Sign In
Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​

Suomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050

Marko Jääskeläinen | 31.12.2014

​Millaiset mahdollisuudet Suomella on siirtyä vähähiiliseen yhteiskuntaan? Mitkä ovat vaihtoehdot ja millaisia riskejä niihiin liittyy?

Vuonna 2012 käynnistyneessä Low Carbon Finland 2050 Platform (LCFinPlat) -hankkeessa tarkasteltiin Suomen mahdollisuuksia ja haasteita siirtyä vähähiiliseen yhteiskuntaan vuoteen 2050 mennessä.

Vaihtoehtoisia vähähiilipolkuja muodostettiin yhteistyössä laajan asiantuntijaryhmän kanssa, ja vähähiilipolkuja analysoitiin laskennallisesti skenaariotarkasteluin tavoitteena muodostaa Suomen vähähiilitiekartta. 

Hankkeen koordinaatio oli VTT:n vastuulla ja koordinaattorina toimi tiimipäällikkö Tiina Koljonen. Hankeraportissa on esitetty vaihtoehtoisia keinoja Suomelle saavuttaa EU:n esittämät kasvihuonekaasujen päästötavoitteet vuoteen 2050 mennessä, mikä tarkoittaa vähintään 80 prosenttia kasvihuonekaasupäästöjen vähennystä vuoden 1990 päästötasosta. Työ on yksi esimerkki VTT:n ennakointi- ja skenaariotyöstä, joka auttaa alan toimijoita varautumaan tuleviin haasteisiin.
Hankkeeseen osallistuivat VTT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, Metla, Geologian tutkimuskeskus GTK ja Tekes. Tuloksia hyödynsi parlamentaarinen energia- ja ilmastokomitea.

Skenaariotarkastelun lähtökohdat

LCFinPlat-hankkeessa tehty työ keskittyy arvioimaan Suomen kustannustehokkaita ja ympäristön kannalta kestäviä keinoja saavuttaa vähähiilitavoite sekä päästötavoitteen vaikutuksia Suomen kansan­talouteen, luonnonvarojen kestävään käyttöön ja Suomen energiajärjestelmään. Vähähiiliyhteiskunnan toteuttamiseksi voidaan osoittaa eri polkuja, ja skenaarioiden laadinnan peruslähtökohtana oli, että niiden tulee olla riittävän erilaiset, jotta tulevaisuutta voitaisiin arvioida mahdollisimman laajalti eri näkökulmista.

Nykytiedon valossa ei pystytä arvioimaan, mikä poluista olisi Suomelle paras vaihtoehto. Tämän vuoksi on tärkeää tunnistaa kaikille poluille yhteisiä tekijöitä sekä riskejä, joita mahdollisesti tehdyt valinnat voivat tulevina vuosikymmeninä aiheuttaa. Selvää kuitenkin on, että 80 prosentin päästövähennys edellyttää merkittäviä toimia ja investointeja kaikilla yhteiskunnan sektoreilla ja siten radikaalia systeemi­tason muutosta, jonka toteuttamiseksi tarvitaan yhteistä tahtotilaa ja suuntaa.

Globaalisti sitova ilmastosopimus 

Low Carbon Finland 2050 Platform sisältää kaksi merkittävää lähtöoletusta: globaalisti on saatu sovittua sitova, kahden asteen hillintätavoitteeseen perustuva ilmastosopimus, ja uudet vähäpäästöiset teknologiat kehittyvät riittävän nopeasti ja ne saadaan markkinaehtoisesti käyttöön. Nykytilanteen näkökulmasta vähähiiliyhteiskuntaan siirtymiseen sisältyy siten suuria poliittisia haasteita. Lisäksi edellytetään merkittäviä panostuksia uuden vähäpäästöisen teknologian kehitykseen ja markkinoille saattamiseen. Lisähaasteen tilanteeseen tuo nykyinen infrastruktuuri, eli teolliset laitokset sekä rakennus- ja autokanta, jotka uusiutuvat hitaasti. Näin jo nykyisillä päätöksillä ja investoinneilla on vaikutuksia vuoteen 2050 asti. Suomen näkökulmasta erityisen kriittistä on CCS:n eli hiilidioksidin erotuksen ja varastoinnin kaupallistuminen riittävän ajoissa.

