Uutta tietoa huipputeknologiasta ja sen hyödyntämisestä, tietoa tulevaisuuden ratkaisuista ja palveluista päätöksenteon tueksi ja liiketoiminnan kehittämiseen. Kohdistettu VTT:n kumppaneille, asiakkaille sekä huipputeknologiasta ja sen sovelluksista kiinnostuneille.
Julkaisu tieteestä, teknologiasta ja liiketoiminnasta

​​​Kuva 1. 

1. Betonikiveys, vettä läpäisevät saumat, läpäisevä tasaushiekka

2. Läpäisevä betoni (kantava kerros)

3. Kantava kiviaineskerros

4. Vettä varastoiva kerros

5. Pohjamaa

6. Geotekstiili

7. Veden pois johtaminen, tarvittaessa

Kaksi esimerkkiä vettä läpäisevästä päällysteratkaisusta. Pintakerros läpäisee hyvin sadeveden. Vesi valuu alapuolisiin suuren huokostilavuuden rakennekerroksiin, josta se lopulta 1) imeytyy maaperään; 2) johdetaan toisaalle tai 3) imeytyy osin maaperään ja johdetaan osin toisaalle.

Uusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyyn

Erika Holt, Hannele Kuosa, Juhani Korkealaakso, Terhi Kling, Kalle Loimula, Emma Niemeläinen, Harri Kivikoski | 6.5.2015

​Kaupunkiympäristöissä tiiviit pinnat kasvattavat sadevesiverkostojen kuormitusta ja lisäävät pintavaluntaa. Tällöin myös epäpuhtauksien kulkeutuminen vesistöihin lisääntyy. Hulevesien hallintaan tarvitaan uusia keinoja, joiden kysyntää ilmastonmuutoksen mukanaan tuomat sademäärien kasvu ja rankkasateiden voimistuminen lisäävät. 

Kaupungit kasvavat ja tiivistyvät. Tämä johtaa siihen, että vettä läpäisemätön pintamateriaali muodostaa yhä suuremman osan niiden pinta-alasta. Tiiviiden pintojen osuuden kasvulla on monia sekä rakennuksiin että ympäristöön ja ihmisiin kohdistuvia haitallisia vaikutuksia: hulevesiverkostojen kapasiteetti voi ylittyä, valumavesien määrä kasvaa ja pohjaveden pinta voi paikoin laskea. Haitallisia vesistö- ja ympäristövaikutuksia voidaan vähentää hydrologiset tekijät huomioon ottavan kaupunkisuunnittelun avulla. Uudet ympäristösäännökset edellyttävätkin kunnilta uusia keinoja valumavesien ympäristölle aiheuttaman haitta-ainekuormituksen pienentämiseksi.

Ilmastonmuutoksen seurauksena Suomen kokonaissademäärät kasvavat ja myös yksittäiset sekä syys- että talvisateet voimistuvat, mikä lisää uusien hulevesiratkaisujen tarvetta. Tällä vuosisadalla Suomen vuosittaisten sademäärien on ennustettu kasvavan eri skenaarioiden mukaan 12–24 prosenttia. Sademäärän muutoksiin vaikuttavat sadepäivien lisääntyminen ja rankkasateiden yleistyminen. Kerran 50 vuodessa esiintyvän kuuden tunnin maksimisademäärän on ennustettu kasvavan Suomessa keskimäärin 30 prosenttia kuluvan vuosisadan loppuun mennessä. 

Siirtyminen kestävämpään hulevesien hallintaan on prosessi, jossa kunkin maan tulee löytää omiin olosuhteisiinsa soveltuvat keinot hyödyntäen muualla toimiviksi todettuja mahdollisimman luonnonmukaisia ja kestäviä ratkaisuja. Useat maat ovat jo luoneet tai luomassa näille asioille omat säädöksensä. Vettä läpäisevät päällysteet on osoitettu eurooppalaisen ja kansallisen tason direktiiveissä ja strategioissa yhdeksi keinoksi lieventää tiiviiden pintojen lisääntymisen aiheuttamia haittoja rakennetussa ympäristössä. 

