Sairaalat, yritykset ja VTT ovat ”High-tech sairaala” -hankkeissa luoneet
uusia mahdollisuuksia hygienian hallintaan ja ennaltaehkäisevään infektioiden
torjuntaan soveltamalla terveydenhuoltoon mm. teollisuuden huipputeknologian
käytäntöjä. Uudenlaisen yhteistyömuodon synnyttämiä ratkaisuja on otettu
käyttöön viidessä Pirkanmaan sairaalassa
Hygienian tinkimätön ja kokonaisvaltainen hallinta on yksi tärkeä osatekijä
hoitoon liittyvien infektioiden ehkäisemisessä. Terveydenhuollossa on
mahdollista hyödyntää nykyistä enemmän puhtaaseen ympäristöön ja hygieenisiin
käytäntöihin liittyviä innovaatioita, joita on kehitetty esimerkiksi
elektroniikka-, lääke- ja elintarviketeollisuuteen. ”High-tech sairaala”
-hankkeiden näkökulmana oli hyödyntää teollisuudessa hyviksi havaittuja
puhtaan ympäristön toiminta- ja hallintamalleja, joilla voidaan edistää
hoitoon liittyvien infektioiden ja niistä aiheutuvien kustannusten hallintaa,
potilas- ja työturvallisuutta sekä terveyspalveluiden
kokonaistaloudellisuutta.
Tekesin osarahoittamassa ja VTT:n vetämässä tutkimushankkeessa tunnistettiin
hygieniaan liittyviä ongelmakohtia, kehitettiin parannusratkaisuja ja korkean
hygienian kokonaisvaltaista toteuttamista sekä korkeaa hygieniaa ylläpitäviä
keinoja viidessä sairaalassa Pirkanmaalla. Tarkastelujen kohteina olivat
leikkausosastojen ja infektio-osaston pinnat ja ilma, ilmastointi, työasut,
leikkaus- ja muut tekstiilit, hoitotoiminta, puhtaanapito ja tilat.
Tutkimustulosten perusteella toiminnan ja ympäristötekijöiden
yhteisvaikutukseen ja sen hallintaan tulisi kiinnittää aiempaa enemmän
huomiota kokonaisvaltaisen hygienian parantamiseksi.
Tutkimustuloksia on hyödynnetty yritysten hygienian kannalta kriittisten
ympäristöjen hallintaan liittyvien tuotteiden ja palvelujen kehittämisessä.
Yritysryhmähankkeessa kehitetyt uudet ratkaisut liittyivät siivouspalveluun,
ilmavaihtojärjestelmien puhdistamiseen, käsihuuhteen annosteluun, potilas- ja
työjalkineisiin sekä monikäyttöisiin työasuihin, leikkausliinoihin ja
leikkaustakkeihin. Tutkimushankkeessa mukana olevat sairaalat olivat tärkeässä
roolissa ratkaisujen kehittämisessä ja koekäytössä.
”Me Coxassa olemme olleet todella tyytyväisiä hankkeeseen, koska olemme
saaneet mitattua tietoa ja todellista faktapohjaa toiminnallemme ja
perusteluja toiminnan muutoksille. Erityisesti paketeissa säilytettävien
instrumenttien steriilinä pysymisaikaan saimme tutkittua tietoa toimintamme
tueksi. Projekti opetti laajasti näkemään asioita ja siinä oppi myös muiden
projekteista. Se edisti verkottumista samojen asioiden parissa työskentelevien
tahojen kanssa, ” toteaa Tekonivelsairaala Coxa Oy:n hoitotyön johtaja Tuula
Rantala.
Hatanpään sairaalan hallintoylihoitaja Paula Hakala ja hygieniahoitaja
Eeva-Liisa Lahtinen: ”Ensimmäistä kertaa olemme saaneet konkreettista tietoa
leikkaussalihygienian toimivuudesta ja tukea hygieniakäytäntöjen
kehittämiseksi. Laajat ja monipuoliset mittaustulokset ovat auttaneet
esimerkiksi leikkausosaston toimintojen järjestelyssä ja aiomme hyödyntää
niitä myös osaston saneerauksen suunnittelussa.”
