Minne katosi poliitikkojen ja yritysjohtajien ymmärrys innovaatiovetoisesta talouskasvusta?

18.1.2017

Poliittisten päättäjien käsitys Suomen teknologian tasosta on muuttunut negatiiviseen suuntaan. Samalla panostuksia tutkimukseen ja tuotekehitykseen on leikattu rajusti. Teknologiabarometrin synkkään kuvaan häämöttää kuitenkin valoa yrityssektorilta. Yritykset arvioivat panevansa tulevaisuudessa tuotekehitykseensä paukkuja nykyistä enemmän. Myös suorat sijoitukset Suomeen ovat kasvaneet.

Tekniikan akateemiset TEKin ja Teknologian tutkimuskeskus VTT:n yhdessä toteuttama Teknologiabarometri osoittaa Suomen menneen viime vuosina alamäkeen monella mittarilla. Rajuinta on korkean teknologian tuottaman arvonlisäyksen pudotus. Vuonna 2009 se oli lähes 14 prosenttia BKT:stä, nyt enää 8,5 prosenttia.

Barometrin kyselyosion tuloksista nousee esiin, että poliittiset päättäjien usko siihen, että voimavarojen kohdistaminen tieteelliseen tutkimukseen antaisi yhteiskunnalle korkean koron, on hiipunut viime vuosina.

– Aiemmin innovaatiovetoisen talouskasvun mekanismien ymmärtäminen on ollut meillä hyvällä tolalla. Nousu 1990-luvun lamasta perustui täysin teknologisen osaamisen hyödyntämiseen. Onko tässä takapakissa nyt kyse silkasta tietämättömyydestä? johtaja Pekka Pellinen TEKistä pohtii.

Suomi kuuluu nyt niihin harvoihin OECD-maihin, joissa T&K-panosten reaalinen arvo on laskenut jo pitkään. Valtion panostukset ovat laskeneet yhtäjaksoisesti jo viisi vuotta, ja myös yrityssektorin into laittaa rahaa T&K-toimintaan on ollut heikkoa. Tehdyt panostukset on suunnattu suurelta osin tuotteiden jatkokehittelyyn, ei uusiin avauksiin. Kannattavuutta on monissa yrityksissä ylläpidetty henkilöstövähennyksillä ja kululeikkauksilla.

– Suomi on jäämässä innovaatiotoiminnan eturintamasta, mikä näkyy jo selvästi kilpailukyvyssämme. Mallia kannattaisi nyt ottaa Tanskasta, joka on kirinyt vahvasti parannettuaan nimenomaan innovaatiokenttänsä toimintaedellytyksiä, Pellinen sanoo. 

Vähän valoakin: tuotekehitystä lisätään ja ICT-palvelujen vienti kasvaa

Luottamusta parempaan tulevaisuuteen lupaavat yritysten arvioit oman T&K-toimintansa kasvattamisesta lähivuosina. Myös tieto- ja viestintäteknologian palveluvienti kasvaa. ICT-palveluiden osuudessa palveluviennistä Suomi on vertailumaiden ykkönen, ja jopa parantunut juoksuaan.

– Suomi on siten kasvavasti palvelutalous eikä perinteisen teollisuusyhteiskunnan perään kannata haikailla. Tämä tulisi talouspolitiikan tekijöidenkin ymmärtää, johtava tutkija Torsti Loikkanen VTT:ltä huomauttaa.

Selvää parannusta on tapahtunut kansainvälistymisessä ja verkottumisessa: Suomeen on saatu suoria sijoituksia entistä enemmän. Vuonna 2013 Suomi oli vertailumaiden kärjessä ulkomaisten t&k-investointien houkuttelemisessa. 

– Suomeen takavuosina luotu osaaminen näyttäytyy nyt niin houkuttelevana, että kansainväliset sijoittajat ovat valmiita laittamaan rahansa likoon. Tässä on vahva viesti päätöksentekijöille, osaamiseen ja innovaatioihin kannattaa panostaa, Loikkanen huomauttaa.

