Kansainväliset osaajat osaksi elinkeinoelämää – hyviä malleja maailmalta

16.1.2018

​Valtioneuvoston viestintäosasto 15.1.2018

Yritysten kansainvälisen kasvun ja innovaatiotoiminnan tarpeet on huomioitu Suomessa kansainvälisille osaajille suunnattujen käytäntöjen ja palveluiden suunnittelussa hyvin moneen muuhun maahan verrattuna, selviää tänään 15. tammikuuta julkistetusta Teknologian tutkimuskeskus VTT:n toteuttamasta selvityksestä.

Selvityksellä haettiin vastauksia siihen, miten yrityksiä saataisiin nykyistä paremmin hyödyntämään kansainvälisten osaajien osaamista. Lisäksi selvitettiin, kuinka Suomen elinkeinoelämää ja innovaatiotoimintaa voitaisiin muokata houkuttelevammaksi ja vastaanottavammaksi kansainvälisille osaajille. Selvityksessä kerättiin tietoa hyvistä käytännöistä neljästä maasta: Itävallasta, Kanadasta, Tanskasta ja Hollannista.

Kansainvälisten osaajien huomioiminen elinkeinoelämän näkökulmasta on niin Suomessa kuin muissakin selvityksessä mukana olleissa maissa varsin uusi työsarka, johon kehitetään parhaillaan hyviä toimintatapoja. Maat kilpailevat ei vain parhaista osaajista vaan myös hyvistä käytännöistä kansainvälisten osaajien houkuttelemiseksi, integroimiseksi ja pitämiseksi.

– Vaikka Suomessa on huomioitu kansainvälisille osaajille suunnattujen käytäntöjen ja palveluiden suunnittelussa yritysten tarpeet hyvin, ovat palvelut vielä usein lyhytkestoisia projekteja ja pilotteja, joiden kansallinen koordinointi ja vaikutusten systemaattinen arviointi puuttuvat, toteaa hankkeen projektipäällikkö Nina Rilla VTT:ltä.

Erilaisia käytäntöjä löytyy maailmalta paljon, mutta kansainvälisten osaajien houkutteleminen ja integroiminen osaksi niin elinkeinoelämää ja innovaatioyhteisöjä kuin yhteiskuntaan yleisesti ei ole suoraviivaista. Onnistumiseen tarvitaan selvityksen mukaan yhteinen tahtotila ja samanaikaisia toimia monilla hallinnonaloilla toimivan palveluyhdistelmän kehittämiseksi.

Yhteisen tahtotilan ja toimivan palvelukokonaisuuden saavuttamiseksi selvityksessä ehdotetaan, että valtionhallinnossa varmistetaan pitkän aikavälin jaettu visio ja toimeenpanosuunnitelma. Lisäksi valtion tulee selkeyttää ja valtavirtaistaa yhteistä strategista tahtotilaa ’tiekartan’ luomiseksi, ja huomioida kansainväliset osaajat muutoksena, jossa toimenpiteitä kehitetään yhteistyössä julkisen ja yksityisen sektorin toimijoiden, hallinnon eri tasojen ja hallinnonalojen välillä.

Näiden ehdotusten toimeenpanon tueksi raportissa on yhdeksän suositusta, joilla voidaan vahvistaa kansainvälisten osaajien vahvempaa integroimista Suomen innovaatiotalouteen. 

Selvitys tukee valtioneuvoston yhteistä Talent Boost – Kasvua kansainvälisistä osaajista -toimenpideohjelmaa, jonka tavoitteena on lisätä Suomen houkuttelevuutta kansainvälisille osaajille ja kanavoida kansainvälisten osaajien asiantuntemus yritysten kasvun ja kansainvälistymisen ja innovaatiotoiminnan tueksi. Talent Boost -ohjelmaa koordinoi työ- ja elinkeinoministeriö.

Maahanmuuttajat innovaatiotaloudessa – oppeja Itävallasta, Kanadasta, Tanskasta ja Hollannista -raportti on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2017 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. Sen ovat laatineet Rilla Nina, Deschryvere Matthias, Oksanen Juha ja van der Have Robert VTT:tä, ja Mika Raunio Tampereen yliopistosta.

Maahanmuuttajat innovaatiotaloudessa – oppeja Itävallasta, Kanadasta, Tanskasta ja Hollannista –raportti (englanniksi)

Kansainväliset osaajat innovaatiotalouden voimavarana -Policy Brief

Lisätietoja valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminnasta tietokayttoon.fi

 

Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00

Lisätiedot:

Laura Lindeman, työ- ja elinkeinoministeriö, p. 050 408 9932, laura.lindeman (at) tem.fi