Väitös: Panostaminen rakentamis- ja kunnostusinvestointeihin vähentää energiankulutusta: 5 – 7 % vuoteen 2050

15.12.2015

Teknologian tutkimuskeskus VTT:n tutkija Pekka Tuominen kehitti väitöksessään menetelmän, jolla selvitetään rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalia ja arvioidaan energiatehokkuusparannusten taloudellisia vaikutuksia. Tuominen tunnisti rakennuskannassa huomattavan taloudellisesti järkevän energiatehokkuuspotentiaalin.

DI, VTK Pekka Tuominen tutki väitöksessään rakennusten lämmitysenergiatehokkuutta ja arvioi rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaalin.  Väitöksen Suomea käsittelevät skenaariot osoittavat, että muutaman prosentin lisäys vuosittaisiin rakentamis- ja kunnostusinvestointeihin voi vähentää maan kokonaisenergiankulutusta 5–7 % vuoteen 2050 mennessä. Lyhyellä aikavälillä on odotettavissa lievä BKT:n ja työllisyyden pudotus, mutta keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä vaikutukset molempiin ovat positiivisia. Lisäksi on odotettavissa huomattava haitallisten päästöjen ja siten ulkoiskustannusten pieneneminen. Kaikkiaan toimenpiteiden arvioidaan synnyttävän selkeän nettohyödyn.

Muissa tutkituissa EU-maissa tavallisesti noin 20 %:n energiansäästö oli saavutettavissa tutkitussa rakennuskannassa kustannustehokkailla korjausrakentamistoimilla vuoteen 2030 mennessä. Tutkimuksessa tunnistettiin siis huomattavia taloudellisesti järkeviä energiatehokkuuspotentiaaleja, mutta niiden toteutumisen vauhti on varsin verkkainen, koska rakennuskanta uudistuu hitaasti.

Rakennukset edustavat noin kolmasosaa maailman energiankulutuksesta ja ovat siksi olleet pitkään teollisuusmaiden keskeisimmistä energiatehokkuusparannusten kohteista. IEA:n jäsenmaissa erityisesti asuinrakennuksiin on menneinä vuosina kohdistettu enemmän julkisen vallan energiatehokkuustoimenpiteitä kuin millekään toiselle talouden sektorille. Näin ollen yhteiskunnallisen päätöksenteon kannalta keskeinen kysymys on, mitkä vaihtoehtoisista toimenpiteistä ovat pitkällä aikavälillä tehokkaimpia.

Tuomisen kehittämällä menetelmällä voidaan määrittää rakennuskannan energiatehokkuuspotentiaali ja arvioida sen taloudelliset vaikutukset BKT:hen, työllisyyteen ja ulkoiskustannuksiin. Menetelmä on tarkoitettu käytettäväksi erilaisten rakennuskantojen analysointiin. Menetelmän pohjalta tehtiin tutkimuksen kuluessa rakennuskannan energiamalli REMA, jolla samankaltaisia laskelmia voidaan tehdä systemaattisesti suhteellisen helposti.

REMA on bottom-up-tyyppinen fysikaalinen rakennuskannan energialaskentamalli. Rakennuskannan tuleva kehityskulku arvioidaan uudisrakentamisen, korjausrakentamisen ja purkamisen vuosittaisten määrien perusteella. Energiankulutuslaskenta perustuu rakennuskannan merkittäviä osia edustavien tyypprakennusten käytölle.

 

Väitöskirja sähköisesti: http://www.vtt.fi/inf/pdf/science/2015/S117.pdf

 

Väitös: 18.12.2015 klo 12 Aalto-yliopiston insinööritieteiden korkeakoulussa, Otaniemi, Espoo

 

Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00