Kilometriveron vaikutuksista kuluttajakysely: Nykyistä useampi valitsisi joukkoliikenteen

15.6.2015

VTT on selvittänyt kilometriveron vaikutuksia liikkumiseen osana Liikennelabra-kokeiluhanketta. Tekesin, Liikenneviraston, Trafin ja liikenne- ja viestintäministeriön rahoittamassa tutkimuksessa selvitettiin suomalaisten liikkumistottumuksia ja kilometriveron vaikutusta niihin. 

Tutkimuksessa verrattiin nykykäytäntöä tilanteeseen, jossa auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla. Tutkimusmenetelmänä oli internetkysely, johon vastasi 1034 suomalaista.

Tulokset kilometriveron hyväksyttävyydestä osoittivat, että vastaajista 41 % valitsisi kilometriveron ja 30 % pysyisi nykyisessä verotusjärjestelmässä. Vastaajista 28 % ei osannut päättää, kumman vaihtoehdon valitsisi.

Hyvänä kilometriveron kannattajat pitivät erityisesti sitä, että maksujärjestelmä tukee uuden auton hankintaa autoveron poistuessa. Vastustajien huolenaiheina olivat etenkin taloudellinen tasa-arvo, matkakustannusten kasvu ja se, että autoilijat joutuisivat rahoittamaan entistä enemmän yhteiskunnan menoja. Myös kilometriveron kannattajilla todettiin olevan siihen liittyviä huolia ja vastaavasti vastustajat näkivät kilometriverossa myös positiivisia puolia. Epävarmojen vastaajien suuri osuus viittaa siihen, että kilometrivero on yhä ajankohtainen kysymys yhteiskunnallisessa keskustelussa.

Jos auto- ja ajoneuvovero korvattaisiin kilometriverolla, vastaajat arvioivat vaihtavansa kulkutapaa jopa 47–48 %:ssa matkoista, joissa autolle olisi realistinen vaihtoehto. Työ- ja opiskelumatkoissa oma auto vaihtuisi julkisiin kulkuvälineisiin tai kevyeen liikenteeseen 40 %:ssa matkoista.

Vastaajat arvioivat kilometriveron käyttöönoton vaikuttavan valitsemiinsa reitteihin, ja reitin pituudesta tulisi tärkein valintakriteeri. Kilometrivero ohjaisi tehokkaimmin muiden lyhyiden matkojen kuin työ- tai opiskelumatkojen ajankohtaa. Matkakustannusten suuruus vaikuttaisi nykyistä voimakkaammin matkojen määrään kaikilla tarkastelluilla matkatyypeillä. Kilometriveron suuruus olisikin tärkein yksittäinen muiden kuin työ- ja opiskelumatkojen määrään vaikuttava tekijä.

Auto- ja ajoneuvoveron korvaaminen kilometriverolla nopeuttaisi autokannan uudistumista. Vastaajat arvioivat autonvaihtovälinsä lyhenevän 7,7 vuodesta 6,9 vuoteen. Ajosuoritteen eli vuosittaisen kokonaiskilometrimäärän arvioitiin pienenevän keskimäärin 4 %, jos kilometrivero otettaisiin käyttöön.

Saadut tulokset perustuvat kuljettajien etukäteen tekemään subjektiiviseen arvioon vaikutuksista. Ennakolta arvioitu käyttäytymismuutos ei välttämättä aina arkielämässä kuitenkaan toteudu. Vastaukset antavat silti suuntaa siitä, miten kilometrivero vaikuttaisi liikkumiseen ja millä liikkumisen osa-alueilla vaikutukset näkyisivät selvimmin.

Yhteiskunnan kannalta tulokset ovat positiiviset: nykyistä useampi valitsee joukkoliikenteen tai kevyen liikenteen, matkoja tehdään vähemmän ja matkat jakautuvat tasaisemmin kysyntähuippujen ulkopuolelle. Nämä myönteiset yhteiskunnalliset muutokset vaikuttavat pitkällä tähtäimellä positiivisesti myös yksilöiden liikkumisen mahdollisuuksiin. Myös valinnanvapaus liikkumisessa lisääntyy. Kilometrivero tarjoaa merkittävän työkalun liikkumisen hallintaan.

Liikenne- ja viestintäministeriön johtama Liikennelabra on kokeilu liikenteen sähköisten palveluiden markkinoiden aktivoimiseksi. Hankkeessa pilotoidaan viranomaisen ja yksityisen sektorin yhteistyönä tieliikenteen uusia sähköisiä palveluja ja uudentyyppisiä toimintamalleja. Hankkeella on tavoitteena edistää valinnanvapautta tuovien uusien älykkäämpää ja ekologisempaa liikkumista tukevien liiketoimintakonseptien ja sähköisten palvelujen kehitystä, joilla on merkittävää vientipotentiaalia.

Raportti verkossa
: http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2015/T227.pdf