– Tämä on yksi niistä avainteknologioista, joita tarvitaan, jotta pystytään pitämään yllä nykyinen teollinen järjestelmä Suomessa myös vähähiilisessä yhteiskunnassa, Koljonen sanoo.

Muutoksia kaikilla sektoreilla

Koljosen mukaan nykytilannetta päästövähennysten tarpeen osalta kuvaa hyvin se, että tahtoa löytyy mutta konkretia puuttuu. 

– Aikataulun, keinojen ja tarvittavan panostuksen määrän suhteen on tällä hetkellä hyvin erilaisia näkemyksiä, hän sanoo.

Koljonen ja hankkeen ohjausryhmässä mukana ollut, VTT:n Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät -liiketoiminta-alueen operatiivinen johtaja Satu Helynen ovat yhtä mieltä siitä, että tavoite on niin kova, ettei siihen pääsemiseksi ole olemassa vain yhtä ratkaisukeinoa. Kyse on kokonaisuudesta.

– Siinä mennään rakentamisen, asumisen, liikenteen, teollisuuden ja energiatuotannon sektoreille ja näissä kaikissa tarvitaan muutoksia, täsmentää Helynen.

Kustannustehokkuutta tarkasteltaessa päästöjen vähentäminen on Koljosen mukaan tehokkainta teollisuudessa ja liikenteessä. Asumisen ja jätteenkäsittelyn päästöt vähenevät pitkälti jo nykyisin voimassa olevan politiikan vaikutuksesta, mutta lisätoimia tarvitaan erityisesti vuoden 2030 jälkeen. Maatalouden ja maankäytön päästöjen vähentämiseen keinovalikoima on suppeampi, erityisesti jos halutaan turvata kotimainen ruokahuolto.

Neljä eri skenaariota

Hankkeessa muodostettiin neljä erilaista vähähiiliskenaariota: Jatkuva kasvu, Pysähdys, Säästö ja Muutos. Eri skenaarioissa korostuvat erilaiset teknologiset valinnat sekä oletukset muun 
muassa yhteiskunnan rakenteesta (elinkeinorakenne, teollinen rakenne, yhdyskuntarakenne) sekä uuden teknologian kehityksestä ja käyttöönotosta. 

Uusiutuvan energian käyttö kasvaa kaikissa skenaarioissa, ja biopolttonesteiden tuotantoa liikenteeseen tulisi kasvattaa Suomessa merkittävästi siirryttäessä asteittain vähähiiliseen yhteis­kuntaan. Tuulienergia nousee kaikissa skenaarioissa vesi- ja bioenergian rinnalle kolmanneksi keskeiseksi uusiutuvan sähkön energialähteeksi. Myös aurinkoenergian tuotanto kasvaa kaikissa skenaarioissa, mutta erityisesti Jatkuva kasvu- ja Muutos-skenaa­rioissa, joissa älykkäät energiajärjestelmät ja uudet energian varastointiteknologiat mahdollistavat hajautetun energiantuotannon merkittävän kasvun.

– Energian kulutuksen osalta kaikissa vaihtoehdoissa lähdetään siitä, että se kääntyy laskuun. Energian käytön vähentäminen on osa päästöjen vähentämistä, Helynen toteaa. 

Yksi hypettää, toinen säästää

Koljosen mukaan neljästä skenaariosta pisimmälle menee Muutos-hypeskenaario, jossa oletetaan tapahtuvan radikaaleja, hyppäyksellisiä muutoksia teknologioissa, joista osa on vielä tällä hetkellä meille tuntemattomia. Lisäksi ihmisten arvojen, valintojen ja esimerkiksi työn tekemisen määritelmän oletetaan muuttuneen merkittävästi. Nämä tekijät yhdessä mahdollistavat nykyistä jopa hieman hajautuneemman yhdyskuntarakenteen. Muutos-skenaariossa lähtökohtaisesti oletettiin myös teollisen rakenteen radikaali muutos, jossa vientiteollisuus tuottaa korkean jalostusasteen tuotteita ja palveluja kansain­välisille markkinoille.

Konservatiivinen asenne suhteessa teknologiaan puolestaan otetaan Säästö-skenaariossa.

– Siinä lähtökohtana on, että EU lähtee etunojassa päästövähennystavoitteeseen siten, että meillä ei ole vielä kaikkia uusia teknologioita markkinaehtoisesti käytössä, vaan panostetaan energian säästöön, resurssitehokkuuteen ja energian käytön tehostamiseen, Koljonen sanoo.

