Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​

Tuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöön

Anja Oasmaa, Jutta Laine-Ylijoki ja Henna Punkkinen | 8.12.2016

​Edessämme on kaksitahoinen haaste: luonnonvarat vähenevät ja monimutkaisia jätteitä kertyy enenevässä määrin. Vastauksena tähän haasteeseen VTT kehittää  näille monimateriaalisille jätevirroille uudenlaisia esikäsittely- ja prosessointiteknologioita. Uusien skaalautuvien teknologioiden käyttöönotto vähentää neitseellisten ja fossiilisten raaka-aineiden käyttöä sekä kasvihuonekaasupäästöjä ja, mikä tärkeintä, kohentaa paikallista taloutta luomalla työtä alueellisella tasolla ja yhteiskunnan eri aloilla.

Tutkimuksessaan VTT tähtää tavoitteeseen kokoamalla laajasti tietoa erilaisten multimateriaalisten jäte- ja sivuvirtojen laadusta, määrästä ja sijainnista, hyödyntämällä näitä materiaali­virtoja uusien ratkaisujen ja kestävien tuotteiden tuomiseen markkinoille teknologioiden kehittämisen ja integroinnin  avulla, luomalla uusia arvoketjuja suomalaiselle teollisuudelle, laajentamalla asiantuntemustaan uusien ratkaisujen löytämiseksi ja kasvattamalla yhteistyötä teollisten kumppaneiden kanssa.


 

Vaihtoehtoisia 
raaka-aineita etsimässä

Lainsäädäntö ohjaa jätteitä yhä voimakkaammin hyödyntämiseen, ensijaisesti materiaalina ja tois­sijaisesti energiana kaatopaikkasijoituksen sijaan. Tammikuussa 2016 Suomessa astui voimaan orgaanisen jätteen kaatopaikkakielto, mikä ohjaa jatkossa muovipitoisen ja muun orgaanisen jätteen kokonaan pois kaatopaikoilta. Kiertotaloudessa tavoitteena on myös fossiilisten raaka-aineiden korvaaminen polttoaineissa, liuottimissa ja muovissa vähäarvoisilla orgaanisilla sivutuotteilla ja jätteillä, kuten maa- ja metsätalouden biomassajätteillä, energiakasveilla tai yhdyskuntien, kaupan ja teollisuuden jätevirroilla. VTT käynnisti tämänsuuntaisen työn yhdessä teollisten kumppanien kanssa Tekesin ARVI SHOK -ohjelmassa vuonna 2015. Työssä keskitytään erilaisten mekaanisten  ja termokemiallisten kierrätys­prosessien tutkimiseen sekä vaativia orgaanisia muovi- ja puu- ja kuitupitoisia jätteitä  hyödyntäviin konsepteihin.

 
Huoli ilmaston lämpenemisestä, tiukka päästölainsäädäntö, raakaöljyvarojen asteittainen väheneminen, tavanomaisten polttoaineiden hintojen epävakaisuus ja kuljetus­energian maailmanlaajuisen kysynnän kasvu ovat johtaneet siihen, että myös polttomoottoreille ja kaasuturbiineille etsitään uusia vaihtoehtoisia polttoaineita. Kierrätyspolttoaineista voi kehittyä kestävä energianlähde polttomoottoreille ja kaasuturbiineille. Euroopan unioni on lupautunut lisäämään uusiutuvan energian käyttöä sekä jätteiden hyödyntämistä ja tukee kyseistä tavoitetta. Vuoden 2020 ilmasto- ja energiapaketissaan EU on luvannut vähentää kasvihuonekaasupäästöjään 20 prosentilla vuoden 1990 tasosta ja nostaa uusiutuvien energialähteiden osuuden energian käytössä 20 prosentin tasolle.