Suomi edelleen teknistieteellisen osaamisen ykkönen, Tanska kirii rinnalle

Barometri osoittaa, että Suomi on teknistieteellisessä osaamisessa vertailumaiden ykkönen. Tanska kuitenkin ohitti meidät jo vuonna 2014 T&K-tehtävissä työskentelevien määrässä ja menee nyt ohitsemme myös elinikäisessä oppimisessa.

Suomen asemaa vertailumaiden joukossa heikentää pitkäaikaistyöttömyys, joka on laajentunut koskemaan myös korkeakoulutettuja. Samanaikaisesti työmarkkinoilla on osaajien kohtaanto-ongelmaa.
Tanska kelpaa tässäkin malliksi: siellä työllisyystoimenpiteet ovat olleet ilmeisen tehokkaita.

– Olemme havainneet Suomen alamäen. Koreassa positiivinen kehitys on jatkunut, mutta myös heillä on uhkaavia merkkejä negatiivisesta käänteestä, kertoi Barometrihankkeen korealaisen kumppanin, Etelä-Korean tiede- ja teknologiainstituutin, edustaja Pilseong Jang barometrin julkistustilaisuudessa Helsingissä. Hän huomautti myös, että erilaiset kansainväliset indikaattorit antavat erilaisia tuloksia. Teknologiabarometrissa Korean sijoitusta heikentää hänen mukaansa sosiaalisen koheesion mittareiden iso painoarvo.

– Selvityksemme mukaan julkisilla T&K-tukitoimilla voidaan vaikuttaa erityisesti osaamisintensiivisten yritysten kasvuvauhtiin. Sen sijaan kannattavuuteen toimilla ei näytä olevan vaikutusta, sanoi samaa tutkimuslaitosta edustava SeogWon Hwang.

Miten orastavaa nousua voitaisiin vauhdittaa?

Pekka Pellinen pitää tärkeimpänä sitä, että päättäjät oivaltaisivat uudelleen innovaatiopohjaisen talouskasvun merkityksen.

– Lisäksi julkisin toimin on luotava yksityiselle sektorille lisäkannusteita tehdä omia uusia panostuksia ja avauksia, ja panostukset soveltaviin Tekesin tyyppisiin instrumentteihin on saatava kääntymään kasvu-uralle. Uusia työpaikkoja syntyy eniten pk- sektorille, joten kannustimia kannattaa kohdentaa juuri sinne.

– Julkiselle sektorille on tehtävä selkeä poikkihallinnollinen innovaatiolinjaus eri hallinnonalojen toiminnan koordinoimiseksi. Työvoima- ja innovaatiohallintojen yhteyttä on tiivistettävä esimerkiksi liittämällä DigiBoosti-toimintamalli osaksi työvoimahallinnon työkalupakkia. Julkisen sektorin tuottavuuteen yleensäkin on saatava parannusta digitalisaation kautta. Myös yksityissektorilla kaivataan kasvuhakuisuutta ja riskinottokyvyn parantamista, Pellinen listaa.

Lisätietoja:

Pekka Pellinen, TEK, 040 521 9424
Torsti Loikkanen, VTT, 040 530 2587

------

Mikä TEKbaro?

Teknologiabarometri arvioi Suomen talouden ja yhteiskunnan teknillistieteelliseen osaamiseen ja kehitykseen perustuvaa suorituskykyä. Vertailumaat ovat Ruotsi, Tanska, Alankomaat, Saksa, Iso-Britannia, Yhdysvallat, Japani ja Etelä-Korea.

Barometrissa on myös kyselyosa, jossa selvitetään eri väestöryhmien arvoja, asenteita ja näkemyksiä.
Teknologiabarometri 2017 on sarjan seitsemäs selvitys; ensimmäinen julkaistiin vuonna 2004. Tutkimus on toteutettu yhdessä VTT:n ja korealaisen STEPI-tutkimuslaitoksen kanssa.  

Ota yhteyttä
Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00

Lisätietoja:

  • Pekka Pellinen, TEK,
    040 521 9424
  • Torsti Loikkanen, VTT,
    040 530 2587