Kotimainen ja kansainvälinen yhteistyö

VTT:n vuosikertomus 2016

VTT:n kotimaisen ja kansainvälisen yhteistyön tavoitteena on kantaa vastuuta yhteisten ongelmien ratkaisemisessa ja edistää Suomen vaikutusmahdollisuuksia osana laajempia yhteisöjä. VTT kytkeytyy vahvasti eurooppalaisiin innovaatioaloitteisiin.

  

Kotimainen yhteistyö

VTT:llä on keskeinen rooli kansallisessa innovaatioyhteistyössä. VTT painottaa strategiassaan proaktiivista yhteistyön lisäämistä ja tiivistämistä kansallisten ja kansainvälisten tutkimuslaitosten, yliopistojen, korkeakoulujen ja elinkeinoelämän kanssa Suomelle tärkeillä alueilla. VTT on toteuttanut strategiaansa rakentamalla vahvaa T&K&I-toimijoiden verkostoa, joka tehostaa suomalaisen tutkimus- ja kehitystoiminnan resurssien käyttöä ja selkeyttää VTT:n ja muiden toimijoiden työnjakoa.

VTT on edistänyt toiminnallaan Suomen kasvustrategian mukaisia substanssialueita (biotalous, cleantech, digitalisaatio ja terveys). VTT on rakentanut aihekohtaisia osaamiskeskittymiä, jotka perustuvat toimijoiden vahvuuksiin ja osaamisen täydentävyyteen ja joissa akateeminen tutkimus yhdistetään soveltavaan tutkimukseen ja aina yritysten tuotekehitykseen saakka. VTT pyrkii omalta osaltaan vähentämään T&K&I-toiminnan sirpaloitumista. Esimerkkinä on biotalouden ympärille rakentunut Aalto-yliopiston ja VTT:n kumppanuus. Yhteistyö sisältää normaalin projektiyhteistyön lisäksi yhteisiä tutkimusohjelmia, Suomen Akatemian rahoittamaa yhteistä tutkimusinfraa (biotalousinfra) ja yhteisprofessuureja. Toinen konkreettinen esimerkki on VTT:n ja Tampereen teknillisen yliopiston SMACC-allianssi älykkään valmistustekniikan tutkimuksen kaupallistamiseen ja hyödyntämisen tehostamiseen. Erityiskohteena tässä allianssissa on edesauttaa aihealueen PK-sektorin innovaatiokyvykkyyttä ja uusiutumista. Kolmas konkreettinen esimerkki on PrintoCent-yhteisö, joka on ainutlaatuinen painetun älykkyyden ja optisen mittaustekniikan innovaatiokeskus Oulussa ja jonka yhteydessä on syntynyt useita uusia yrityksiä. PrintoCentin perustajajäseniä ovat VTT, Oulun yliopisto Oulun ammattikorkeakoulu ja Business Oulu.

VTT tekee aktiivista sidosryhmien välistä yhteistyötä Suomessa (ministeriöt, tutkimusrahoittajat, teollisuusliitot, yliopistot ja korkeakoulut, tutkimuslaitokset, kunta- ja aluehallinnot) edistäen omalta osaltaan säännöllistä tiedonkulkua ja yhteisen näkemyksen muodostumista Suomelle tärkeissä asioissa. 
 

Eurooppalainen yhteistyö

VTT:n riskinottokyky ja laaja teknologiasalkku ovat luoneet perusedellytykset VTT:n osallistumiselle kansainväliseen yhteistyöhön. Kansallisen osaamisperustan kehittäminen vaatii nykyoloissa verkostomaista yhteistyötä ja osaamisten yhdistämistä. Vuonna 2016 VTT:llä oli käynnissä 460 (2015: 445) kansainvälistä julkista tutkimushanketta. Yhteiseurooppalaiset (H2020, FP7, CIP, RFCS, EIT, Art 185, ERA-Net, Eureka, Euratom, ESA, NORDFORSK) ohjelmat ovat VTT:n kansainvälisen tutkimustoiminnan ytimessä. Laajamittaisilla verkostoilla, positiivisella näkyvyydellä ja aktiivisella mukanaololla EU-hankkeissa voidaan aikaansaada huomattava vipuvaikutus suomalaisten innovaatioiden edistämisessä. VTT:n EU-hankesalkku muodostuu lukuisista monivuotisista ohjelmista ja erilaisista rahoitusinstrumenteista, jotka edellyttävät vahvaa rahoitussääntöjen ja sopimusjuridiikan hallintaa. EU:n tutkimuksen ja innovoinnin puiteohjelma on volyymiltaan merkittävin.