 
On varsin ilmeistä, että biopolttoaineiden kustannukset on saatava huomattavasti nykyistä alhaisemmiksi. Erilaisia jäte- ja sekundaarisia materiaaleja voidaankin käyttää materiaalien, kemikaalien tai nesteiden tuotannon raaka-aineina kustannusten  vähentämiseksi. Tätä tavoitetta vahvistaa EU:n jätedirektiivi (2008/98/EY), jonka mukaan jäte tulisi hyödyntää useaan kertaan ennen sen ohjaamista energiakäyttöön kaatopaikalle. 

 
Viime vuosien aikana teollisuus, Tekes ja VTT ovat yhdessä panostaneet biopohjaisen öljyn kehittämiseen Suomessa. Tämän työn tuloksena Joensuussa toimii tätä nykyä biopolttoöljyä tuottava integroitu demonstraatiolaitos. Konsortio  on päässyt bioöljyn tuotannossa demonstraatiovaiheeseen alle kuudessa vuodessa (kuva 1). Suomen teollisuudella ja VTT:llä on yhteinen tavoite tehdä bio- ja kierrätysöljystä vientituote. Tällä hetkellä bioöljyä käytetään lämmitysöljynä korvaamassa fossiilisia polttoaineita. Seuraava askel voisi olla poltto­aineiden ja muovien raaka-ainevalikoiman laajentaminen haastaviin muovipitoisiin jätteisiin.

 
Tuotteita jätteestä.jpg
 

 

Muovipitoisen 
jätteen terminen konversio 

Muovijäte muodostaa sekalaisen ja heterogeenisen raaka-ainevirran, jota ei vielä kyetä hyödyntämään riittävästi. Esimerkiksi vuonna 2014 Euroopassa syntyi noin 26 miljoonaa tonnia kulutuksen tuottamaa muovijätettä, josta kierrätettiin alle kolmasosa. Tämä johtuu siitä, että muovien kierrätys perustuu tällä hetkellä  lähes kokonaan mekaaniseen kierrätykseen. Mekaaninen kierrätys soveltuu kuitenkin lähinnä homogeenisen ja puhtaan muovijätteen käsittelyyn, eikä suurin osa syntyvästä muovijätteestä ole tälläista. Esimerkiksi rakennus- ja purkujäte, sähkö- ja elektroniikkaromu, romuajoneuvot sekä jätteiden käsittelyn sivuvirrat sisältävät kaikki suuria määriä muoveja, joita ei voida kierrättää tehokkaasti mekaanisin menetelmin. Myös pakkausmuovit sisältävät usein komposiittimateriaaleja ja laminaattirakenteita, joiden mekaaninen kierrätys on haasteellista.

 
Terminen konversio on ratkaisu tähän haasteeseen, sillä se mahdollistaa sekalaisen muovipitoisen jätemateriaalin muuntamiseksi sekundäärisiksi raaka-aineiksi sellaisissakin tapauksissa, joissa suora uudelleenkäyttö tai mekaaninen kierrätys ei ole mahdollista. Terminen konversio soveltuu haasteellisille monimateriaalisille syötteille eikä se edellytä jätemateriaalilta täydellistä puhtautta, vaan prosessi itsessään toimii myös epäpuhtauksien poistajana.

 

Nestemäisiä polttoaineita ja kemianteollisuuden raaka-aineita muovipitoisesta jätteestä

ISO 15270 -standardin mukaan konversiotekniikat, kuten pyrolyysi, tunnistetaan raaka-aineen kierrätys- ja jalostustekniikoiksi silloin, kun niiden tuotteita käytetään polttoaineiden tai raaka-aineiden  tuottamiseen. Puun nopea pyrolyysitekniikka on jo demonstroitu teollisessa käytössä, kun taas muovien pyrolyysi nestemäisiksi polttoaineiksi on vasta kehitteillä. Biomassan ja muovien rinnakkais­pyrolyysi on lupaava tekninen vaihtoehto nopean pyrolyysi­prosessin joustavuuden lisäämiseksi ja biomassasta tuotettujen pyrolyysin tuoteöljyjen laadun parantamiseksi. Yksi rinnakkaispyrolyysin tärkeimmistä eduista on se, että sitä voi soveltaa jo olemassa olevissa biomassaa käyttävissä pyrolyysilaitoksissa.

