Energian tuotanto ja käyttö uudistettava Suomessa lähes kokonaan vähähiilistä yhteiskuntaa varten

4.11.2014

​Suomi pystyy siirtymään vähähiiliseen yhteiskuntaan. Tähän johtopäätökseen on tultu VTT:n, VATTin, Metlan ja GTK:n Low Carbon Finland 2050 Platform -selvityksessä. Muutos edellyttää kuitenkin lähivuosina merkittäviä investointipäätöksiä ja uusien teknologioiden käyttöönottoa. Erilaisia toteutusvaihtoehtoja on useita, mutta parasta polkua ja voittajateknologiaa ei voi vielä osoittaa. Kyselytutkimuksen mukaan 79 % suomalaisista pitää tavoitetta tärkeänä ja yli puolet ilmoitti vähentäneensä määrätietoisesti kasvihuonepäästökuormitustaan.

Vuoteen 2050 mennessä energiantuotannon tulisi olla hiilivapaata, joten energiantuotannon päästöjen vähentäminen on tärkeää jo nykyisiä investointipäätöksiä tehtäessä. Puhtaiden teknologioiden on oltava kaupallisesti saatavilla riittävän ajoissa. Siksi jo lähitulevaisuudessa Suomessa on panostettava uuden teknologian kehittämiseen ja kaupallistamiseen. Teknologioihin on panostettava monipuolisesti, koska parhaat niistä eivät ole vielä tiedossa.

Suomen vahvuuksia ovat sen merkittävät luonnonvarat: erityisesti metsäbiomassa, jota voidaan hyödyntää puupohjaisten tuotteiden lisäksi sähkön, lämmön ja liikenteen biopolttoaineiden tuotannossa. Vaikka vähähiiliskenaarioissa puun käyttö kasvaa merkittävästi, metsien puuston määrä kasvaa jopa puolitoistakertaiseksi nykytasoon verrattuna.

Kriittisten metallien saatavuus on varmistettava pitkällä aikavälillä kehitettäessä uusia energiateknologioita, jotteivät ne koidu esteeksi puhtaiden teknologioiden laajalle käyttöönotolle. Näitä metalleja löytyy Suomen kallioperästä. Perusmetalleihin ja rautaan pohjautuvalla kaivostoiminnalla on kuitenkin huomattavasti suurempi merkitys kaivostoiminnan kokonaiskehittymiseen kuin kriittisillä metalleilla ja mineraaleilla.

Energiantuotanto, liikenne ja rakentaminen

80 % Suomen kasvihuonekaasupäästöistä on peräisin energiankulutuksesta: Suurin muutostarve vuoteen 2050 mennessä kohdistuu liikenteeseen, rakennuksiin ja teollisuuteen. Haasteena on Suomen hitaasti uusiutuva infrastruktuuri teollisine laitoksineen ja rakennuksineen ja autokantoineen.

Uusiutuviin energialähteisiin tarvitaan merkittäviä investointeja. Myös ydinvoimaa tarvitaan. Fossiilisten polttoaineiden käyttö on mahdollista ainoastaan, jos hiilidioksidi voidaan erottaa laitoksessa ja kuljettaa varastoitavaksi Suomen rajojen ulkopuolelle.

Nopeimmin muutospaineet kohdistuvat liikenteeseen, jotta EU:n esittämät ilmasto- ja energiatavoitteet vuodelle 2030 saavutetaan. Nykyisessä autokannassamme voidaan käyttää toisen sukupolven liikenteen biopolttoaineita, mutta esimerkiksi sähköiseen tai kaasua hyödyntävään liikenteeseen siirtyminen edellyttää autokannan uusimista.

Asumiseen ja jätteenkäsittelyyn liittyvät tehdyt päätökset ovat jo hyvin pitkälti oikeansuuntaisia, mutta niidenkin suhteen tarvitaan lisätoimia erityisesti vuoden 2020 jälkeen.

Vähähiilisyys on suomalaisille tärkeä tavoite

Low Carbon Finland 2050 Platform -hankkeessa toteutettiin kuluttajakysely, jossa selvitettiin kuluttajien asenteita, valmiuksia, ja esteitä siirryttäessä vähähiiliseen tulevaisuuteen. Vastaajista 79 % piti tavoitetta tärkeänä. Kaikista vastanneista 2 % oli täysin eri mieltä. Naiset pitivät tavoitetta tärkeämpänä kuin miehet.

Vastanneista 59 % ilmoitti jo vähentäneensä määrätietoisesti päästökuormitustaan. Kyselyn perusteella esteitä oman päästökuormituksen vähentämiselle olivat tavanomaista ratkaisua korkeampi hinta, käyttöönoton vaikeus ja tiedon puute. Tämä luo haasteita uuden teknologian kehittäjille: heidän on osoitettava vähähiilisen vaihtoehdon toimivuus ja kustannustehokkuus.

Neljä skenaariota: Jatkuva kasvu, Pysähdys, Säästö ja Muutos

Vähähiilisen yhteiskunnan toteutuminen edellyttää, että paitsi Suomessa myös globaalisti pystytään sitoutumaan ilmastosopimukseen, jolla rajoitetaan ilmakehän lämpötilan kohoaminen kahteen asteeseen. Low Carbon Finland 2050 Platform -hankkeessa muodostettiin neljä teknologiavalinnoiltaan ja yhteiskuntarakenteiltaan erilaista vähähiiliskenaariota: Jatkuva kasvu, Pysähdys, Säästö ja Muutos. Yhteistä niiden tuloksista tehtäville johtopäätöksille on uusiutuvan energian käytön, kuten biopolttonesteiden liikennekäytön sekä tuuli- ja aurinkoenergian merkittävä kasvaminen. Lisäksi energiankulutuksen on käännyttävä kaikissa vaihtoehdoissa laskuun vuoteen 2050 mennessä.

