Erkki KM Leppävuori VTT:n uutiskirjeessä: Innovaatiotoiminta kriisiytymässä – kuka kääntää suunnan

8.10.2015

Kun kaikki aina ja kaikkialla toistavat samaa mantraa, alkaa se toteutua - kärsimme sekä taloudellisesta että henkisestä kriisistä. Jo usean vuoden Suomi on kehittynyt vaatimattomasti, kaikilla keskeisillä mittareilla katsottuna. Ja tuo samainen ahdinko tulee jatkumaan vielä vuosia. Vai voimmeko muuttaa suuntaa?

Suomi elää metsästä ja metallista. Näin on aina sanottu. Ja tältä tulevaisuuskin näyttää. Pelit ja muu pöhinä on tietenkin henkisesti piristävää, mutta kansakunnan talouden peruspilarit ovat vientiteollisuuden yrityksissä. Pieni maa tarvitsee osaamista, innovaatioita ja uusiutumista. Julkinen sektori voi poliittisin päätöksin vaikuttaa yritysten toimintaympäristöön, mutta poliittisilla päätöksillä ei juurikaan saada aikaan innovaatioita ja uutta menestyvää vientiä.

Onko poliittinen ohjaus tullut pysyvästi innovaatiotoimintaan? Jotkut taustavaikuttajat ja virkamiehet ovat innostuneet ”tiedolla johtamisesta”, jolloin pahimmillaan kuhunkin poliittiseen tarkoitusperään haetaan mittatilaustyönä perustelut. 

Muotiin tullutta tieteen ja poliittisen päätöksenteon vuorovaikutusta on meillä sorvattu kummalliseen suuntaan. On vaarallista, että poliittinen päätöksenteko haluaa puuttua tieteen, tutkimuksen ja innovaatiotoiminnan sisältöön. Tällainen toiminta esim. Sveitsissä, maailman kilpailukykyisimmässä maassa, ei tulisi kysymykseenkään.

Julkisia veronmaksajien rahoja tietenkin ohjataan poliittisella päätöksenteolla. Se kuuluu demokratiaan. Resurssien allokaatiossa pitää olla rohkea ja määrätietoinen. Mutta itse tekemisen sisältö pitää jättää tiede- ja tutkimusmaailman autonomian vastuulle. Toki tutkijoilta pitää vaatia hyviä tuloksia ja merkittävää vaikuttavuutta.

Kaikki ymmärtävät, että nykytilanteessa julkisia panoksia on leikattava, jos rahaa ei ole. Mutta miksi kukaan ei vaadi yliopistoilta ja tutkimuslaitoksilta radikaaleja muutoksia? Vähemmillä resursseilla on saatava aikaan entistä enemmän ja parempaa. Ja tämä ei toteudu, ellei jostain luovuta ja rakenteita sekä toimintatapoja kehitetä. Tällaisessa kehittämisessä resurssien allokaatiosta päättävät poliitikot ovat avainroolissa. Mutta vaikka syyhyäisi, pitäkää näppinne erossa tutkimuksen sisällöstä. Linjakysymyksissä ei pidä mikromanageerata!

Yritysten kilpailukyvyn kehittäminen ja uusien radikaalien innovaatioiden aikaansaaminen on jätettävä yrityksille. Toki yrityksiä pitää kannustaa uuteen ajatteluun ja riskin ottamiseen. Tähän meillä on erinomaisia instrumentteja, kuten Tekes ja VTT. Poliitikot vaatikoot vaikuttavuutta ja parempia tuloksia. Mutta hyvien instrumenttien toimintaedellytyksiä ei pidä tuhota.

Miten siis tällaisessa päätöksenteossa kannustetaan yrityksiä kehittämään kilpailukykyään?

Suomen innovaatioympäristön vahvuutena on ollut erinomainen koulutusjärjestelmä, kansalaisten luottamus osaamisen ja tutkimuksen merkitykseen sekä eri osapuolten eli tutkijoiden, poliitikkojen ja elinkeinoelämän tiivis vuorovaikutus. Olemmeko nyt rapauttamassa tätä vahvuuttamme? Toki liiallinen konsensus pysäyttää kehityksen. Innovaatiotoiminnassa pitää aina olla kriittinen ja kyseenalaistaa asioita. Mutta tämä ei saa tapahtua pelkästään poliittisen näkökulman kautta! 

Erilaiset julkisen sektorin ”kärkihankkeet” eivät yritysten kilpailukykyä paranna. Ne toki voivat luoda myönteisen toimintaympäristön, josta on helpompi ponnistaa eteenpäin. Tässä taistossa VTT voi toimia sekä valmentajana että maailmanluokan kehittäjänä. SHOKeissa vetovastuu on ollut yrityksillä. Kiinteässä vuorovaikutuksessa muiden toimijoiden kanssa on saatu merkittäviä kehitysaskeleita aikaan. Ei tietenkään kaikkialla, ja ei ehkä riittävästi. Halutaanko nyt rakentaa uudella nimellä poliittisen ohjauksen alle joku sellainen osaamiskeskittymä, jonne eri toimijat pakotetaan innovoimaan?

Suomalainen herää vasta vakavan kriisin iskiessä. Emmekö nyt tällä kertaa voisi olla sen verran viisaita, että emme tuhoa koko hienoa innovaatiojärjestelmäämme vain herätäksemme todellisuuteen? Kysymys jää kaikumaan, kuka ottaa unilukkarin roolin?

Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00