 
Euroopassa ja muualla maailmassa on useita muovia öljyksi muuntavia pyrolyysin demonstraatio­laitoksia. Vuonna 2015 Intiassa oli 16 kaupallisessa mitassa toimivaa laitosta, Yhdysvalloissa kolme, Euroopassa kolme ja Japanissa yksi. Tyypillisen muovia öljyksi muuntavan pyrolyysilaitoksen tuotantokapasiteetti on 10–60 tonnia päivässä. Tärkeimmät teknologiatoimittajat ovat Cynar Euroopassa, Agilyx Yhdysvalloissa, Toshiba Corporation Japanissa ja Pyrocrat Systems LLP Intiassa. 

 
Jäterenkaille on useita rumpu-uunitekniikalla toimivia muovia öljyksi muuntavia pyrolyysilaitoksia (tyypillinen tuotantomäärä 10–20 tonnia päivässä). Renkaista saadaan kemialliselta koostumukseltaan pyrolyysiöljyä, joka sisältää alifaattisia, aromaattisia, heteroatomisia ja polaarisia jakeita, vastaavia kuin kaasuöljyssä ja kevyessä poltto­öljyssä. Polttoainekäytön kannalta ratkaisevimpia ominaisuuksia ovat raaka-aineen laadun vaihtelu, raskasmetalli- ja S-pitoisuus sekä matala leimahduspiste. 

 
Uusimman sukupolven muovia öljyksi muuntavat pyrolyysitekniikat soveltuvat useille eri muovityypeille, sietävät monenlaisia kontaminaatioita eivätkä vaadi paljon esikäsittelyä ennen järjestelmään syöttämistä. Tuotteen riittävän korkean laadun takaamiseksi jonkin verran kuitenkin tarvitaan. Mekaanisia ja sensoripohjaisia älykkäitä esikäsittelytekniikoita pidetään nykyisin lupaavimpana tapana käsitellä sekalaisia jätevirtoja. Mekaanisella esikäsittelyllä tarkoitetaan toimintoja, joilla prosessoidaan jätettä mekaanisin menetelmin kuten murskaamalla / silppuamalla, pesemällä, erottelemalla, kuivaamalla, homogenoimalla, rakeistamalla tai granuloimalla Esikäsittely suoritetaan yleensä yhdistämällä erilaisia lajittelu-, hienonnus- ja luokittelutoimenpiteitä kokonaisuuksiksi. 

 
Termiseen konversioon syötettävän raaka-aineen ominaisuudet vaikuttavat suuresti saatavan lopputuotteen arvoon, ja siksi ne on syytä tutkia. Raaka-aineen laatu ja koostumus ratkaisevat myös pitkälti, millaisia esikäsittelymenetelmiä vaaditaan ennen termistä konversiota. Myös käytetty konversiotekniikka voi asettaa omia rajoituksiaan esikäsittelylle. Näin ollen esikäsittelyn vaiheet ja käytetyt laitteistot vaihtelevat tapauskohtaisesti. 

 

Järjestelmäratkaisu 
kaupan ja 
teollisuuden jätteille

Yksi VTT:n yhdessä teollisuuden kanssa kehittämä konsepti on nimeltään Urban Mill. Sen avulla uudelleen organisoidaan yhdyskuntajätteestä tulevia jätevirtoja, kierrätyspaperin valmistusta sekä jätevirroista saatavan energian tuotantoa ja luodaan synergiaetuja näiden välille. Paperin valmistukseen käytettävien kuitujen erottelun jälkeen jäljelle jäävää jätettä kutsutaan Urban Mill -jäännös­materiaaliksi.

