Sign In

Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö

VTT:n vuosikertomus 2015

Tutkimus- ja innovaatioyhteistyö osana Euroopan ja Suomen ongelmanratkaisua


VTT:n tutkimusyhteistyötä suunnataan kolmen päätavoitteen kautta: osaamisperustaisten investointien lisäämiseksi Suomessa, teollisen ja kaupallisen elinkeinotoiminnan uudistamiseksi Suomessa sekä lisäarvon ja työpaikkojen synnyttämiseksi Suomeen. VTT:n kotimaisen yhteistyön ja kansainvälistymisen tavoitteena on myös kantaa vastuuta yhteisten ongelmien ratkaisemisessa edistämällä Suomen vaikutusmahdollisuuksia osana laajempia yhteisöjä.
 
 


Kotimainen yhteistyö

VTT:llä on keskeinen rooli kansallisessa innovaatioyhteistyössä. VTT painottaa strategiassaan proaktiivista yhteistyön lisäämistä ja tiivistämistä kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten, yliopistojen, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa Suomelle tärkeillä alueilla. VTT on toteuttanut strategiaansa rakentamalla vahvaa T&K&I-toimijoiden verkostoa, joka tehostaa suomalaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan resurssien käyttöä ja selkeyttää VTT:n ja muiden toimijoiden työnjakoa.

VTT on edistänyt toiminnallaan Suomen kasvustrategian mukaisia substanssialueita (biotalous, cleantech, digitalisaatio ja terveys). VTT on rakentanut aihekohtaisia osaamiskeskittymiä, jotka perustuvat toimijoiden vahvuuksiin ja osaamisen täydentävyyteen ja joissa akateeminen tutkimus yhdistetään soveltavaan tutkimukseen ja aina yritysten tuotekehitykseen saakka. VTT pyrkii omalta osaltaan vähentämään T&K&I-toiminnan sirpaloitumista. Esimerkkinä on biotalouden ympärille rakentunut Aalto-yliopiston ja VTT:n kumppanuus. Yhteistyö sisältää normaalin projektiyhteistyön lisäksi yhteisiä tutkimusohjelmia, Suomen Akatemian rahoittamaa yhteistä tutkimusinfraa (biotalousinfra) ja yhteisprofessuureja. Toinen konkreettinen esimerkki on VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston SMACC-allianssi älykkään valmistustekniikan tutkimuksen kaupallistamiseen ja hyödyntämisen tehostamiseen. Erityiskohteena tässä allianssissa on edesauttaa aihealueen PK-sektorin innovaatiokyvykkyyttä ja uusiutumista. Kolmas konkreettinen esimerkki on PrintoCent-yhteisö, joka on ainutlaatuinen painetun älykkyyden ja optisen mittaustekniikan innovaatiokeskus Oulussa ja jonka yhteydessä on syntynyt useita uusia yrityksiä. PrintoCentin perustajajäseniä ovat VTT, Oulun yliopisto Oulun ammattikorkeakoulu ja Business Oulu.


Kansainvälinen yhteistyö

Kansallisen osaamisperustan kehittäminen vaatii verkostomaista yhteistyötä maailman huipputoimijoiden kanssa sekä ennakkoluulotonta eri tieteenalojen yhteistoimintaa.

VTT on menestynyt hyvin kilpaillessaan kansainvälisestä tutkimusrahoituksesta. Vuonna 2015 VTT:llä oli käynnissä 445 kansainvälistä julkista tutkimushanketta. Yhteiseurooppalaiset ohjelmat ovat VTT:n kansainvälisen tutkimustoiminnan ytimessä. Aiemman, seitsemännen puiteohjelman (2007 - 2013) rahoituskaudella alkaneita hankkeita oli käynnissä 242 ja kokonaan uusia Horisontti 2020 -ohjelman hankkeita oli käynnistynyt 60.

Horisontti 2020 -ohjelma (2014 - 2020) on osa Eurooppa 2020 -strategian toteutusta, jonka tavoitteet koskevat työllisyyttä, tutkimusta ja innovointia, ilmastonmuutosta ja energiaa, koulutusta ja köyhyyden torjuntaa.

Eniten H2020:ssä VTT:llä on ollut aktiviteetteja teollisen kilpailukyvyn osiossa (Pilari 2) tieto- ja viestintäteknologioiden, nanoteknologioiden ja bioteknologioiden alueilla, sekä yhteiskunnallisten haasteiden osiossa (Pilari 3) raaka-aineiden, energian ja ilmastohaasteiden alueilla. Yrityskumppaneiden osuus on ollut 53 % niissä H2020-projekteissa, joissa VTT on mukana.

