Kalanperkeistä proteiinituotteita - rypsikakuista ihonhoitotuotteita

2.2.2015

Rehuksi päätyy elintarviketuotannon sivuvirtoja, joista voidaan valmistaa jopa päätuotetta arvokkaampia tuotteita. VTT:n koordinoimassa EU:n rahoittamassa APROPOS-projektissa kehitettiin järkeviä ja hellävaraisia tapoja erityisesti kalanperkeiden sekä rypsi- ja rapsipuristekakkujen hyödyntämiseksi. Tuloksena syntyi pk-yrityksille soveltuvia menetelmiä esimerkiksi ravintolisien ja ihonhoitotuotteiden valmistamiseen.  

"Hyvinkin yksinkertaisilla valmistusmenetelmillä voidaan päästä erinomaiseen lopputuotteeseen. Projektin ideana oli kehittää menetelmiä, joissa hyödynnetään kaikki raaka-aineen osat, eli jäljelle ei jää jätettä. Tällä kertaa ei tähdätty puhtaiden jakeiden luomiseen, vaan kehitettiin menetelmiä, joilla päästään tuottajan ja lopputuotteen kannalta käytännöllisiin tuloksiin. Yrityksille kehitettiin useita tuoteprototyyppejä ja -ideoita", kertoo EU:n rahoittaman APROPOS-projektin vetäjä, tutkimuspäällikkö Raija Lantto Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:stä.

Kansainvälisessä projektissa kehitettiin menetelmiä, joilla on liiketoimintamahdollisuuksia pk-yrityksille Euroopasta, Afrikkaan ja Aasiaan.

Rypsin puristekakusta arvotuotteita

Rypsi- tai rapsiöljyn tuotannossa siemenpuristeet käytetään suoraan tuotantoeläinten rehuna. Tulevaisuudessa tästä proteiinipitoisesta ja muita arvokkaita ainesosia sisältävästä sivutuotteesta voi tulla jopa päätuote.

Puristekakusta valmistetuilla rypsiproteiinituotteilla voisi olla samanlaisia sovelluksia ruoka-ainesosana kuin herneproteiinilla, jonka kaupallinen arvo on 5000 euroa/tonni. Rehuna käytettävän puristekakun markkinahinta on 150 – 300 euroa/tonni ja rypsi/rapsiöljyn hinta on 400 – 800 euroa/tonni. Euroopassa rypsi- ja rapsipuristetta tuotetaan 15 miljoonaa ja Suomessa 50 000 tonnia vuosittain.

Rypsin ja rapsin prosessointiin kehitettiin APROPOS-projektissa hellävaraisia menetelmiä, joilla saadaan talteen puolet siementen proteiinista. Tähtäin ei ollut mahdollisimman korkea proteiinipitoisuus. Sen sijaan onnistuttiin aikaansaamaan proteiineja ja kuitua sisältävä jae, jonka stabiilisuus esimerkiksi juomassa, on huomattavasti parempi kuin kaupallisesti Kanadassa valmistetulla erittäin puhtaalla rapsiproteiinituotteella.

Katalonian polytekninen yliopisto (UPC) määritti rypsin bioaktiivisia ominaisuuksia ja löysi VTT:n valmistamista peptidi-fenoliuutteista muun muassa tulehdusta jahapettumista estäviä sekä antimikrobisia ominaisuuksia. Rypsin peptidi-fenoliuutetta on kokeiltu kahdessa katalonialaisessa kosmetiikkayrityksessä menestyksekkäästi. UPC:n kehittämällä ultraääneen perustuvalla kapselointimenetelmällä peptidi-fenoliuute saatiin muotoon, jossa uutteen ruskeankeltainen väri voidaan poistaa. Valkoinen, tuoksuton emulsio soveltuu ihovoiteisiin, lääkinnällisiin vaippoihin ja hauteisiin parantamaan tuotteen antimikrobisuutta ja ihon hyvinvointia. Allergiatestejä ei projektissa toteutettu.