Tampereen yliopistollisen sairaalan infektiolääkäri Pertti Arvola ja vastaava
hygieniahoitaja Minna Vuorihuhta: "Vuodeosaston toiminnan seuranta
videoinnilla paljasti selviä puutteita hyvien sairaalahygieenisten käytäntöjen
toteutumisessa. Tästä nousi esiin monia kehittämis- ja koulutuskohteita."
Laitosjalkine Oy kehitti yritysryhmähankkeessa sairaalaympäristöön
suunniteltuja jalkineita sekä potilaille että sairaaloiden ja
leikkausosastojen henkilökunnalle. ”Kehitystyön aloittaminen oli
haasteellista, koska sairaaloiden kautta ei ollut saatavissa riittävästi
tietoa jalkineiden nykytilasta eikä jalkineiden hankkimisessa tai huollossa
ollut yhtenäisiä käytäntöjä. Kehitystyön tuloksena on syntynyt erityisesti
diabeetikoille suunniteltu potilasjalkine, neljä työjalkinemallia, uusia mm.
antimikrobisia ominaisuuksia sisältäviä raaka-aineita sekä jalkineiden
huoltosuosituksia,” kertoo Laitosjalkine Oy:n toimitusjohtaja Sakari Anttila.
KiiltoClean Oy:n liiketoiminnan kehityspäällikkö Päivi Godden: ”Hyviä
tuotteita ei synny ilman laajaa tietopohjaa, hyvää yhteistyötä ja tiedonkulkua
terveydenhuollon ammattilaisten ja yritysten välillä. Näin tarpeisiin osataan
vastata oikealla tavalla. Sekä aika että resurssit ovat rajalliset, minkä
vuoksi nämä hankkeet ovat arvokkaita yhteistyömuotoja.”
Resistentit mikrobit, uhka infektioiden nopeasta kansainvälisestä
leviämisestä, vaatimukset resurssien kustannustehokkuudesta ja altistuvien
potilaiden määrän kasvu asettavat terveydenhuollolle haasteita. Suomessa
kuolee vuosittain noin 750 potilasta, joilla on hoitoon liittyvä infektio eikä
sellaista sairautta, joka aiheuttaa välittömän kuolemanvaaran. Kustannuksia
hoitoon liittyvistä infektioista arvioidaan Suomen terveydenhuollolle kertyvän
200–500 miljoonaa euroa vuodessa. Ongelma on maailmanlaajuinen: Euroopassa
hoitoon liittyviä infektioita on arvioitu olevan yli neljällä miljoonalla ja
Yhdysvalloissa noin 1,7 miljoonalla potilaalla.
Yritysten tuloksia esitellään High-tech-sairaalafoorumin seminaarissa
14.9.2012 Hanasaaressa Espoossa. Tamlink Oy:n koordinoiman sairaalafoorumin
tehtävänä on kaivatun avauksen jälkeen jatkaa tiedon jakamista,
terveydenhuollon ja teollisuuden vuorovaikutuksen syventämistä sekä kokemusten
hyödyntämistä ratkaisujen konseptoimisessa kansainvälisiin tarpeisiin.
Lähitulevaisuudessa yksi foorumin keskeisistä otsikoista on hygienian
omavalvonnan kehittäminen terveydenhuollon tarpeisiin.
Tekesin osarahoittamien hankkeiden yhteistyökumppanit olivat Hatanpään
kantasairaala, Tampereen Lääkärikeskus Oy (Koskiklinikka), Tampereen
yliopistollinen sairaala, Tekonivelsairaala Coxa Oy, Valkeakosken
aluesairaala, Alfa Wear Oy, KiiltoClean Oy, KaihlaSet Oy, Lifa Air Oy,
Servisole Oy Siivouspalvelu, Tuotekehitys Oy Tamlink, Uudenmaan Sairaalapesula
Oy, Vulcano Oy sekä VTT. Hankkeet kuuluvat Tekesin Turvallisuus-ohjelmaan.
Hankkeiden julkaisuihin voi tutustua tarkemmin High-tech -sairaalafoorumin
sivuilla http://htsairaala.vtt.fi.