Hulevesien hallinnasta on säädetty EU:n vesipuitedirektiivissä (2000/60/EY) ja tulvariskidirektiivissä (2007/60/EY). EU:n Soil Sealing Guideline:ssa (2012) esitellään erilaisia ratkaisuja hulevesien hallintaan kaupunkiympäristöissä. Suomessa hule­vesien hallinnasta säädetään useissa laeissa, joita ovat esimerkiksi maankäyttö- ja rakennuslaki, vesihuoltolaki, vesilaki, tulvariskilaki, luonnonsuojelulaki sekä laki kadun ja eräiden yleisten alueiden kunnossa- ja puhtaanapidosta. Myös kuntien rakennusjärjestyksissä ja rakennustapaohjeissa on määräyksiä hulevesien hallinnasta. Suomessa on laadittu vuonna 2005 kansallinen ilmaston­muutoksen sopeutumisstrategia, jonka uusiminen on meneillään. Useat kunnat ovat laatineet omia hulevesistrategioita ja ohjelmia, jotka ottavat huomioon myös ilmastonmuutokseen sopeutumisen. 

Maankäyttö- ja rakennuslaissa säädetään hule­vesisuunnitelmasta, joka on uusi teknisiin suunnitelmiin rinnastuva suunnitelma, jossa esitetään hulevesien hallinnan ratkaisut ja rakenteet sekä otetaan huomioon myös sademäärien lisääntyminen tulevaisuudessa. Suunnitelman tulee täyttää toimivuuden, turvallisuuden sekä viihtyisyyden vaatimukset.


 

Kehitystyötä yhdessä eri toimijoiden kanssa 

VTT:n CLASS-hankeessa (Climate Adaptive Surfaces, 2012–14) kehitettiin vettä läpäiseviä päällysteitä Suomen olosuhteisiin soveltuviksi. Vettä läpäisevä päällyste on päällysterakenne, jonka pintakerros koostuu monoliittisesta läpäisevästä materiaalista (esim. avoin asfaltti (AA) tai läpäisevä betoni (LB)) tai päällystekivistä tai laatoista (betoni/luonnonkivi), jotka itse tai joiden saumat ja/tai aukkokohdat sekä niiden täyttömateriaali kuten myös tasauskerroksen materiaali mahdollistavat veden pääsyn alapuolisiin rakennekerroksiin, jotka on mitoitettu hule­veden viivyttämiseen.

Vettä viivyttävä kerros on se laskennallinen osa kiviaineskerroksista, jonka huokostilan mitoitussadetta vastaava vesimäärä hetkellisesti täyttää ennen kuin vesi imeytyy alapuoliseen maaperään ja/tai poistuu rakenteesta. Läpäisevään päällysteeseen voidaan sisällyttää tai liittää täydentäviä materiaaleja, tuotteita ja rakenteita kuten geotekstiililejä, geoeristeitä sekä hule­vesien putkitus- ja keruujärjestelmiä. Uudet läpäisevät päällysteet voivat korvata perinteisiä tiiviitä asfaltti-, betoni- ja luonnonkivipäällysteitä.

CLASS-hankkeessa työ tehtiin Tekesin, VTT:n ja 15 laajan arvoketjun eri toimijoita edustavien kumppanien rahoittamana. Hankkeeseen sisältyi merkittävästi kumppanien työpanostusta sekä muuta yhteistyötä eri teollisuudenalojen yritysten kanssa. Yhteistyökumppaneina oli useiden kaupunkien lisäksi sekä materiaalintuottajia ja tavarantoimittajia että myös suunnittelijoita. Hanke toteutettiin yhteistyössä ruotsalaisen rinnakkaishankkeen ’Grå-gröna systemlösningar för hållbara städer’ kanssa. Ruotsista saatiin tutkimustietoa esimerkiksi kaupunkiviihtyvyyteen vaikuttavista tekijöistä. 