VTT kehitti entsymaattisia, mekaanisia ja lämpökäsittelymenetelmiä, joilla voidaan rikastaa rypsikakuista proteiineja ja fenoleja elintarvike- ja kosmetiikkasovelluksiin. Entsyymikäsittelyn avulla onnistuttiin parantamaan proteiinien uuttumista siemenpuristeesta. Edullisin tuotantotapa on vettä säästävä ja entsyymiavusteinen prosessi, jolla vältetään kallis massan kuivausvaihe.

Sinapiini ja sinappihappo ovat rypsin ja rapsin siemenen ytimen tärkeimmät fenoliset yhdisteet. VTT muokkasi yhdisteiden vapautumista, liukoisuutta ja antioksidatiivisuutta ja testasi tuotettujen uutteiden ominaisuudet norjalaisen SINTEFn kanssa. Fenolituutteet ehkäisevät tehokkaasti esimerkiksi emulsioiden ja öljyjen hapettumista.

Niilinahvenesta proteiinilisä itäafrikkalaisille

Niilinahven on itäafrikkalainen vientituote, jonka perkeistä otetaan talteen jo tällä hetkellä öljy esimerkiksi ruoanvalmistuksen polttoaineeksi. Yli 90 % Itä-Afrikan väestöstä arvioidaan elävän ilman riittävää päivittäistä proteiiniannosta. Norjalainen tutkimuskeskus SINTEF yhdessä ugandalaisen pk-yrityksen kanssa kehitti projektissa pilot-mittakaavaan asti suunnitellun tuotantoprosessin, jolla niilinahvenen perkeistä tuotetaan afrikkalaiseen makuun sopiva, annospakkauksiin pakattu proteiinipitoinen ravintolisä.

SINTEFin norjanlohen perkeille kehittämä proteiinin ja öljyn rikastusmenetelmä todettiin kannattavaksi, ja norjalainen lohenperkeiden jatkojalostusta tekevä pk-yritys rakentaa paraikaa tehdaslaajennusta ja ottaa kehitetyn menetelmän tuotantokäyttöön.

Glukosinaatista torjunta-aine Intian pelloille

Intiassa sinapinsiemen sisältää pienen määrän ihmiselle haitallista ja kitkeränmaksuista glukosinolaattia. APROPOS-projektissa kehitettiin menetelmiä glukosinolaatin ja proteiinin eristämiseksi sinapinsiemenpuristeesta. Glukosinolaatti on yhdiste, josta on mahdollista valmistaa tehokas luonnollinen hyönteistuholaisten torjunta-aine maatalouden käyttöön nimenomaan Intian viljelyalueilla. Tätä työtä projektissa teki The Energy Research Institute, joka yhdessä newdelhiläisen pk-yrityksen kanssa toteutti glukosinolaatin vesiuuton pilot-mittakaavassa. Pk-yritys suunnittelee parhaillaan tuotannon kaupallista toteutusta.

APROPOS-projekti 2011 - 2014

EU:n APROPOS-projektissa oli mukana 17 partneria Euroopasta, Kanadasta, Afrikasta ja Intiasta. Tutkimuspartnerit: VTT, SINTEF (Norja), UPC (Espanja), IGV GmbH (Saksa), Aleksandro Stulginskion yliopisto (Liettua), Manitoba Agri-Health Research Network Inc (Kanada), The Energy Research Institute (Intia) ja Nairobin yliopisto (Kenia). Raaka-aineentuottajat: Kankaisten Öljykasvit (Suomi) ja Kroppenstedter Ölmühle Walter Döpelheuer GmbH (Saksa). Kala- ja sinapinsiemenprosessit: Nutrimar (Norja), Sybimar (Suomi) ja Mecpro Heavy Engineering Ltd (Intia). Rikasteiden loppukäyttäjät: True Cosmetics ja Textil Planas Oliveras (Espanja) Lasting Solutions (Uganda). Mukana oli myös teknologian siirtoyritys Ecofoster Oy Suomesta.

Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00