Sign In

Nurmi taipuu biojalostamossa uusiksi rehutuotteiksi

8.2.2016

Nurmikasvustosta tehty säilörehu sisältää pääasiassa kuitua, mutta myös runsaasti proteiinia ja sokereita. VTT ja Luonnonvarakeskus (Luke) kehittävät ja testaavat menetelmiä, joilla säilörehusta valmistetaan rehuja yksimahaisille eläimille kuten sioille ja siipikarjalle. INNOFEED-projekti tähtää maatilojen kannattavuuden parantamiseen ja Suomen proteiiniomavaraisuuden kohentamiseen.

INNOFEED-projektin tavoitteena on parantaa maatilojen kannattavuutta teknologialla, jolla valmistetaan korkeamman lisäarvon rehutuotteita säilörehusta. Samalla parannetaan Suomen matalaa proteiiniomavaraisuutta, joka on valkuaistäydennysrehujen osalta vain noin 15 %.

Projektissa kehitetään mallit sekä tilakohtaiselle että keskitetylle uusia rehutuotteita valmistavalle biojalostamolle. Myös niiden kannattavuus arvioidaan, sillä tavoitteena on kehittää tuotantomenetelmiä, jotka eivät edellytä kalliita investointeja maatiloilla. Lisäksi selvitetään teknologian kaupallistamista ja vientiä kansainvälisille markkinoille.

Nurmesta tuotetaan projektin aikana erilaisia rehuksi sopivia valmisteita kuten proteiini- ja sokeripitoista "rehumehua" ja yksisoluproteiinia. Säilörehun selluloosa pilkotaan sokereiksi, joista valmistetaan pekilosienen avulla rehuproteiinia. Rehumehuvalmisteiden ruokinnallista arvoa ja säilyvyyttä parannetaan maitohappobakteerien avulla. Kuitupitoiselle sivuvirralle haetaan käyttömahdollisuuksia esimerkiksi biokaasun tuotannosta, joka mahdollistaa energiatuotannon ja ravinteiden palauttamisen pellolle.

Säilörehun muodossa nurmibiomassa on jalostettavissa ympäri vuoden. Runsaasti proteiinia sisältävänä ja vähäligniinisenä se on helpompi prosessoida sokeri- ja proteiinifraktioiksi kuin esimerkiksi puu tai olki.

Nurmisadon hyötykäyttöä on mahdollista lisätä

Nurmi kasvaa Suomessa hyvin. Pääosa sadosta korjataan säilörehuna ja käytetään nautakarjan ruokinnassa. Nurmen ja säilörehun tuotantoa on mahdollista lisätä merkittävästi tehostamalla viljelyä, nostamalla satotasoa ja ottamalla käyttöön vajaatuottoista tai kesannolla olevaa viljelymaata.

Suomessa on Luken mukaan potentiaalia nykyisen rehukäytön lisäksi tuottaa nurmea 470 000 hehtaarin alalla, joka olisi käytettävissä energiaksi ja muihin uusiin käyttötarkoituksiin. Jos sato olisi 5000–8000 kg/ha/vuosi, se vastaisi biomassana 2,3–3,8 miljoonan kuiva-ainetonnin tuotantopotentiaalia. Nurmen sisällyttämisellä viljelykiertoon voidaan vähentää peltomaan eroosiota, lisätä biodiversiteettiä sekä parantaa maan rakennetta ja ravinteiden kiertoa. Tästä on etua erityisesti Etelä-Suomessa, jossa viljelykierrot ovat usein yksipuolisia.

VTT toteuttaa INNOFEED-projektin yhteistyössä Luken kanssa. Kolmivuotinen projekti käynnistyi syyskuussa 2015. Projektia rahoittavat Tekes, VTT, Luke ja ruohobiojalostamon koko arvoketjua edustava kahdeksan yrityksen ryhmä, joka seuraa tarkasti, miten tuloksia päästään viemään liiketoimintaan.

Lisätietoja: Luonnonvarakeskus (Luke), prof. Marketta Rinne, marketta.rinne@luke.fi, puh. 029 5326482
 
​Tutustu VTT:n elintarvike- ja rehuteknologioihin

OTA YHTEYTTÄ

PL 1000, 02044 VTT
Puh. vaihde 020 722 111
Avoinna arkisin klo 8.00 - 16.30

ASIAKASPALVELU

info@vtt.fi
Puh. 020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja
12.00 - 15.00