Laaja-alaisen yhteistyön ansiosta hankkeen kuluessa hankittu tietämys ja osaaminen saatiin jo sen kuluessa eri toimijoiden ja suunnittelijoiden käyttöön. Esimerkiksi työssä mukana olleet kaupungit (Espoo, Helsinki, Vantaa ja Oulu) päätyivät käynnistämään omia pilottejaan jo ennen CLASS-hankkeen päättymistä. Samalla VTT pääsi viivytyksettä osallistumaan tutkimuksissa hankitun tietämyksen soveltamiseen pilottien suunnittelussa. Myös pilottien monitorointimittausten sekä pitkäaikaisseurannan projektisuunnittelu voitiin käynnistää samassa yhteydessä. Teoreettinen tietämys voitiin soveltaa tuoreeltaan todellisiin tapauksiin ja suomalaiseen suunnittelukäytäntöön. Suunnittelijat osallistuvat samalla myös hankkeen lopussa laaditun käytännön toimijoille suunnatun käsi­kirjan tekoon. Myös materiaalitoimittajien ja eri aloja kuten rakennus- ja kiviteollisuutta edustavia tahojen aktiivinen osallistuminen työhön takasi sen, että tutkimus ei jäänyt odottamaan jatkoa vaan saatiin vietyä tuoreeltaan käytäntöön.

Suomen olosuhteisiin sovellettujen vettä läpäisevien päällysteiden tutkimukset herättivät huomattavaa yleistä kiinnostusta sekä kotimaassa että myös ulkomailla. Hankkeelle onkin ollut ominaista laaja julkaisutoiminta sekä ympäristö-, infra- että materiaalialaan liittyvien konferenssien ja tapahtumien puitteissa että lehtiartikkeleissa. Hankkeen tammikuussa 2015 pidetyssä loppuseminaarissa osallistujia oli 150. Myös Suomen MTV ja YLE ovat kutsuneet VTT:n kertomaan vettä läpäisevistä päällysteratkaisuista ja CLASS-hankkeesta. 


 

Soveltuvuus Suomen olosuhteisiin

Vettä läpäisevän päällysteratkaisun toiminnan kannalta on oleellista, että se pystyy käsittelemään riittävän määrän vettä niin, että samalla sen kantavuus ja muut ominaisuudet ovat käyttökohteen asettamien vaatimusten mukaisia. CLASS-hankkeessa saatiin tietämys sitä, miten nämä perusvaatimukset voidaan täyttää ja minkälaisiin kohteisiin läpäisevä päällyste parhaiten soveltuu. Läpäisevä päällyste toimii varmimmin alueilla, joilla säännöllinen raskas liikenne ei aiheuta liiallisia rasituksia. Oleellisimmat käyttökohteet ovat alhaisempien vaatimustasojen kadut, kevyen liikenteen väylät, pysäköinti­alueet, erilaiset välialueet, pihat, torit ja kentät sekä peli-, urheilu- ja liikunta-alueet. 

Erityisesti Japanissa ja USA:ssa läpäisevät päällysteet ovat jo yleisiä. Euroopassa niitä on käytössä esimerkiksi Belgiassa ja Saksassa. Suomessa ja Pohjoismaissa talviolosuhteet asettavat läpäiseville päällysteille omat erityisvaatimuksensa. CLASS-hankkeessa suurimpia haasteita olikin selvittää, millä edellytyksillä läpäisevät päällysteet soveltuvat nimenomaan pohjoismaisiin olosuhteisiin. 

Kylmissä olosuhteissa on kiinnitettävä huomiota sekä yksittäisten materiaalien pakkasenkesto-ominaisuuksiin että pinnan ja koko rakenteen kaikkinaiseen käyttäytymiseen talviolosuhteissa. Kylmässä ilmastossa päällysteet ovat alttiina jäätymiselle ja sulamiselle, kelirikoille, routimiselle sekä liukkaudentorjunta-aineille ja hiekoitus­hiekalle. Suomessa myös nastarenkaiden aiheuttama kulutus joudutaan ottamaan huomioon, ja se asettaa omat rajoitteensa soveltuville käyttö­kohteille. 

Pohjavesialueilla joudutaan ottamaan huomioon mahdollinen sulatussuolojen käyttö. Suolat eivät saa kulkeutua läpäisevän päällysteen kautta pohjaveteen. Myös hiekoitushiekan ja muun likaavan aineksen vaikutus huokoisten vettä läpäisevien materiaalien tukkeutumiseen joudutaan ottamaan huomioon. 