 
Aiemmassa tutkimuksessa pyrolyysiprosessin todettiin olevan teknisesti ja taloudellisesti lupaava vaihtoehto näiden jäännösmateriaalien muuntamiseksi etenkin siinä tapauksessa, että Urban Mill -jäännösmateriaalin energiasisältö ylittää paikallisen lämmitystarpeen. Sellun ja paperin valmistuksessa käytettävän höyryn tarve sekä kaukolämmitykseen tarvittavan kuuman veden kysyntä olivat yhteensäkin liian pieniä, jotta jäännösmateriaali olisi ollut kokonaisuudessaan hyödynnettävissä yhdistetyssä lämmön ja sähkön tuotannossa. Vaihtoehtona epätaloudelliselle sähkön tuotannolle lauhdevoimalla jäännösmateriaalin voi pyrolysoida arvokkaaksi nestemäiseksi polttoöljyksi energiahyötysuhteella 50–70 prosenttia. Urban Mill -konsepti tarjoaisi merkittäviä taloudellisia, ekologisia ja sosiaalisia etuja. Konseptin taloudellinen kilpailukyky syntyy lähinnä yhdistämisen kautta saaduista hyödyistä, joihin kuuluvat kustannussäästöt, parantunut logistiikka sekä tehokkaasta materiaalin kierrätyksestä johtuva raaka-aineen tasalaatuisuuden lisääntyminen ja kustannusten lasku. ​

 

 
AnjaOasmaa.jpg
 

 
Anja Oasmaa
Johtava tutkija, tekniikan lisensiaatti ja filosofian tohtori Anja Oasmaalla on yli 25 vuoden kokemus nestemäisten bioöljyjen tutkimus- ja kehitystyöstä VTT:llä. Hänen tutkimustyönsä on kattanut nestemäisten polttoaineiden tuotannon erilaisista raaka-aineista erilaisia prosesseja hyödyntäen. Oasmaa on kehittänyt ja validoinut analyyttisiä menetelmiä nopean pyrolyysin tuottamien öljyjen ominaisuuksien ja polttoöljylaadun määrittelyä varten. Oasmaa on toiminut Suomen edustajana Kansainvälisen energiajärjestö IEA:n pyrolyysityöryhmässä ja tuottanut ryhmänsä kanssa tietoa ASTM:n polttoöljyn standardisoimistyötä varten, tehnyt aloitteen CEN-standardisoinnista Euroopassa ja toimittanut tietoa REACH-rekisteröintiä varten. Oasmaalla on viisi patenttia ja yli 100 tieteellistä julkaisua (h-indeksi 25). 

 

 
JuttaLaineYlijoki_e8r5883.jpg
 

 
Jutta Laine-Ylijoki
Erikoistutkija, diplomi-insinööri Jutta Laine-Ylijoella on yli 20 vuoden kokemus jätteiden käsittelystä ja jätehuollosta, kierrätys- ja vedenkäsittelytekniikan kehityksestä ja erilaisista ympäristö- ja kestävyysarvioinneista. Laine-Ylijoella on pitkä kokemus jätteen ja kaivosjätteen ominaisuuksien määrittelystä ja käsittelystä, (bio)liuotuksesta, riskien arvioinnista sekä jätteiden että lopputuotteiden elinkaariarvioinneista. Hänen tutkimuksensa ovat käsitelleet lainsäädännöllisiä asioita, jätteen jalostamista energiaksi/tuotteiksi sekä jätteen kierrätykseen ja hyödyntämiseen liittyvien laadunhallinta- ja tuotteistamisjärjestelmien kehittämistä. Hän on ollut mukana uraauurtavissa ja palkituissa tutkimushankkeissa (esimerkiksi ekologinen kaivostoiminta; ensimmäinen palkinto Aalto yliopiston ja VTT:n Innovation Cup 2009  kilpailussa).


 
HennaPunkkinen_e8r5717.jpg

 
Henna Punkkinen​
Henna Punkkinen työskentelee tutkijana VTT:n Materiaalinkäsittelyn ja geoteknologian tiimissä. Hän valmistui filosofian maisteriksi Helsingin yliopiston geologian laitokselta vuonna 2010 ja on ollut VTT:n palveluksessa vuodesta 2008. Hänen tutkimus­työnsä keskittyy jätteiden kierrätykseen ja hyötykäyttöön, ja tutkimusaiheisiinsa ovat kuuluneet muun muassa jätteenkeräys- ja -käsittelytapojen tutkimus, muovijätteen kierrätys, kaivostoiminnan ympäristönäkökohdat sekä raaka-aineiden niukkuuteen liittyvät asiat. 

