Sign In

Julkiset liikenteen strategiat kaipaavat digiaukkojen paikkaamista

28.9.2016

Digitalisaatio on varsin hyvin esillä Suomen liikennejärjestelmää käsittelevissä julkisissa strategioissa, mutta digitalisaatioon liittyvät sosiaaliset ja oikeudelliset haasteet kaipaavat lisähuomiota. Katvealueisiin on syytä tarttua, jotta haasteet kääntyvät vahvuuksiksi.

Suomen liikennejärjestelmän kehitysstrategiat käsittelevät varsin kattavasti suuria digiteemoja, mutta myös katvealueita löytyy. Merkittäviä katveessa olevia teemoja ovat muun muassa digitalisaation vaikutus työllisyyteen, yritysten tehokkuuteen ja resurssitehokkuuteen. Samoin digitalisaation sosiaalisia ja juridisia vaikutuksia pohditaan niukasti.

"Esimerkiksi sähköiseen tunnistamiseen ja jäljitettävyyteen liittyvät kysymykset ovat pitkälti avoimia liikennesektorin politiikoissa ja ohjauksessa, vaikka digitaaliset palvelut muuttavat radikaalisti näitä asioita", sanoo digitalisaation vaikutuksia liikennesektorilla analysoinut VTT:n johtava tutkija Pekka Leviäkangas.

Suomessa on analysoitu yllättävän niukasti myös, kuinka paljon liikenteen digitaaliset ratkaisut voivat leikata valtion verotuloja, joista liikenne tuo tällä hetkellä suuren osan.

Digitalisaation haasteet kannattaisi huomioida monipuolisesti mahdollisimman aikaisin. Jos ongelmat havaitaan vasta digitaalisten hankkeiden toteutusvaiheessa, monet riskit toteutuvat ja niitä voidaan joutua korjaamaan hätiköiden.

Jos lainsäädäntö kulkee teknologisen murroksen jäljessä, joudutaan lakeja ja asetuksia muuttamaan kiireellä. Kiire puolestaan voi johtaa huonoon lainsäädäntöön.

"Digitalisaatio pitäisi nähdä kansallisena oppimisprosessina, jota avoin keskustelu ja monipuolinen tutkimus tukevat", sanoo Leviäkangas.

Digitalisaatio korostaa myös tarvetta valtion hallinnonalojen yhteistyöhön. Esimerkiksi liikenteen digitalisoimisen hyötyjen poimiminen ja haittojen ehkäiseminen saattavat vaatia koordinoituja toimia monella hallinnonalalla yhtaikaa.

Julkinen sektori dominoi liikenteen digihankkeita

Liikennesektorin erityishaaste on siinä, että digitalisaatio on tapahtunut pitkälti julkisen sektorin vedolla. Julkisvetoinen älyliikennestrategia on hyvällä polulla, mutta liikennesektori on laaja  kokonaisuus, sisältäen lukuisia toimialoja, joissa digitalisaatiolla voisi olla nykyistä vahvempi rooli. Julkiset toimijat voivat tukea koko sektoria monin tavoin.

Esimeriksi yritysten tuottavuuden ja kannattavuuden kehittämistä tulisi käsitellä enemmän liikennesektorin digitalisaatio-ohjelmissa.

"On ajateltu, että digitalisaatio lisää tuottavuutta, mutta ei pohdittu, missä olisivat kaikista hedelmällisimmät kehityskohteet", sanoo Leviäkangas.

Tämä voi osaltaan selittää sitä, että vaikka digi-investoinnit ovat lisänneet eri toimialojen tuottavuutta, on  investointien ja tuottavuuden yhteys heikko. VTT:n arviointi kuitenkin odottaa digitalisaation parantavan jatkossa muun muassa alan yritysten kannattavuutta, palveluiden saatavuutta sekä liikenneturvallisuutta.

Leviäkangas selvitti, miten digitalisaatio vaikuttaa liikennesektoriin käyttäen kansatalouden tilinpitoa tietolähteenä. Samoin hän tutki, miten digitalisaatio on huomioitu julkisissa kehitysstrategioissa ja -ohjelmissa. Tulokset ovat luettavissa Technology in Society-julkaisun (47/2016) artikkelissa "Digitalisation of Finland`s transport sector". http://dx.doi.org/10.1016/j.techsoc.2016.07.001

Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00

OTA YHTEYTTÄ

PL 1000, 02044 VTT
Puh. vaihde 020 722 111
Avoinna arkisin klo 8.00 - 16.30

ASIAKASPALVELU

info@vtt.fi
Puh. 020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja
12.00 - 15.00