Jatkuva kasvu-skenaariossa elämme menestyvässä ja kansainvälistyvässä äly-yhteiskunnassa, jossa teknologian kehitys on nopeaa. Teollisuudessa tapahtuu rakennemuutos kohti uusia, korkeamman jalostusasteen tuotteita ja Cleantech-vientimme on vahvaa.

Pysähdys-skenaario, joka perustuu nykyisiin teollisiin ja yhdyskuntarakenteisiin, päätyy ilmastokriisin myötä hitaan teknologian kehitykseen, ja ilmakehän lämpötila nousee yli neljän celsiusasteen.

Säästö-polussa oletuksena on, että EU ja Suomi toteuttavat vähähiilitavoitteensa etupainotteisesti, jolloin uudet teknologiat eivät ehdi kehittyä riittävän ajoissa markkinoille, ja päädytään konservatiivisiin teknologiaratkaisuihin. Päästövähennyskeinoissa painotus on energiankulutuksen vähentämisessä, resurssitehokkuudessa ja energiaomavaraisuudessa. Cleantech-viennin oletetaan kasvavan, mutta vientituotteet perustuisivat lähinnä energiatehokkuuteen ja siihen liittyvään palveluliiketoimintaan. Skenaarion vahvuus on korkea energiaomavaraisuus ja heikkoutena muita skenaarioita korkeammat päästöjen vähentämisen kustannukset vuosina 2030–2040.

Muutos-skenaario on vaihtoehdoista radikaalein. Se edellyttää suuria muutoksia ihmisten arvoissa ja valinnoissa sekä teknologisia hyppäyksellisiä muutoksia, joista osa on vielä tuntemattomia.

Vaikutukset kansantalouteen

80 %:n päästöjen vähentäminen ei vaaranna hyvinvoinnin ja talouden kasvua jos päästöjä vähennetään globaalisti ja kustannustehokkaasti, ja jos päästöjen vähentämisen mahdollistavat uudet teknologiat kaupallistuvat riittävän ajoissa. Maailmantalouden pirstaloituminen ja uusien teknologioiden viivästyminen sen sijaan tekisivät päästöjen rajoittamisesta taloudellisesti huomattavasti vaikeampaa. Uusia vähäpäästöisiä teknologioita on kehitettävä ja ne on saatava nopeasti markkinoille. Suomessa tämä merkitsee radikaalia muutosta ja edellyttää poliittisten päätöksentekijöiden, elinkeinoelämän ja kansalaisten yhteistä tahtotilaa.

Low Carbon Finland 2050 Platform -hanke (2012–2014)

Low Carbon Finland 2050 Platform -hankkeen tavoitteena oli luoda vankkoja tiekarttoja vähähiiliselle ja kilpailukykyiselle yhteiskunnalle sekä tarkastella vihreään teknologiaan liittyvän kasvun edellytyksiä. Hankkeen osapuolina toimivat VTT, Valtion taloudellinen tutkimuskeskus (VATT), Metsäntutkimuslaitos (Metla) ja Geologian tutkimuskeskus (GTK). VTT:n koordinoima hanke kuuluu Tekesin Green Growth – Tie kestävään talouteen - ohjelmaan. Selvityksen tuloksia on hyödynnetty parlamentaarisen energia- ja ilmastokomitean tiekarttatyössä, jonka työ- ja elinkeinoministeriö julkisti 16.10.2014.

Hankkeen yhteenvetoraportti verkossa

VTT Technology 167. Low Carbon Finland 2050 -platform: vähähiilipolkujen kiintopisteet ja virstanpylväät. Yhteenveto hankkeen tuloksista ja johtopäätöksistä, http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T167.pdf

VTT:n osahankkeen loppuraportit verkossa

VTT Technology 165. Low Carbon Finland 2050 -platform. Energiajärjestelmien kehityspolut kohti vähähiilistä yhteiskuntaa, http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T165.pdf

VTT Technology 166. Low Carbon Finland 2050 –platform. Yhteistoimintamallin kuvaus,  http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T166.pdf

VTT Technology 162. Kriittiset metallit vihreässä energiateknologiassa.  http://www.vtt.fi/inf/pdf/technology/2014/T162.pdf

Hankkeen internet-sivut

http://www.lowcarbonplatform.fi/

Mediamateriaali:

Tiina Koljonen: Suomi vähähiiliseksi yhteiskunnaksi - miten tähän päästään?
Satu Helynen: Platform-hanke: Low Carbon Finland 2050


Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00

Juha Honkatukia
Valtion taloudellinen tutkimuskeskus VATT, yksikönjohtaja
040 3045561, juha.honkatukia@vatt.fi

Maarit Kallio
Metsäntutkimuslaitos Metla, vanhempi tutkija
040 8015434, maarit.kallio@metla.fi

Laura Lauri
Geologian tutkimuskeskus GTK, erikoistutkija
029 503 4202, laura.lauri@gtk.fi