Säästö-skenaariossa cleantech-viennin oletetaan lähtökohtaisesti kasvavan, mutta vientituotteet perustuisivat lähinnä energiatehokkuuteen ja siihen liittyvään palveluliiketoimintaan. Skenaarion vahvuus on korkea energiaomavaraisuus, mutta heikkous on vastaavasti muita vähähiiliskenaarioita korkeammat päästöjen vähentämisen kustannukset aikajaksolla 2030–2040.

Tietoa ja edullisia ratkaisuja

Osana hanketta toteutettiin kuluttajakysely, jossa haluttiin selvittää kuluttajien asenteita, valmiuksia, pelkoja ja toiveita siirryttäessä vähähiiliseen tulevaisuuteen. Tavoitetta kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisestä pidettiin tärkeänä: vastaajista näin ajatteli neljä viidestä (79 prosenttia). Naiset pitivät tavoitetta tärkeämpänä kuin miehet. Vastaajista 59 prosenttia ilmoitti vähentäneensä määrätietoisesti kasvihuonekaasupäästökuormitustaan. Tärkeimpiä perusteluita olla tekemättä niin olivat tavanomaista ratkaisua korkeampi hinta, käyttöönoton vaikeus sekä tiedon puute.  

Juuri tiedon tarjoamista kansalaisille sekä Koljonen että Helynen pitävät tärkeänä.

– Pitää pystyä osoittamaan, että uusi teknologia toimii ja on kustannustehokasta. Koulutusta tarvitaan huomattavasti enemmän, Koljonen sanoo.

 

 

