 

Uuden tekniikan hyödyntämisessä on paljon hyödyntämätöntä potentiaalia sekä teollisuudessa että teollisuuden  ulkopuolella. Tulevaisuudessa robotiikka parantaa ikääntyneiden ja vammaisten elämänlaatua ja helpottaa arkielämää. Ihmisen ja robotin välisen vuorovaikutuksen tutkimuksella ja suunnittelulla VTT voi varmistaa turvalliset, käytettävät ja eettiset robotiikan sovellukset. 


 


 

impulssi-robotiikka-timo-salmi.jpg


Timo​​ Salmi

Erikoistutkija Timo Salmi on työskennellyt 26 vuotta VTT:llä tutkijana aihealueinaan tuotantojärjestelmien suunnittelu, robotiikka, tuotantoautomaatio ja tuotantoprosessien kehittäminen. 

 
Hän toimi muun muassa SISU 2010 – Uusi tuotantoajattelu -tutkimusohjelmassa useissa robotiikan aihealueen tutkimusprojekteissa projektipäällikkönä tai keskeisenä tutkija.

 

 

 

Impulssihttp://www.vtt.fi/ImpulssiImpulssi
Impulssi 2/2016http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2016.aspxImpulssi 2/2016
Kaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttäväähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaivostoiminnasta-kestavaa-ja-hyvaksyttavaa.aspxKaivostoiminnasta kestävää ja hyväksyttävää
SMACC – älyä koneisiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/SMACC-alya-koneisiin.aspxSMACC – älyä koneisiin
Kun osaat mitata, osaat parantaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/MIKES-tekee-vaativia-mittauksia-teollisuuden-kayttoon.aspxKun osaat mitata, osaat parantaa
Intohimo siivittää tutkimustahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/intohimo-siivittaa-tutkimusta.aspxIntohimo siivittää tutkimusta
Kasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kasvua-ja-uusia-mahdollisuuksia-piifotoniikassa.aspxKasvua ja uusia mahdollisuuksia piifotoniikassa
Voiko ympäristöväittämiin luottaa?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-ymparistovaittamiin-luottaa.aspxVoiko ympäristöväittämiin luottaa?
Digitaaliset ekosysteemit valtaavat alaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaaliset-ekosysteemit-valtaavat-alaa.aspxDigitaaliset ekosysteemit valtaavat alaa
Syntymäpäivälahja meiltä itsellemmehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Syntymapaivalahja-meilta-itsellemme.aspxSyntymäpäivälahja meiltä itsellemme
Muutosjohtamisen luova voimahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Muutosjohtamisen-luova-voima.aspxMuutosjohtamisen luova voima
Impulssi 1/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2015.aspxImpulssi 1/2015
Turbiinisiivillä miljoonien säästöihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Turbiinisiivet-saastavat-miljoonia.aspxTurbiinisiivillä miljoonien säästöihin
Voiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-alykkaiden-kaupunkien-suorituskykya-mitata.aspxVoiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Uusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyynhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusia-ratkaisuja-kaupunkitulvien-ehkaisyyn.aspxUusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyyn
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudellehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/For-Industry-veturina-Suomen-valmistavalle-teollisuudelle.aspxFor Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle
Puhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puhtaampaa-kaupunkiliikennetta-puupohjaisella-dieselilla.aspxPuhtaampaa kaupunkiliikennettä puupohjaisella dieselillä
Matti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ennen-kuin-tieto-hukkuu-numeroihin.aspxMatti Apunen: Ennen kuin tieto hukkuu numeroihin
Selluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloonhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Selluloosakuitu-herattaa-kaytetyn-puuvillatekstiilin-uuteen-eloon.aspxSelluloosakuitu herättää vanhan puuvillatekstiilin uuteen eloon
Jari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Jari-Gustafsson-Vanhoja-ja-uusia-taantuman-voittamiseksi.aspxJari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksi
Impulssi 1/2016http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2016.aspxImpulssi 1/2016
Teollinen internet haastaa Suomenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-internet-haastaa-Suomen.aspxTeollinen internet haastaa Suomen