 

 
Viitteet

 
Solantausta, Yrjö, Oasmaa, Anja, Sipilä, Kai, Lindfors, Christian, Lehto, J., Autio, J., Jokela, P., Alin, J., Heiskanen, J.. 2012. Bio-oil production from biomass: Steps toward demonstration: ACS. Energy & Fuels, Vol. 26, Nr. 1, Pp. 233-240 
Lehto, Jani, Solantausta, Yrjö, Oasmaa, Anja, Autio, J., Heiskanen, J.. 2013. Demonstration of an integrated co-production of renewable heating bio-oil in CHP-boiler. Renewable Energy World Europe 2013, 4 - 6 June 2013, Vienna, Austria. Conference proceedings
Plastics Europe 2015. Plastics - the Facts 2015. http://www.plasticseurope.org/Document/plastics---the-facts-2015.aspx
2015 PLASTICS-TO-FUEL PROJECT DEVELOPER’S GUIDE, Prepared For: The American Chemistry Council, Prepared By: OCEAN RECOVERY ALLIANCE
VTT Symposium 222. http://www.vtt.fi/inf/pdf/symposiums/2002/s222.pdf

 


 

 

Impulssihttp://www.vtt.fi/ImpulssiImpulssi
Impulssi 1/2017http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2017.aspxImpulssi 1/2017
Hulevedet puhtaiksi Leca-sorallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hulevedet-puhtaiksi-Leca-soralla.aspxHulevedet puhtaiksi Leca-soralla
Mitä kuuluu Australiaan?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mita-kuuluu-Australiaan.aspxMitä kuuluu Australiaan?
Elintarvikkeet muutoksessahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elintarvikkeet-muutoksessa.aspxElintarvikkeet muutoksessa
VTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fabry-Perot-interferometriteknologia.aspxVTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaa
Suomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalaispyörät-pyörivät-myös-tulevaisuudessa.aspxSuomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessa
Idean jyvistä isoihin innovaatioihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Idean-jyvista-isoihin-innovaatioihin.aspxIdean jyvistä isoihin innovaatioihin
Wärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisellahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Wärtsilän-Jaakko-Eskolaä-Menestymme-vain-innovoinnilla-ja-uusiutumisella.aspxWärtsilän Jaakko Eskola: Menestymme vain innovoinnilla ja uusiutumisella
IPR edellä ulkomaillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/IPR-edella-ulkomaille.aspxIPR edellä ulkomaille
Kaikki katseet uudistumiseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaikki-katseet-uudistumiseen.aspxKaikki katseet uudistumiseen
Muutosjohtamisen luova voimahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Muutosjohtamisen-luova-voima.aspxMuutosjohtamisen luova voima
Täydellinen arktisten ratkaisujen pilottiympäristöhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Taydellinen-arktisten-ratkaisujen-pilottiymparisto.aspxTäydellinen arktisten ratkaisujen pilottiympäristö
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Uusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyynhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusia-ratkaisuja-kaupunkitulvien-ehkaisyyn.aspxUusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyyn
Tulevaisuuden sensorihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-sensori.aspxTulevaisuuden sensori
Salofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Salofa-tuo-pikatestit-terveyden-ja-ympariston-seurantaan.aspxSalofa tuo pikatestit terveyden ja ympäristön seurantaan
SMACC – älyä koneisiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/SMACC-alya-koneisiin.aspxSMACC – älyä koneisiin
Voiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-alykkaiden-kaupunkien-suorituskykya-mitata.aspxVoiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?
Ydinjätehuollon uranuurtaja Posivahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ydinjätehuollon-uranuurtaja-Posiva.aspxYdinjätehuollon uranuurtaja Posiva
Mallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mallinnuksen-ja-simuloinnin-hyodyntaminen-uusissa-voimalaitoskonsepteissa.aspxMallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissa
Kolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmojahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kolmiulotteinen-virtuaalitodellisuus-ja-lisätty-todellisuus-Kohti-uusia-maailmoja.aspxKolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmoja
Voimaa potkurikehitykseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voimaa-potkurikehitykseen.aspxVoimaa potkurikehitykseen
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Uudenlaista liiketoimintaa selluloosastahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudenlaista-liiketoimintaa-selluloosasta.aspxUudenlaista liiketoimintaa selluloosasta
Kaura on kysyttyä tavaraa maailmallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaura-on-kysyttya-tavaraa-maailmalla.aspxKaura on kysyttyä tavaraa maailmalla
Tulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovelluksethttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-uudet-selluloosatuotteet-ja-niiden-sovellukset.aspxTulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovellukset
Infinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Infinited-Fiber-tuo-muutoksen-tekstiiliteollisuuteen.aspxInfinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteen
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
Intohimo siivittää tutkimustahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/intohimo-siivittaa-tutkimusta.aspxIntohimo siivittää tutkimusta
Onko tulevaisuudessa jätevettä?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Onko-tulevaisuudessa-jatevetta.aspxOnko tulevaisuudessa jätevettä?
Yhteisöllisiä asumisratkaisuja Suomesta Namibiaanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yhteisöllisiä-asumisratkaisuja-Suomesta-Namibiaan.aspxYhteisöllisiä asumisratkaisuja Suomesta Namibiaan
Hienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaattejahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hienokemia-tarvitsee-biopohjaisia-aromaatteja.aspxHienokemia tarvitsee biopohjaisia aromaatteja
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Impulssi 1/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2015.aspxImpulssi 1/2015
Impulssi 1/2016http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2016.aspxImpulssi 1/2016
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudellehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/For-Industry-veturina-Suomen-valmistavalle-teollisuudelle.aspxFor Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle
Impulssi 1/2014http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2014.aspxImpulssi 1/2014
Impulssi 2/2016http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2016.aspxImpulssi 2/2016
Impulssi 2/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2015.aspxImpulssi 2/2015
Kansainvälinen yrittäjyys ei toteudu hetkessä vaan siihen kasvetaanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kansainvälinen-yrittäjyys-ei-toteudu-hetkessä-vaan-siihen-kasvetaan.aspxKansainvälinen yrittäjyys ei toteudu hetkessä vaan siihen kasvetaan
Bisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sauli-Tormala-Kasvua-kansainvalisilta-kentilta.aspxBisnesenkeli Sauli Törmälä: Kasvua kansainvälisiltä kentiltä
Lämpöaistimus on monen tekijän summahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Lampoaistimus-on-monen-tekijan-summa.aspxLämpöaistimus on monen tekijän summa
VTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuuttahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Nuoret-tutkijat-tekevat-tulevaisuutta.aspxVTT:n nuoret tutkijat tekevät tulevaisuutta
Suomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-suuntaa-vahahiiliseen-alyliikenteeseen.aspxSuomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseen
ChemSheet-innovaatioilla tietä uusille ratkaisuillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Chemsheet-innovaatioilla-tietä-uusille-ratkaisuille.aspxChemSheet-innovaatioilla tietä uusille ratkaisuille
Puukuitu haastaa muovin kauppakasseissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puukuitu-haastaa-muovin-kauppakasseissa.aspxPuukuitu haastaa muovin kauppakasseissa
Kvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmällehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kvanttinormaaleita-uudistuvalle-SI-jarjestelmalle.aspxKvanttinormaaleita uudistuvalle SI-järjestelmälle
Impulssi 2/2014http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-2-2014.aspxImpulssi 2/2014
Enemmän kuin pelkkää piitähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Enemman-kuin-pelkkaa-piita.aspxEnemmän kuin pelkkää piitä