Impulssihttp://www.vtt.fi/ImpulssiImpulssi
Impulssi 1/2017http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2017.aspxImpulssi 1/2017
Infinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Infinited-Fiber-tuo-muutoksen-tekstiiliteollisuuteen.aspxInfinited Fiber tuo muutoksen tekstiiliteollisuuteen
Pilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Pilottitehtaat-jauhavat-ideoista-liiketoimintaa.aspxPilottitehtaat jauhavat ideoista liiketoimintaa
Syntymäpäivälahja meiltä itsellemmehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Syntymapaivalahja-meilta-itsellemme.aspxSyntymäpäivälahja meiltä itsellemme
Impulssi 1/2014http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2014.aspxImpulssi 1/2014
Digitaaliset ekosysteemit valtaavat alaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digitaaliset-ekosysteemit-valtaavat-alaa.aspxDigitaaliset ekosysteemit valtaavat alaa
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Tulevaisuuden arkkitehdit asiallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-arkkitehdit-asialla.aspxTulevaisuuden arkkitehdit asialla
Suomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalaispyörät-pyörivät-myös-tulevaisuudessa.aspxSuomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessa
Laivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimustahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laivateollisuuden-digitalisoituminen-edellyttää-huippututkimusta.aspxLaivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimusta
Robottiautojen esiinmarssihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robottiautojen-esiinmarssi.aspxRobottiautojen esiinmarssi
Erkki KM Leppävuori: Tehoa tutkimukseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tehoa-tutkimukseen.aspxErkki KM Leppävuori: Tehoa tutkimukseen
Digikärjellä kaivokseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Digikärjella-kaivokseen.aspxDigikärjellä kaivokseen
Jari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Jari-Gustafsson-Vanhoja-ja-uusia-taantuman-voittamiseksi.aspxJari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksi
Kyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamistahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuus-vaatii-muutakin-kuin-teknologiaosaamista.aspxKyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamista
Impulssi 1/2015http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2015.aspxImpulssi 1/2015
Kaura on kysyttyä tavaraa maailmallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaura-on-kysyttya-tavaraa-maailmalla.aspxKaura on kysyttyä tavaraa maailmalla
Tuottoisaa käyttöä Suomen biomassoillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoisaa-kayttoa-Suomen-biomassoille.aspxTuottoisaa käyttöä Suomen biomassoille
IPR edellä ulkomaillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/IPR-edella-ulkomaille.aspxIPR edellä ulkomaille
Maailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Maailma-vuonn-2030-vastauksia-huomisen-kysymyksiin.aspxMaailma vuonna 2030 – vastauksia huomisen kysymyksiin
Voimaa potkurikehitykseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voimaa-potkurikehitykseen.aspxVoimaa potkurikehitykseen
Suomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tyhjä-artikkeli-3-numerolle-1.aspxSuomi matkalla kohti vähähiilistä vuotta 2050
Robotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robotiikka-–-monien-mahdollisuuksien-tekniikkaa.aspxRobotiikka – monien mahdollisuuksien tekniikkaa
Mahdollisuus piilee haasteissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mahdollisuus-piilee-haasteissa.aspxMahdollisuus piilee haasteissa
Ikäteknologia arjen apuna ja turvanahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ikäteknologia-arjen-apuna-ja-turvana.aspxIkäteknologia arjen apuna ja turvana
Panimolaboratorio – Paremman oluen puolestahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Panimolaboratorio-paremman-oluen-puolesta.aspxPanimolaboratorio – Paremman oluen puolesta
Suomi on hyvä investointihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-hyva-investointi.aspxSuomi on hyvä investointi
Kone on inhimillisempihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kone-on-inhimillisempi.aspxKone on inhimillisempi
Minima Processor Oy – Energiatehokkuuden maailmanennätys kiihdyttää IoT-kehitystähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Minima-Processor-Oy-Energiatehokkuuden-maailmanennätys-kiihdyttää-IoT-kehitystä.aspxMinima Processor Oy – Energiatehokkuuden maailmanennätys kiihdyttää IoT-kehitystä
Tehdään totta biotaloudestahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tehdaan-totta-biotaloudesta.aspxTehdään totta biotaloudesta
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Terveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Terveytta-ja-tehokkuutta-ruuan-laadusta-tinkimatta.aspxTerveyttä ja tehokkuutta ruuan laadusta tinkimättä
Yrittäjien velvollisuus on etsiä kasvuahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Yrittajien-velvollisuus-on-etsia-kasvua.aspxYrittäjien velvollisuus on etsiä kasvua
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudellehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/For-Industry-veturina-Suomen-valmistavalle-teollisuudelle.aspxFor Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle
Ihmisten jäljillähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ihmisten-jaljilla.aspxIhmisten jäljillä
5G tuo vauhtia verkkopalveluihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/5G-tuo-vauhtia-verkkopalveluihin.aspx5G tuo vauhtia verkkopalveluihin
Tulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovelluksethttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-uudet-selluloosatuotteet-ja-niiden-sovellukset.aspxTulevaisuuden uudet selluloosatuotteet ja niiden sovellukset
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
VTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/VTTn_spinno_GrainSense_tuo_laboratorion-maanviljelijan-kouraan.aspxVTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraan
Uudenlaista liiketoimintaa selluloosastahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudenlaista-liiketoimintaa-selluloosasta.aspxUudenlaista liiketoimintaa selluloosasta
Puolustusvoimat hakee etumatkaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puolustusvoimat-hakee-etumatkaa.aspxPuolustusvoimat hakee etumatkaa
Puukuitu haastaa muovin kauppakasseissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puukuitu-haastaa-muovin-kauppakasseissa.aspxPuukuitu haastaa muovin kauppakasseissa
Puun voimalla biotalouteenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puun-voimalla-biotalouteen.aspxPuun voimalla biotalouteen
Kolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmojahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kolmiulotteinen-virtuaalitodellisuus-ja-lisätty-todellisuus-Kohti-uusia-maailmoja.aspxKolmiulotteinen virtuaalitodellisuus ja lisätty todellisuus – Kohti uusia maailmoja
Lämpöaistimus on monen tekijän summahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Lampoaistimus-on-monen-tekijan-summa.aspxLämpöaistimus on monen tekijän summa
Impulssi 1/2016http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2016.aspxImpulssi 1/2016
Ketterä ja nopea Ponssehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kettera-ja-nopea-Ponsse.aspxKetterä ja nopea Ponsse
VTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Fabry-Perot-interferometriteknologia.aspxVTT hyödyntää Fabry-Perot interferometriteknologiaa
Hulevedet puhtaiksi Leca-sorallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Hulevedet-puhtaiksi-Leca-soralla.aspxHulevedet puhtaiksi Leca-soralla

OTA YHTEYTTÄ

PL 1000, 02044 VTT
Puh. vaihde 020 722 111
Avoinna arkisin klo 8.00 - 16.30

ASIAKASPALVELU

info@vtt.fi
Puh. 020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja
12.00 - 15.00