VTT panosti hyvin määrätietoisesti H2020-ohjelman ensimmäisiin hakukierroksiin ja on toistaiseksi säilyttänyt asemansa suurimpana yksittäisenä EU-tutkimusrahoituksen saajana Suomessa, samoin kuin merkittävänä toimijana myös Euroopan tasolla. VTT pyrkii osallistumaan sellaisiin H2020-hankkeisiin, jotka tukevat eurooppalaisten teollisten arvoketjujen uusiutumista ja kilpailukykyä sekä vahvistavat alueellisia innovaatioekosysteemejä ja näiden verkostoitumista yli kansallisten rajojen. Tämä edellyttää osallistumista laaja-alaisiin verkostoihin ja pitkäjänteiseen vaikuttamistyöhön erityisesti tutkimus-, innovaatio-, teollisuus- ja aluepolitiikan lohkoilla, niin Suomessa kuin Euroopan tasolla. 
 

Eurooppalaisen TKI-politiikan prioriteetteihin ja ohjelmiin vaikuttaminen edellyttää yhteistyötä erilaisten verkostojen ja yhteisöjen kanssa. VTT on ollut aktiivinen teollisuuden kannalta relevanteilla vaikuttajafoorumeilla, kuten eurooppalaisissa teknologiayhteisöissä (VTT mukana yli 20 teollisvetoisessa ETP-yhteisössä), PPP-yhteisöissä (Public Private Partnerships, erityisesti SPIRE, Photonics, BigData, E2B, FoF, ECSEL, BBI) sekä EIP-aloitteissa (jäsenvaltioiden väliset eurooppalaiset innovaatiokumppanuudet erityisesti raaka-aineiden, älykkäiden kaupunkien ja veden osalta). Lisäksi VTT on ollut mukana virallisissa komission neuvoa antavissa ryhmissä sekä keskeisessä roolissa lukuisissa tutkimuslaitoskumppanuuksissa ja alliansseissa sekä kahdessa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin innovaatiokeskittymässä (EIT KIC Digital ja EIT KIC Raw Materials, molemmat Otaniemessä). Suomessa VTT on tehnyt yhteistyötä EU-asioissa tiedonvaihdon, valmennusten, yhteisen visiotyön, yhteisen vaikuttamistyön ja projektiyhteistyön tasolla.

  

Ulkomaiset toimipisteet

VTT:n tutkimusyksiköt ulkomailla:
Soul (Etelä-Korea), São Paulo (Brasilia)

VTT:llä on VTT International Ltd:n hallinnoimat tutkimusyksiköt Koreassa ja Brasiliassa. Koreassa tutkimustoiminnan fokuksessa on erityisesti ICT- ja elektroniikkasektorin tutkimustoiminta sekä niiden sovellukset yhteistyössä paikallisten yliopistojen ja tutkimuslaitosten kanssa. VTT Brasilin tutkimustoiminta keskittyy biomassan hyödyntämiseen kemikaaleiksi ja uusiutuvaksi energiaksi sekä metsäteollisuutta palvelevaan tutkimukseen.

VTT:n kontaktipisteet ulkomailla:
Tokio (Japani), Bryssel (Belgia)

VTT:n Brysselin kontaktipiste on EARTOn, eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden edunvalvontajärjestön yhteydessä, ja VTT on osallistunut komission, parlamentin ja neuvoston kanssa käytävään sidosryhmäkeskusteluun.

 

VTT:n keskeisiä eurooppalaisia tutkimusalliansseja ja asiantuntijaryhmiä

  • EARTO – Eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden edunvalvontajärjestö
  • EERA – Eurooppalainen energiatutkimusallianssi
  • EIT Digital – Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti
  • EIT Raw Materials – Euroopan teknologia- ja innovaatioinstituutti
  • JIIP – Joint Institute for Innovation Policy
  • NULIFE/NUGENIA – Nuclear Generation II and III Association

VTT:n kotimaisia tutkimusalliansseja ja yhteistyö­foorumeita

  • Suomen Biotalouspaneeli
  • FSA - The Finnish Service Alliance
  • PrintoCent – Painetun elektroniikan innovaatiokeskus
  • FIIF - Finnish Industrial Internet Forum
  • SMACC – Älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymä
  • SHOKit - Strategisen huippuosaamisen keskittymät

 

VTT Suomen Akatemian huippuyksiköissä

  • Atomikerroskasvatuksen (ALD) huippuyksikkö (2012 - 2017)
  • Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikkö (2012 - 2017)
  • Biosynteettisten hybridimateriaalien molekyyli-muokkauksen huippuyksikkö (2014 - 2019)


Ota yhteyttä
Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00

OTA YHTEYTTÄ

PL 1000, 02044 VTT
Puh. vaihde 020 722 111
Avoinna arkisin klo 8.00 - 16.30

ASIAKASPALVELU

info@vtt.fi
Puh. 020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja
12.00 - 15.00