Rakennusten energiankulutus ja päästövaikutukset kuriin uudella laskentamallilla

Rakennuskanta uusiutuu hitaasti, joten suuret päätökset rakennusten energiatehokkuuden kannalta on tehtävä pian. VTT kehitti Tekes-hankkeessa päätösten tueksi REMA-laskentamallin – työkalun, jolla arvioidaan toimenpiteiden vaikutuksia energiantarpeeseen sekä hiilidioksidipäästöihin. REMA-laskelmien mukaan rakennuskannan hiilidioksidipäästöjä on mahdollista pienentää jopa 39 % vuoteen 2020 mennessä.

Rakennuskannan ekotehokas energiankäyttö edellyttää nykyistä tarkempaa tietoa rakennuskannasta ja sen energiankäytöstä. VTT on kehittänyt REMA-laskentamallin tietojen hallintaa ja rakennusten ja rakennuskannan korjaustoimenpiteiden vaikutusten tarkastelua varten.

REMA-työkalulla laskettujen teknologisten skenaarioiden mukaan nykyisellä energianhuoltorakenteella rakennuskannasta aiheutuvia hiilidioksidipäästöjä voidaan pienentää aktiivisilla energiatehostustoimilla 26 % vuoteen 2020 mennessä. Jos lisäksi energiahuollon ekotehokkuutta parannetaan, voidaan hiilidioksidipäästöjä pienentää 39 % vuoteen 2020 mennessä. Rakennuskannan energiatehokkuuden aktiivisella parantamisella voidaan saavuttaa 67 %:n hiilidioksidipäästöjen vähennys vuoteen 2050 mennessä. Samanaikaisella energiahuollon ekotehokkuuden parantamisella voidaan saavuttaa yli 90 %:n vähennykset hiilidioksidipäästöihin vuoteen 2050 mennessä.

REMA auttaa valitsemaan oikeat toimenpiteet eri vuosikymmeninä ja eri menetelmin rakennettujen rakennusten energiatehokkuuden parantamiseksi ja hiilidioksidipäästöjen vähentämiseksi. Esimerkiksi rakennuksen ulkovaipan parantamisen tai lämmitystavan muutoksen vaikutukset hiilidioksidipäästöihin voivat vaihdella merkittävästi.

VTT:n REMA-laskentamalli antaa suurten kiinteistökokonaisuuksien omistajille, isännöitsijätoimistoille, rakentajille ja viranomaisille vastauksia esimerkiksi näihin kysymyksiin:

• Mitä pitkäntähtäimen korjaustoimenpiteitä tarvitaan?

• Mikä energiamuoto kannattaa valita?

• Pitäisikö 70-luvun kerrostalon eristystä parantaa vai asentaa ilmanvaihdon lämmöntalteenotto tai aurinkopaneelit?

• Millaisissa rakennuksissa pitäisi tehdä lämpöä säästäviä korjaustoimenpiteitä - millaisissa säästettävä sähköä ja vettä?

• Mitä 60-luvun omakotitaloille kannattaisi tehdä?

• Miten rakennusmääräykset vaikuttavat rakennuskannan aiheuttamiin päästöihin?

• Pitäisikö rakentaa uutta vai panostaa 70-luvun kerrostalojen kunnostukseen?

”Rakennusten korjaustoimenpiteisiin ja parempaan suunnitteluun on ryhdyttävä heti, jotta vaikutukset näkyisivät energiatehokkuuden paranemisena ja päästöjen vähenemisenä 20 vuoden kuluttua. Mitä pidemmälle toimenpiteitä lykätään, sitä voimakkaampia keinoja tarvitaan tulevaisuudessa”, sanoo VTT:n tutkimusprofessori Miimu Airaksinen.

Pelkkä energiankulutuksen tarkastelu ei riitä pyrittäessä ekotehokkaampaan energiankäyttöön. Tarkastelussa pitää ottaa huomioon sekä energiatehokkuus että vaikutukset energialähteiden käyttöön ja sitä kautta kasvihuonekaasupäästöihin. Rakennusten laatu- ja varustelutasolla ja asumisväljyydellä on myös ympäristövaikutuksensa.

Rakennusinvestointien osuus kaikista Suomen investoinneista on noin 60 %. Rakennusten, rakennustarvikkeiden valmistuksen ja rakentamisen energiankäytön osuus Suomen energiankäytöstä on noin 40 %. Investoinnit sitovat luonnonvaroja pitkälle tulevaisuuteen.

REMA-laskentamalli on hyödynnettävissä VTT:ltä tilattavana toimeksiantopalveluna. Toistaiseksi malli on ainoastaan VTT:n käytössä. Malli palvelee erityisesti suurien rakennusmassojen energiatehokkuuden suunnittelua, mutta on sovellettavissa yksittäisiinkin rakennuksiin.