Sign In

Liikenteen biopolttoaineiden kestävyyskriteereihin muutosehdotuksia

14.6.2016

Euroopan unioni on uusiutuvan energian direktiivissään asettanut 10 %:n tavoitteen uusiutuvan energian käytölle liikenteessä vuoteen 2020 mennessä. Ainoastaan tietyt kestävyyskriteerit täyttävät biopolttoaineet lasketaan mukaan uusiutuvan energian tavoitteisiin ja voivat hyötyä kansallisista tukijärjestelmistä. VTT:n tutkija Kati Koponen esittää väitöstyössään muutosehdotuksia kriteereissä käytettävään kasvihuonekaasujen laskentamenetelmään. 

Biopolttoaineiden kasvihuonekaasupäästöjen laskenta perustuu elinkaariarviointiin, jota käytetään usein biopolttoaineiden kestävyyden määrittelyssä. Kati Koponen on väitöstyössään tutkinut, miten elinkaariarviointiin perustuva työkalu sopii biopolttoaineisiin liittyvään politiikkasidonnaiseen päätöksentekoon ja mitä haasteita arviointiin liittyy.  

Vaikka elinkaariarviointia on käytetty laajasti tuotteiden ympäristövaikutusten arviointiin, menetelmään sisältyy edelleen haasteita liittyen esimerkiksi järjestelmärajaukseen, päästöjen allokointiin eri tuotteiden välillä sekä laskentaparametrien määrittelyyn. Kun elinkaariarviointia käytetään poliittisessa päätöksenteossa, tarvittavat yksinkertaistukset voivat lisätä menetelmään liittyviä ongelmia. Tutkimuksen tulokset osoittavat, ettei EU:n laskentamenetelmä nykymuodossaan yksin riitä biopolttoaineiden ilmastohyötyjen varmistamiseen.  

Kati Koponen esittää väitöksessään kestävyyskriteerien määrittämiselle seuraavia muutosehdotuksia: 

  • Nykyisessä kestävyyskriteerissä esitetty laskentametodi ei huomioi biopolttoaineiden lisääntyvästä tuotannosta mahdollisesti aiheutuvista epäsuorista markkinavaikutuksista johtuvia päästöjä. Tällaisia ovat esimerkiksi epäsuorat maankäytön muutokset ja vaikutukset polttoainemarkkinoihin. Näitä vaikutuksia tulisi arvioida kattavasti bioenergiatavoitteita asetettaessa, jotta kestävyyskriteereiden määrittely yksinkertaistuisi.
  • Tällä hetkellä laskentametodi jättää huomioimatta kasvihuonekaasulaskentaan liittyvät epävarmuudet, jotka johtuvat esimerkiksi puutteellisista lähtötiedoista tai huonosti tunnetuista päästövaikutuksista. Nämä epävarmuudet tulisi tunnistaa ja huomioida, sillä elinkaariarviointi esittää vain arvion todellisista kasvihuonekaasupäästöistä.
  • Biopolttoaineiden tuotannossa syntyy usein sivutuotteita. Nyt päästöt jaetaan tuotteiden välillä niiden energiasisällön perusteella, vaikka sivutuote käytettäisiin esimerkiksi rehuna. Hintaperusteinen kohdentaminen selkeyttäisi tuotteiden välisiä taloudellisia syy-seuraussuhteita ja direktiivissä esitettyä tuplalaskentasääntöä jäte- ja tähdepohjaisille raaka-aineille. Tupla-laskentasääntö tarkoittaa, että jäte- ja tähdepohjaisista raaka-aineista tuotetut biopolttoaineet voidaan laskea kaksinkertaisena kansalliseen biopolttoainetavoitteeseen.
  • Biopolttoaineiden kasvihuonekaasulaskennassa tulisi tunnistaa bioenergian tuotantoon liittyvät mahdolliset ekosysteemien hiilivarastojen vähenemät ja menetetty hiilensidonta. Nämä vaikutukset voidaan tunnistaa huomioimalla maankäytön vertailutilanne bioenergian elinkaariarvioinnissa.

EU:n kestävyyskriteereiden kasvihuonekaasulaskentamenetelmää tulisi edelleen kehittää, jotta taattaisiin tehokkaimmin ilmastonmuutoksen hillintää tukevien bioenergiajärjestelmien käyttö.  

VTT:n tutkija, diplomi-insinööri Kati Koponen esittää väitöskirjansa Challenges of an LCA based decision making framework – the case of EU sustainability criteria for biofuels (Elinkaariarviointiin pohjautuvan päätöksenteon haasteet liittyen EU:n biopolttoaineille asettamiin kestävyyskriteereihin) tarkastettavaksi Aalto-yliopiston insinööritieteen korkeakoululla 15.6.2016 klo 12. 

Väitös verkossa: http://eng.aalto.fi/fi/current/events/2016-05-30/

 

MEDIAMATERIAALI

 

KUVA: Diplomi-insinööri Kati Koponen (Kuva: VTT)

 

Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00

OTA YHTEYTTÄ

PL 1000, 02044 VTT
Puh. vaihde 020 722 111
Avoinna arkisin klo 8.00 - 16.30

ASIAKASPALVELU

info@vtt.fi
Puh. 020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja
12.00 - 15.00