Onko tulevaisuudessa jätevettä?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Onko-tulevaisuudessa-jatevetta.aspxOnko tulevaisuudessa jätevettä?
Puukuitu haastaa muovin kauppakasseissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puukuitu-haastaa-muovin-kauppakasseissa.aspxPuukuitu haastaa muovin kauppakasseissa
Tuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöönhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuotteita-jätteestä.aspxTuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöön
VTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fabry-Perot-interferometriteknologia.aspxVTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaa
Oma osaaminen yhteiseksi hyväksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Oma-osaaminen-yhteiseksi-hyvaksi.aspxOma osaaminen yhteiseksi hyväksi
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Hybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/hybridimenetelmilla-uusia-ratkaisuja-metallien-kierratykseen.aspxHybridimenetelmillä uusia ratkaisuja metallien kierrätykseen
Täydellinen arktisten ratkaisujen pilottiympäristöhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Taydellinen-arktisten-ratkaisujen-pilottiymparisto.aspxTäydellinen arktisten ratkaisujen pilottiympäristö
Hulevedet puhtaiksi Leca-sorallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hulevedet-puhtaiksi-Leca-soralla.aspxHulevedet puhtaiksi Leca-soralla
IPR edellä ulkomaillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/IPR-edella-ulkomaille.aspxIPR edellä ulkomaille
Joustavan energiatuotannon kärkimaaksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Joustavan-energian-karkimaaksi.aspxJoustavan energiatuotannon kärkimaaksi
Pilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pilottitehtaat-jauhavat-ideoista-liiketoimintaa.aspxPilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaa
Ketterä ja nopea Ponssehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kettera-ja-nopea-Ponsse.aspxKetterä ja nopea Ponsse
Ledikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ledikalvot-taipuvat-kansanlampusta-lentokoneisiin.aspxLedikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiin
Yritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yritysten-ja-tutkijoiden-loydettava-toisensa-uudella-tavalla.aspxYritysten ja tutkijoiden löydettävä toisensa uudella tavalla
Teknologiahypestä asiakasymmärrykseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teknologiahypesta-asiakasymmarrykseen.aspxTeknologiahypestä asiakasymmärrykseen
Maailma kuluttajien silminhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-kuluttajien-silmin.aspxMaailma kuluttajien silmin
Multifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksiahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Multifunktionaaliset-polysakkaridit-avaavat-uusia-mahdollisuuksia.aspxMultifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia
Idean jyvistä isoihin innovaatioihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Idean-jyvista-isoihin-innovaatioihin.aspxIdean jyvistä isoihin innovaatioihin
Älyliikenteestä suomalaisia vientivalttejahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alyliikenteesta-suomalaisia-vientivaltteja.aspxÄlyliikenteestä suomalaisia vientivaltteja
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
Kohti uutta syöpähoitoa soluseulonnallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kohti-uutta-syopahoitoa-soluseulonnalla.aspxKohti uutta syöpähoitoa soluseulonnalla
Impulssi 1/2014http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2014.aspxImpulssi 1/2014
Impulssi 2/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2015.aspxImpulssi 2/2015
Tulevaisuuden sensorihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-sensori.aspxTulevaisuuden sensori
Asuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Asuinmukavuus-ja-energiatehokkuus-mahtuvat-samaan-kotiin.aspxAsuinmukavuus ja energiatehokkuus mahtuvat samaan kotiin
Lämpöaistimus on monen tekijän summahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Lampoaistimus-on-monen-tekijan-summa.aspxLämpöaistimus on monen tekijän summa

OTA YHTEYTTÄ

PL 1000, 02044 VTT
Puh. vaihde 020 722 111
Avoinna arkisin klo 8.00 - 16.30

ASIAKASPALVELU

info@vtt.fi
Puh. 020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja
12.00 - 15.00