Talviolosuhteet huomioon ottavan materiaali­kehityksen lisäksi selvitettiin myös sitä, miten läpäisevät päällysteet kaikkiaan toimivat kylmissä ilmasto-olosuhteissa vedenläpäisevyyden osalta. Lisäksi tehtiin muun muassa routamitoituksen ja talvikauden kunnossapidon alustavat suositukset Suomen olosuhteisiin. Onnistuneen päällysteratkaisun vedenläpäisevyys pysyy suunnitellulla tasolla, ja päällyste kestää vaurioitumatta sille suunnitellun käyttöiän ajan. Koko elinkaaren aikaisen toiminnan varmistamisessa oleellisia tekijöitä ovat ympäristö- ja rasitusolosuhteiden mukainen suunnittelu, olosuhteisiin soveltuvat materiaalivalinnat sekä asianmukaiset rakentamiskäytännöt ja -tekniikat. Lisäksi myös oikeat huoltotoimenpiteet, kuten erityisesti ajoittainen vedenläpäisevyyttä palauttava puhdistus, ovat tärkeitä. 

Hankkeessa huomattiin, että lisätietoa ja kokemusta tarvitaan vielä erityisesti käytännön olosuhteista. Vaikka ulkomainen läpäisevistä päällysteistä kertynyt tietämys hyödynnettiin mahdollisimman hyvin, Suomen talviolosuhteet kuten myös suomalaiset käytännöt asettavat päällysteille ja niiden käytölle omia vaatimuksiaan. Lisätietämystä ja kokemusta on jatkossa saatavissa kaupunkien pilot-projekteista, joiden suunnitteluun ja myös seurantaan ja monitorointiin myös VTT osallistuu. 

impulssi-vtt-rig-laitteisto-kuva2.jpg
 

Kuva 2. VTT:n Rig-laitteisto, jossa voidaan simuloida vettä läpäisevien päällysteiden (pintamateriaali ja alapuoliset rakennekerrokset) hydrologista toimintaa. Pinta-ala 0,5 × 1,0 m2, korkeus säädettävissä.

Pintamateriaalien kehitystyö

Läpäisevä betoni (LB) on Suomessa jokseenkin uusi materiaali. CLASS-hankkeessa tavoitteena oli saada tästä materiaalista hyvä käsitys sekä perusominaisuuksien kuten lujuuden, huokoisuuden ja vedenläpäisevyyden että erityisesti myös jäädytys-sulatuskestävyyden ja sen varmistamisen osalta. Hankkeessa etsittiin keinot hyvän kestävyyden varmistamiseen sekä myös menetelmät, joilla kestävyys voidaan osoittaa. Tavoitteena oli, että betoniteollisuus saa lähtö­kohdan, josta jatkaa omaa tuotekehitystään tämän uuden materiaalin osalta. 

Avoimen asfaltin (AA) osalta hankkeessa edettiin siten, että mukana ollut Lemminkäinen Infra Oy teki jo hankkeen aikana omaa tuotekehitystä. VTT:n rooli oli tutkia osaltaan kehitettyjen uusien AA-tuotteiden kestävyysominaisuuksia ja hydrologista toimintaa läpäisevän päällysteen pintamateriaalina. 

Betonikivi- ja luonnonkivipintojen tapauksissa saumat tai aukkokohdat ovat vettä läpäisevää materiaalia eli yleensä pestyä kiviainesta, josta pienimmät raekoot (<1 mm) puuttuvat ja myös hieno­aineksen (<0,125 mm) määrä on mahdollisimman pieni. Saumat voivat olla myös erityistä sidottua ja vettä läpäisevää materiaalia. 

Laboratoriotutkimuksia varten valmistettiin myös erityinen Rig-laitteisto, johon voitiin rakentaa koko päällysterakenne kaikkine rakennekerroksineen sisältäen myös pinnan alapuoliset vettä viivyttävät kerrokset. Rig´in pinta-ala on 0,5 × 1,0 m2 ja korkeus on säädettävissä välillä 0,33…1,0 m sen mukaan, kuinka paksua päällystettä tai sen osaa halutaan tutkia. Laitteistoon sisältyy sadetusyksikkö sekä sadetusvesimäärän ja rakenteen läpi kulkeutuvan vesimäärän automaattinen mittaus ajan funktiona. Päällysteiden vedenläpäisevyyttä (m/s) mitattiin Rig´issä myös sen päältä käsin ­suhteellisen yksinkertaisilla standardoiduilla menetelmillä, jotka soveltuvat jatkossa myös käytännön pilot-kohteisiin. 

