Suhdanteet ovat kurittaneet puurakentamista siten, että rakentamisen alamäki
Suomessa on kohdistunut keskimääräistä kovemmin niihin rakennustyyppeihin,
joissa puurakennuksilla on suuri markkinaosuus. Asuntorakentamisessa
betonivaltainen kerrostalorakentaminen on pitänyt pintansa paremmin kuin
puuvaltaiset omakoti- ja rivitalot. Puun vahva alue, vapaa-ajan rakennukset
ovat niin ikään reippaassa laskussa.
Puurunkoisilla kerrostaloilla on viime vuosina ollut n. 2 % markkinaosuus.
Rivitaloissa markkinajohtaja puulla on yli 60 %:n ja omakotitaloissa yli 80
%:n markkinaosuus. Puisten kerrostalojen nousua ei toistaiseksi näy tämän
vuoden syyskuuhun asti ulottuvissa tilastoissa monista kehityshankkeista ja
panostuksista huolimatta. Suunnitteilla hankkeita on aiempaan nähden runsaasti.
Ensi vuosikaan ei lupaa hyvää rakentamiselle eikä puurakentamiselle. Keskeisen
rakentamisen moottorin, bruttokansantuotteen kasvu jää hitaaksi, muuttuen
kuitenkin plusmerkkiseksi kahden miinusvuoden jälkeen. Rakennuslupien määrän
supistuminen 4 %:lla kuluvan vuoden tammi-syyskuussa ennakoi uusien hankkeiden
aloitusten vähenemistä kuluvana loppuvuonna ja heikentää sitä kautta ensi
vuoden työllisyyttä.
Rakentamisen alamäki jatkuu ensi vuonna asuntojen uudisrakentamisessa. Laskun
takia korjausrakentamisen osuus asuntorakentamiseen käytettävästä rahasta
nousee ensi vuonna n. 55 %:iin. Lievää kasvua odotetaan toimitilojen
rakentamiseen ja korjausrakentamiseen, ja niiden myötä koko rakentamisen määrä
kääntyy lievään kasvuun.
Myönteinen asia rakentamisen ja puun käytön kannalta on talouskasvuodotusten
vahvistuminen Suomen viennille tärkeissä maissa. Euroopan näkymät ovat
paranemassa yleensäkin ja tärkeimpien vientimaiden, Ruotsin ja Saksan, näkymät
erityisesti. Kolmannen tärkeän vientimaan, Venäjän, näkymät ovat kuitenkin
heikot. Näkymien paraneminen alkaa näkyä viennin kasvun myötä Suomen
taloudessa ensi vuonna ja Suomen rakentamisessa pääosin vasta vuonna 2015.
Puurakentamisen roolia ja markkinaosuuksia voidaan seurata uudisrakentamisen
sekä runko- että julkisivumateriaaleissa. Betoni on markkinajohtaja
runkomateriaaleissa kaikki rakennukset huomioiden 43 %:lla ja puu kakkosena 38
%:lla (%-m3).
Rakennustyypeittäin puu on markkinajohtaja vapaa-ajan rakennuksissa ja yleensä
pienissä rakennuksissa, omakoti- ja rivitaloissa sekä maatalousrakennuksissa.
Markkinoita on saatu kasvatettua eniten hoito- ja kokoontumisrakennuksissa
sekä myös toimistorakennuksissa. Menetyksiä on viime vuosina tapahtunut
liikerakennuksissa.
Pääasiallisena julkisivumateriaalina puolestaan puu on markkinajohtaja n. 45
%:n (%-m2) osuudella. Osuus on kuitenkin hieman laskenut, pääasiassa siksi,
että viime vuosina omakotirakentaminen on hiipunut enemmän kuin
kerrostalorakentaminen. Vahvoja alueita ovat yleensä pienet rakennukset.
Markkinoita on voitettu omakotitaloissa, rivitaloissa ja hoitoalan sekä
opetusrakennuksissa ja menetetty mm. teollisuus-, varasto- ja
maatalousrakennuksissa.
Tärkeää on tiedostaa, että materiaali ei yleensä ole asiakkaiden keskeinen
valintaperuste. Rakennuksen laatu, toimivuus, ominaisuudet, rakentamisen ja
käytön kustannukset, nopeus, helppous sekä nykyisin myös
ympäristöystävällisyys ja kestävän kehityksen mukaisuus ovat perusasioita.
Niinpä parhaat ratkaisut syntyvät useimmiten eri materiaalien yhteiskäytöstä.
Korjausrakentamisen 11 miljardin euron vuosittaiset markkinat tarjoavat paljon
mahdollisuuksia niin puulle kuin muillekin materiaaleille. Korjausrakentaminen
on suurin rakentamisen sektori myös Euroopassa.
VTT:n johtava neuvonantaja Pekka Pajakkala puhui 28.11.2013 rakentamisen
näkymistä ja puun roolista valtakunnallisessa Puupäivässä 2013 Helsingin
Wanhassa Satamassa.