EU:n Horisontti 2020-ohjelma toteuttaa yhteistä Eurooppa 2020 –strategiaa, jonka tavoitteet koskevat työllisyyttä, tutkimusta ja innovointia, ilmastonmuutosta ja energiaa, koulutusta ja köyhyyden torjuntaa. H2020-ohjelma on VTT:lle erittäin tärkeä. VTT:llä oli vuonna 2016 käynnissä 111 H2020-hanketta (2015: 60), ja kaikkiaan myönteisen rahoituspäätöksen saaneita H2020-hankkeita VTT:llä oli vuoden 2016 lopussa yhteensä 142 (ml. sopimusvalmistelussa olevat hankkeet). Aktiviteetit keskittyvät teollisen kilpailukyvyn osioon (Pilari 2) ICT-, tuotanto-, nano- ja bioteknologioiden alueilla, sekä yhteiskunnallisten haasteiden osioon (Pilari 3) raaka-aineiden, energian ja ilmastohaasteiden alueilla. Äärimmäisestä kilpailusta huolimatta VTT on säilyttänyt asemansa merkittävänä toimijana Euroopan tasolla ja suurimpana yksittäisenä EU-tutkimusrahoituksen saajana Suomessa.

VTT tekee kiinteää yhteistyötä yritysten kanssa H2020-hankkeissa, joissa korostuu suomalaisten ja eurooppalaisten teollisten arvoketjujen uusiutuminen ja kestävä kilpailukyky. Näihin tavoitteisiin pääsemiseksi VTT osallistuu merkittävällä panostuksella alueellisten innovaatio-ekosysteemien kehittämistyöhön sekä paikallisten osaamiskeskittymien väliseen verkostomaiseen yhteistyöhön. VTT:n rooli on keskeinen muodostettaessa Suomen näkemystä komission vuonna 2016 käynnistämässä strategisessa aloitteessa Digital Innovation Hub (DIH) –verkoston kehittämiseksi EU-tasolla.

Eurooppalaisen TKI-politiikan prioriteetteihin ja ohjelmiin vaikuttaminen edellyttää pitkäjänteistä yhteistyötä erilaisten verkostojen ja yhteisöjen kanssa. VTT on aktiivinen mm. teollisuuden kannalta relevanteilla vaikuttajafoorumeilla, kuten eurooppalaisissa teknologiayhteisöissä (VTT mukana yli 20 teollisvetoisessa ETP-yhteisössä) ja PPP-yhteisöissä (Public Private Partnerships, erityisesti Photonics, BigData, Robotics, CyberSecurity, FoF, SPIRE, E2B, ECSEL, BBI, FCH). VTT on myös mukana kolmessa Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutin innovaatiokeskittymässä (EIT Digital, EIT Raw Materials, EIT Food). Eurooppalaisten tutkimuslaitosten yhteistä näkemystä edistetään EARTO:n (European Association of Research and Technology Organisations) puitteissa. VTT osallistuu rakentavalla tavalla EU-instituutioiden kanssa käytävään sidosryhmäkeskusteluun, jossa asioita tarkastellaan laajassa innovaatiopolitiikan kontekstissa yli perinteisten hallinnonalojen.


  

VTT:n keskeisiä eurooppalaisia tutkimusalliansseja ja asiantuntijaryhmiä

  • EARTO – Eurooppalaisten tutkimusorganisaatioiden edunvalvontajärjestö
  • EERA – Eurooppalainen energiatutkimusallianssi
  • EIT Digital – Euroopan innovaatio- ja teknologiainstituutti
  • EIT Raw Materials – Euroopan teknologia- ja innovaatioinstituutti
  • JIIP – Joint Institute for Innovation Policy

NULIFE/N  UGENIA – Nuclear Generation II and III Association

VTT:n kotimaisia tutkimusalliansseja ja yhteistyö­foorumeita

  • Suomen Biotalouspaneeli
  • FSA - The Finnish Service Alliance
  • PrintoCent – Painetun elektroniikan innovaatiokeskus
  • FIIF - Finnish Industrial Internet Forum
  • SMACC – Älykkäiden koneiden ja valmistuksen osaamiskeskittymä

  

VTT Suomen Akatemian huippuyksiköissä

  • Atomikerroskasvatuksen (ALD) huippuyksikkö (2012 - 2017)
  • Matalien lämpötilojen kvantti-ilmiöiden ja komponenttien huippuyksikkö (2012 - 2017)
  • Biosynteettisten hybridimateriaalien molekyylimuokkauksen huippuyksikkö (2014 - 2019)

 

Ota yhteyttä
Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00