Koska vettä läpäisevät päällystemateriaalit ovat aina huokoisia, ovat ne luonnostaan alttiita myös vettä läpäisevien huokosten osittaiselle tukkeutumiselle. Rig-tutkimuksiin sisältyikin kaikkien pintamateriaalityyppien osalta myös sen selvittäminen, miten pinnoitteen likaantuminen ja tukkeutuminen vaikuttaa sen hydrologiseen toimintaan. VTT:llä tutkittiin erilaisten ratkaisujen toimintaa veden­läpäisevyyden osalta sekä puhtaana, liattuna että kahdella eri tavalla puhdistettuna. Lisäksi selvitettiin, millaisin puhdistustoimenpitein vedenläpäisevyys voidaan palauttaa riittävälle tasolle suhteessa erittäin voimakkaaseen rankkasateeseen. 

Jatkossa Rig-laitteistoa on tarkoitus hyödyntää uusien päällysteratkaisujen tutkimuksissa. Ratkaisuja on kehitettävissä myös uusia ja innovatiivisia tai ekologisia materiaaleja käyttäen. Oleellista on kaikkien toiminnallisten vaatimusten täyttyminen. Yhtenä kiinnostavavana kokeellisten jatkotutkimusten aiheena on se, miten läpäiseviin päällysteisiin voidaan sisällyttää hulevettä puhdistavia ominaisuuksia. 


 

Mallinnustyökalu

CLASS-hankkeessa kehitettiin myös hule­vesien mallinnusmenetelmiä, jotka ottavat huomioon uusien materiaalien ja läpäisevien päällysteiden erityispiirteet ja toiminnan. Hankkeessa kehitetty mallinnustyökalu tukee tulosten soveltamista päällysteiden hydrologisessa mitoituksessa ja suunnittelussa. 

Mallinnustyövälineen prototyyppi on Excel/VBA-ohjelma. Työväline kyselee taulukkosivuillaan läpäisevän päällysteen hydraulisen käyttäytymislaskennan tarvitsemat input-tiedot ja muodostaa olemassa olevaan SWMM-ohjelmaan yhteensopivan input-tekstitiedoston. SWMM eli ´Storm Water Management Model´ on Yhdysvaltain ympäristönsuojeluviraston kehittämä ja julkaisema. Se on pääosin rakennetun ympäristön tarkasteluun tarkoitettu sadanta-valuntamalli, jolla on mahdollista mallintaa sekä yksittäisiä että pitkäaikaisia sadetapahtumia. SWMM-ohjelmisto on erittäin monipuolinen, mutta myös monimutkainen suunnittelijoiden simulointiohjelmisto hulevesien hallintakokonaisuuksien tarkasteluun. Kehitetyn mallinnustyökalun avulla tätä ohjelmaa voidaan käyttää työvälineen laskentayksikkönä.

Työväline sisältää erilaisia tietokantoja niin CLASS-hankkeen tuloksista kuin hankkeen yhtey­dessä yhteistyökumppaneilta ja kirjallisuudesta kerätyistä tiedoista, joita voidaan suoraan hyödyntää läpäisevien päällysrakenteiden mitoitus- ja suunnitteluprosesseissa. Työkalun laskentatulokset arvioivat kohteen generoimia valumavesimääriä erilaisille kehitys- ja hallintaskenaarioille käyttäen sekä alueen historiallisia sateita, ilmastonmuutoksen vaikutuksesta arvioituja sateita tai lyhytkestoisempia mitoitus- ja rankkasateita. Kehitetty prototyyppi on tarvittaessa helposti jalostettavissa ohjelmistotuotteeksi, joka laskee päällysterakenteeseen liittyvän hydrologisen käyttäytymisen. 


 

Käsikirja suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon

CLASS-hankkeessa laadittiin lopuksi yhdessä eri tahoja edustavien partnereiden kanssa Suomen olosuhteet ja suunnittelukäytännöt huomioon ottava vettä läpäisevien päällysteiden käsikirja. 

Käsikirjan pääsisältöä ovat vettä läpäisevien päällysteiden suunnitteluperiaatteet, käyttö­kohteet, mitoituksen periaatteet, ohjeistus materiaalien sekä täydentävien tuotteiden valintaan ja laadunvalvontaan, mitoituksen ohjeistus sekä hydrologisen että rakenteellisen ja myös muun muassa routa- ja vesilaatumitoituksen osalta sekä rakentamiseen ja huoltoon liittyvä ohjeistus.  

