Selvitys joukkoliikenteen ja kevyen liikenteen ilmastopoliittisesta merkityksestä valmistunut

14.9.2015

Valtioneuvoston viestintäosasto
Tiedote
11.9.2015

Euroopan komissio on esittänyt vuoden 2030 sitovaksi ilmasto- ja energiatavoitteeksi kasvihuonekaasupäästöjen vähentämisen 40 prosentilla vuoden 1990 tasosta. Päästökaupan ulkopuolella olevien alojen jäsenmaakohtaisia tavoitteita ei ole vielä sovittu, mutta Suomelle on ennakoitu jopa 36 % päästövähennystavoitetta vuoteen 2005 verrattuna. Ennuste liikenteen kasvihuonekaasujen päästöistä osoittaa, että nykykehityksellä tätä tavoitetta ei saavuteta, vaan lisätoimia tarvitaan. 

Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy:n vetämän tutkijaryhmän tänään 11. syyskuuta julkaisemassa tutkimuksessa tarkasteltiin liikennesektorin energiatehokkuustoimenpiteiden liikenteellisiä ja taloudellisia toteuttamismahdollisuuksia, jotka luovat edellytykset Suomen kasvihuonekaasujen päästövähennystavoitteiden saavuttamiselle vuonna 2030. Lisäksi tuotettiin tietoa toimenpiteiden vaikutuksista liikenneturvallisuuteen ja kansanterveyteen sekä jäsenneltiin kuntien ja valtion työnjakoa päästövähennystoimenpiteiden toteutuksessa.

Energiatehokkuustoimenpiteiksi tutkimuksessa määriteltiin (1) joukkoliikenteen edistämistoimenpiteet kaupunkiseuduilla, (2) joukkoliikenteen edistämistoimenpiteet pitkillä matkoilla, (3) kävelyn ja pyöräilyn edistämistoimenpiteet, (4) yhdyskuntarakenteen kehittämistoimenpiteet, (5) tieliikenteen vaihtoehtoisten käyttövoimien käyttöönoton edistämistoimenpiteet ja (6) vähäpäästöisten henkilöautojen käyttöönoton edistämistoimenpiteet.  

Tutkimuksen tulosten perusteella joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja yhdyskuntarakenteen kehittämisen toimenpiteillä olisi mahdollista kattaa Suomen liikennesektorille ennakoidusta päästövähennystavoitteesta n. 28 %. Näiden toimenpiteiden edistäminen ei pelkän ilmastopolitiikan näkökulmasta tarkasteltuna ole erityisen kustannustehokasta. Päästöjen väheneminen syntyy ennemminkin kaupunkiseutujen kehitykselle välttämättömien liikennepalvelujen edistämisen sivutuotteena (esim. raideliikenteen ja kevyen liikenteen infrastruktuuri-investoinnit). Sen sijaan seutukuntien välisillä pitkillä, yli 100 km matkoilla on parhaillaan käynnissä mittakaavaltaan merkittävä hinnoittelun ja tarjonnan muutos. Ensi kertaa vuosikymmeniin joukkoliikenteen käyttö on laajasti mahdollista henkilöauton käyttöä edullisemmin. Erityisesti suurimpien kaupunkikeskusten välisillä yhteyksillä on olemassa potentiaalia kulkutapojen markkinaosuuksien muutoksiin joukkoliikenteen eduksi, mikä edesauttaa kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä kustannustehokkaasti.

Joukkoliikenteen, kävelyn, pyöräilyn ja yhdyskuntarakenteen toimenpiteillä aikaansaatava kasvihuonekaasupäästöjen määrän vähentyminen on pienempi kuin tieliikenteen teknologiatoimenpiteillä ja biopolttoaineilla saavutettava vaikutus, mutta näiden toimenpiteiden hyöty ei rajoitu pelkkään päästövähennykseen. Toimenpiteillä saavutettavia muita hyötyjä ovat mm. positiiviset vaikutukset ilmanlaatuun, liikenneturvallisuuteen, liikenteen sujuvuuteen sekä merkittävässä määrin kansanterveyteen. Teknologiatoimenpiteet edistävät uusien kalusto- ja polttoainevaihtoehtojen kautta muiden energiatehokkuustoimenpiteiden vaikuttavuutta, joten toimenpidevalikoimat täydentävät toisiaan kestävän kaupunkiliikenteen tavoitteiden saavuttamisessa.

Liikenteen energiatehokkuustoimenpiteet osana EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista: vaikutukset, kustannukset ja työnjako -tutkimus on toteutettu osana valtioneuvoston vuoden 2014 selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa (www.vn.fi/teas).


Loppuraportti:

”Liikenteen energiatehokkuustoimet osana EU:n 2030 ilmasto- ja energiatavoitteiden saavuttamista: vaikutukset, kustannukset ja työnjako” löytyy VNK:n sivuilta, numerolla 14/2015.

http://vnk.fi/valtioneuvoston-selvitys-ja-tutkimustoiminta/julkaisut

http://vnk.fi/documents/10616/1456483/VNK+TEAS+14_2015.pdf/2af94ef1-5171-40cb-b8c3-621677564955

Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00

Lisätietoja: 

konsultti Juha Tervonen, JT-Con, p. 040 709 1413, juha.tervonen@welho.com,

tutkijatohtori Heikki Liimatainen, TTY Verne, p. 040 849 0320, heikki.liimatainen@tut.fi,

erikoistutkija Antti Rehunen, SYKE, p. 0295 251 550, antti.rehunen@ymparisto.fi sekä

projektipäällikkö Sari Löytökorpi (valtioneuvoston selvitys- ja tutkimustoiminta), valtioneuvoston kanslia, p. 0295 160 187