Etelä-Korea on ylivoimainen innovaatioiden hyödyntämisessä

26.5.2014

TEKin lehdistötiedote 26.5.

TEKin ja VTT:n Teknologiabarometrin tulokset ovat korutonta kertomaa Suomen teknistieteellisestä tilasta. Tietoyhteiskuntana Suomi on selvästi Koreaa ja Ruotsia jäljessä.

Uutena maana Teknologiabarometrissa mukana oleva Etelä-Korea nousee yhdeksän maan vertailussa kärkeen monella mittarilla. Esimerkiksi t&k-investoinneissa Korea on vertailumaista paras ja on edelleen nousu-uralla. Korkean teknologian osuus viennistä on Koreassa lähes 30 prosenttia. Suomessa korkean teknologian viennin osuus on pudonnut rajusti, noin 7 prosenttiin.

Tietoyhteiskuntana Suomi on selvästi Koreaa ja Ruotsia jäljessä. Mittareina olivat edellä mainitut t&k-investoinnit ja lisäksi tieto- ja viestintätekniikan käyttö sekä uuden tiedon soveltaminen. Korea on vertailumaiden paras myös kotitalouksien Internet- ja laajakaistayhteyksien yleisyydessä ja se on kärkitasoa myös Internetin käyttöasteessa koko väestön keskuudessa.

Informaatioyhteiskuntana, jota mitataan koulutuksella, yleissivityksellä, osaamisella ja tieteellisteknologisella osaamisella, Suomi sijoittuu Korean jälkeen toiseksi, mutta on silti selvästi sitä jäljessä. Lisäksi Suomen suunta on voimakkaasti laskeva samoin kuin Ruotsin. Tanska on Ruotsin edellä kolmantena ja nousussa. Suomen ja Ruotsin heikkenemistä selittävät heikentyneet PISA- tulokset, korkean teknologian työvoimaosuuden pieneneminen. Suomessa vaikuttaa myös t&k-henkilöstön osuuden pienentyminen, joskin se on edelleen vertailumaista korkeimmalla tasolla.

– Suomen sekä yrityssektorin että julkisen sektorin t&k-menojen kääntymistä viime vuosina laskuun voidaan pitää historiallisena käänteenä. Toivoa antaa onneksi se, että yritysjohdon vastaukset barometrin kyselyosiossa indikoivat t&k-panostusten varovaista kasvua ensi vuonna, toteaa johtava tutkija Torsti Loikkanen VTT:sta.

Mitä Suomi voisi oppia Korealta?

– Korean tuloksissa näkyy innovaatiosektorin toimijakentän kyky keskinäiseen yhteistyöhön ja koordinaatioon. Korea on panostanut tähän ja kehittänyt oman toimintakonseptinsa, eräänlaisen laajennetun klusterikonseptin, sanoo TEKin tekniikka ja yhteiskunta -yksikön johtaja Pekka Pellinen.

– Korean toimintakulttuuri poikkeaa huomattavasti meikäläisestä, eikä sitä sellaisenaan voi kopioida meille. Toimiva sisäinen koordinaatio on kuitenkin kilpailukykytekijä, jota Suomessa ei voida enää sivuuttaa. Valitettavasti meillä on aivan viime aikoina ollut merkkejä jopa liikkumisesta päinvastaiseen suuntaan.

Pellisen mielestä Suomen rakenteellisen talouskriisin voittamiseen vaaditaan kykyä uudistua.

– Rajalliset voimavarat on fokusoitava toimintoihin, jotka tuottavat lähitulevaisuudessa hyödyntämiskelpoisia tuloksia. Tämä haaste koskee erityisesti Tekesin vastuualuetta, sen toimintamallien kehittämistä ja sille osoitetun resursoinnin riittävyyteen.

– Jotta Suomen taantuva kehitys saadaan käännetyksi nousuun ja suomalaisten hyvinvointi turvatuksi, valtiovallan tulee priorisoida tehokkaampi innovaatiotoiminta kärkitavoitteeksi, joka koskee kaikkia hallinnonaloja poikkileikkaavasti, Pellinen kiteyttää.

TEKbaro 2014 raportti verkossa: http://www.tek.fi/teknologia/tekbaro

Tekniikan akateemiset TEK ja VTT ovat kehittäneet teknologiabarometrin mittaamaan maamme teknistieteellisen osaamisen tilaa ja kehitystä. Kehitystä on tarkasteltu neljällä ulottuvuudella: informaatioyhteiskunta, tietoyhteiskunta, tietämysyhteiskunta sekä kestävän kehityksen yhteiskunta Barometria varten on kerätty vertailutiedot yhdeksästä maasta: Suomesta, Ruotsista, Tanskasta, Alankomaista, Saksasta, Iso-Britanniasta, USA:sta, Japanista ja tällä kertaa uutena maana Etelä-Koreasta . Työkalu antaa aiempaa syvällisemmän kuvan yhteiskuntakehityksen tilasta eri maissa. Nyt julkistettu TEKbaro on sarjassaan viides; ensimmäinen TEKbaro julkaistiin vuonna 2004.

Ota yhteyttä
Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00