Hankkeen kaikki raportoinnit sekä ”Vettä läpäisevät päällysteet – Käsikirja suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon” -ohje ovat saatavilla CLASS-verkko­sivuilta. 

impulssi-vetta-lapaiseva-betonikivipinta-kuva3.jpg
 

Kuva 3. Vettä läpäisevä betonikivipinta. Parkkipaikka.

Pilotit ja jatkokehitys

Läpäiseville päällysteille oli jo ennen hankkeen alkua olemassa selkeä tarve kaupunkien taholta. Hulevesien hallintaan ja kaupunkitulvien ehkäisyyn on kaivattu jo pitkään uusia konkreettisia keinoja. CLASS-hankkeessa mukana olleiden kaupunkien (Espoo, Helsinki, Oulu ja Vantaa) pilot-projektien suunnittelu käynnistyikin pääosin jo hankkeen aikana, ja ensimmäisten pilottien rakentaminen alkaa jo keväällä/kesällä 2015. Pilotteja tarvitaan, jotta läpäisevien päällysteiden suunnittelusta, toteuttamisesta ja kaikkinaisesta toiminnasta saadaan käytännön kokemusta. Läpäisevien päällysteiden toimintaan Suomen olosuhteissa liittyy myös joitakin teknisiä tekijöitä, joista pilottien ja niissä toteutettavan monitoroinnin kautta on saatavissa hyödyllistä tietoa. Toimivuustietoa hankkimalla saadaan lisävarmuutta, jonka kautta läpäisevät päällysteet voisivat yleistyä Suomessa yhdeksi normaaliksi ja hyväksi hulevesien hallinta­käytännöksi. Piloteissa hankitaan kokemuksia ja lisätietoa suunnitelmallisen seurannan, tiedonkeruun ja monitorointimittausten avulla. 

VTT:n rooli on tuoda pilotteihin CLASS-hankkeessa ja ruotsalaisessa sisarhankkeessa kehitetty ja koottu erityisasiantuntemus. Kohteiden suunnittelusta ja mitoituksesta vastaa kunkin hankkeen pääkonsultti. Piloteissa seurataan ja mitataan routa- ja sulamiskäyttäytymistä, erilaisten päällysteiden vedenläpäisevyyttä ja kuntoa, pinnan olosuhteita kuten liukkautta sekä virtaavia vesimääriä ja vedenpinnan korkeusasemaa vettä viivyttävissä rakenteissa. Mittausta tehdään kahden ensimmäisen vuoden aikana tiheämmin, mutta myös alkuvaiheen jälkeisessä pitkäaikaisseurannassa. Yleisenä tavoitteena on saada varmuus läpäisevien päällysteiden soveltuvuudesta Suomen olosuhteisiin. Piloteissa hankittuun tietämykseen perustuen voidaan jatkossa tarkistaa ja tarkentaa läpäisevien päällysteiden suunnittelun, rakentamisen ja ylläpidon ohjeistusta Suomessa.

Uusien läpäiseviin päällysteisiin soveltuvien tuotteiden ja innovatiivisten ratkaisujen kehittäminen antaa Suomen teollisuudelle uudistumismahdollisuuksia. CLASS-hankkeessa saadut tulokset ovat tässä hyvänä lähtökohtana. VTT:n tavoitteena on olla mukana jatkokehityksessä kuten esimerkiksi laadunvalvontakäytäntöjen kehittämisessä sekä myös uusien sovellusten ja innovaatioiden kehittämisessä. Uudet suunnitelmat liittyvät muun muassa kaupunkien hulevesin puhdistukseen läpäiseviä päällysteitä hyödyntäen, sekä laajempaan rankkasateiden mukanaan tuomien hulevesien ja niiden aiheuttamien riskien kokonaishallintaan.

Jatkohankkeisiin osallistumiseen on ilmennyt jo laajaa kiinnostusta sekä koti- että ulkomaisilta tahoilta. Jatkotutkimusta on jo suunnittelussa EU H2020 -ohjelman, pohjoismaisen ´Nordic Built Environment´ -ohjelman sekä USA-Eurooppa -yhteistyön puitteissa.


 

Lähteet

CLASS-hankkeen kotisivut, tutkimusraportit, artikkelit ja esitelmät: http:/​​/www2.vtt.fi/sites/class/?lang=en Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy.

Vettä läpäisevät päällysteet – Käsikirja suunnitteluun, rakentamiseen ja ylläpitoon. VTT TECHNOLOGY 201. 59 s. + liitteet.​


 

 

 

Impulssihttp://www.vtt.fi/ImpulssiImpulssi
Impulssi 1/2017http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Impulssi-1-2017.aspxImpulssi 1/2017
Lämpöaistimus on monen tekijän summahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Lampoaistimus-on-monen-tekijan-summa.aspxLämpöaistimus on monen tekijän summa
Robottiautojen esiinmarssihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Robottiautojen-esiinmarssi.aspxRobottiautojen esiinmarssi
Panimolaboratorio – Paremman oluen puolestahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Panimolaboratorio-paremman-oluen-puolesta.aspxPanimolaboratorio – Paremman oluen puolesta
Tuottoisaa käyttöä Suomen biomassoillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoisaa-kayttoa-Suomen-biomassoille.aspxTuottoisaa käyttöä Suomen biomassoille
VTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraanhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/VTTn_spinno_GrainSense_tuo_laboratorion-maanviljelijan-kouraan.aspxVTT:n spinno GrainSense tuo laboratorion maanviljelijän kouraan
Idean jyvistä isoihin innovaatioihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Idean-jyvista-isoihin-innovaatioihin.aspxIdean jyvistä isoihin innovaatioihin
Painettu teknologia kutsuu muotoilijoitahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Painettu-teknologia-kutsuu-muotoilijoita.aspxPainettu teknologia kutsuu muotoilijoita
Laivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimustahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Laivateollisuuden-digitalisoituminen-edellyttää-huippututkimusta.aspxLaivateollisuuden digitalisoituminen edellyttää huippututkimusta
Uudenlaista liiketoimintaa selluloosastahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uudenlaista-liiketoimintaa-selluloosasta.aspxUudenlaista liiketoimintaa selluloosasta
Täydellinen arktisten ratkaisujen pilottiympäristöhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Taydellinen-arktisten-ratkaisujen-pilottiymparisto.aspxTäydellinen arktisten ratkaisujen pilottiympäristö
5G tuo vauhtia verkkopalveluihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/5G-tuo-vauhtia-verkkopalveluihin.aspx5G tuo vauhtia verkkopalveluihin
Brasilia viitoittaa bioenergian tietähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Brasilia-viitoittaa-bioenergian-tieta.aspxBrasilia viitoittaa bioenergian tietä
Mallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mallinnuksen-ja-simuloinnin-hyodyntaminen-uusissa-voimalaitoskonsepteissa.aspxMallinnuksen ja simuloinnin hyödyntäminen uusissa voimalaitoskonsepteissa
Voiko ympäristöväittämiin luottaa?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-ymparistovaittamiin-luottaa.aspxVoiko ympäristöväittämiin luottaa?
Kyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamistahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kyberturvallisuus-vaatii-muutakin-kuin-teknologiaosaamista.aspxKyberturvallisuus vaatii muutakin kuin teknologiaosaamista
Onko tulevaisuudessa jätevettä?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Onko-tulevaisuudessa-jatevetta.aspxOnko tulevaisuudessa jätevettä?
Kaura on kysyttyä tavaraa maailmallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kaura-on-kysyttya-tavaraa-maailmalla.aspxKaura on kysyttyä tavaraa maailmalla
Elinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuunhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Elinkeinoministeri-Olli-Rehn-uudistumisen-kautta-nousuun.aspxElinkeinoministeri Olli Rehn: uudistumisen kautta nousuun
Mahdollisuus piilee haasteissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Mahdollisuus-piilee-haasteissa.aspxMahdollisuus piilee haasteissa
Sopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksenteon tueksi?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Sopiiko-elinkaariarviointi-poliittisen-päätöksenteon-tueksi.aspxSopiiko elinkaariarviointi poliittisen päätöksenteon tueksi?
Optinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteestahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Optinen-isotooppispektroskopia-kehittynyt-merkittavasti.aspxOptinen isotooppispektroskopia: Yhä tarkempia tietoja tutkimuskohteesta
Vanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteillahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/FiR-1-tutkimusreaktori-poistetaan-kaytosta.aspxVanha ydintutkimusreaktori poistetaan käytöstä – uusi ydinturvallisuustalo rakenteilla
Ledikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ledikalvot-taipuvat-kansanlampusta-lentokoneisiin.aspxLedikalvot taipuvat kansanlampusta lentokoneisiin
Turbiinisiivillä miljoonien säästöihinhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Turbiinisiivet-saastavat-miljoonia.aspxTurbiinisiivillä miljoonien säästöihin
Oma osaaminen yhteiseksi hyväksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Oma-osaaminen-yhteiseksi-hyvaksi.aspxOma osaaminen yhteiseksi hyväksi
Joustavan energiatuotannon kärkimaaksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Joustavan-energian-karkimaaksi.aspxJoustavan energiatuotannon kärkimaaksi
Ikäteknologia arjen apuna ja turvanahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ikäteknologia-arjen-apuna-ja-turvana.aspxIkäteknologia arjen apuna ja turvana
Suomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-suuntaa-vahahiiliseen-alyliikenteeseen.aspxSuomi suuntaa vähähiiliseen älyliikenteeseen
Jari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Jari-Gustafsson-Vanhoja-ja-uusia-taantuman-voittamiseksi.aspxJari Gustafsson: Vanhoja ja uusia työjuhtia taantuman voittamiseksi
Multifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksiahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Multifunktionaaliset-polysakkaridit-avaavat-uusia-mahdollisuuksia.aspxMultifunktionaaliset polysakkaridit tuovat elintarviketeollisuudelle uusia mahdollisuuksia
Muutosjohtamisen luova voimahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Muutosjohtamisen-luova-voima.aspxMuutosjohtamisen luova voima
Ketterä ja nopea Ponssehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Kettera-ja-nopea-Ponsse.aspxKetterä ja nopea Ponsse
Tuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöönhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuotteita-jätteestä.aspxTuotteita jätteestä – muovipitoinen orgaaninen jäte otetaan käyttöön
Tulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-5G-verkko-etenee-koekayttoon-oulussa.aspxTulevaisuuden 5G-verkko etenee koekäyttöön Oulussa
Matti Apunen: Meillä ei ole varaa olla ilman robottejahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Meilla-ei-ole-varaa-olla-ilman-robotteja.aspxMatti Apunen: Meillä ei ole varaa olla ilman robotteja
Tulevaisuuden arkkitehdit asiallahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tulevaisuuden-arkkitehdit-asialla.aspxTulevaisuuden arkkitehdit asialla
Puun voimalla biotalouteenhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puun-voimalla-biotalouteen.aspxPuun voimalla biotalouteen
Suomi on pidettävä houkuttelevanahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-pidettava-houkuttelevana.aspxSuomi on pidettävä houkuttelevana
Voiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?http://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Voiko-alykkaiden-kaupunkien-suorituskykya-mitata.aspxVoiko älykkäiden kaupunkien suorituskykyä mitata?
Teollinen 3D-tulostus nousukiidossahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Teollinen-3D-tulostus-nousukiidossa.aspxTeollinen 3D-tulostus nousukiidossa
Suomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomalaispyörät-pyörivät-myös-tulevaisuudessa.aspxSuomalaispyörät pyörivät myös tulevaisuudessa
Puukuitu haastaa muovin kauppakasseissahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Puukuitu-haastaa-muovin-kauppakasseissa.aspxPuukuitu haastaa muovin kauppakasseissa
Uusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyynhttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Uusia-ratkaisuja-kaupunkitulvien-ehkaisyyn.aspxUusia ratkaisuja kaupunkitulvien ehkäisyyn
Ihmisten jäljillähttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Ihmisten-jaljilla.aspxIhmisten jäljillä
Älyliikenteestä suomalaisia vientivalttejahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Alyliikenteesta-suomalaisia-vientivaltteja.aspxÄlyliikenteestä suomalaisia vientivaltteja
Tuottoa sijoituksillehttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Tuottoa-sijoituksille.aspxTuottoa sijoituksille
Energiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdillahttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Energiavarastojen-kysynta-kasvaa-vauhdilla.aspxEnergiavarastojen kysyntä kasvaa vauhdilla
Suomi on hyvä investointihttp://www.vtt.fi/Impulssi/Pages/Suomi-on-hyva-investointi.aspxSuomi on hyvä investointi