VTT: Suomen pk-teollisuuden tulevaisuuden kilpailukyky syntyy nopeasta reagoinnista muutoksiin

19.1.2016

Kilpailukyky ei synny ainoastaan käytännön osaamisesta. Aktiivinen liiketoiminnan tulevaisuuden kehittäminen on nostettavaksi osaksi Suomen pk-teollisuuden toimintaa. Teknologian tutkimuskeskus VTT Oy teki For Industry ‑kärkiohjelmassaan ennakointitutkimuksen ja loi neljä vaihtoehtoista skenaariota vuodelle 2025 yhteistyössä pk-teollisuuden yrittäjien ja johdon kanssa.

Nykyiset liiketoiminnan mallit ja menestystekijät eivät päde ensi vuosikymmenellä. Muuttuvassa toimintaympäristössä pärjäävät ne, jotka etsivät aktiivisesti uusia liiketoimintamahdollisuuksia ja varautuvat tulevaisuuteen. Skenaariot toimivat ikkunana tulevaisuuteen ja liiketoiminnan suunnittelun työkaluina.

"Suomen teollisuudesta on kadonnut 100 000 työpaikkaa alle kymmenessä vuodessa. Silmät on pidettävä auki, mitä ympärillä tapahtuu ja pyrkiä ennakoimaan. Kun katson taaksepäin, niin toimialamme on muuttunut kovasti. Jossakin tulevaisuudessa tulee asioita tehdä aivan eri tavoin, kun esimerkiksi kilpailutekijät muuttuvat," sanoo Nomet Oy:n toimitusjohtaja Harri Jokinen. Yritys on erikoistunut vaativaan koneistukseen ja osallistui skenaariotyöhön.

Suomen valmistavan pk-teollisuuden tulevaisuuden menestys syntyy nopeasta reagoinnista toimintaympäristön muutoksiin, omien tulevaisuuden menestystekijöiden jatkuvasta tunnistamisesta ja kehittämisestä. "Yritys ei saa olla ajopuu, vaan sen on varauduttava ajoissa tulevaan. Menestys on mahdollista, vaikka maailma muuttuisi nopeasti ja rajusti. On tunnistettava muutosmahdollisuudet ja menestyksen eväät. On panostettava, varauduttava ja luotava tulevaisuutensa itse. Suomen pk-teollisuudelle toimintaympäristön muutos on suuri mahdollisuus", painottaa VTT:n johtava tutkija Jaakko Paasi.

VTT:n luomissa skenaariossa tunnistettiin liiketoimintamalleja ja menestystekijöitä yksittäisten pk-yritysten näkökulmasta. Tutkimuksessa luotiin neljä skenaariota kahden kirjallisuustutkimuksen pohjalta tunnistetun, tulevaisuuden liiketoimintaympäristöä kuvaavan avainsanaparin avulla: globaali–lokaali ja kasvu–niukkuus. Sanapari globaali–lokaali viittaa valmistuksen arvoketjuihin: ovatko ne globaaleja vai paikallisia. Sanapari kasvu–niukkuus viittaa markkinoihin: onko siellä ajurina taloudellinen kasvu vai tuotannontekijöiden esimerkiksi raaka-aineiden niukkuus. Sanaparien mukaiset skenaariot ovat seuraavat:

Globaali kasvu: Tulevaisuuden digitalisoitunut, vapaakaupan maailma, missä asiakkaat ja arvoketjut ovat maailmanlaajuisia, ja kilpailu on erittäin kovaa. Asiakkaiden ostovoima on hyvä, mutta heidän tarpeensa ja kiinnostuksen kohteet muuttuvat nopeasti. Markkinatietoiset ja ketterät yritykset voivat onnistua erikoistuneilla markkinoilla. Teknologian taso ja laatu ovat korkeita, ja kansainvälisen kaupan taidot korostuvat. Esimerkki: Puettava teknologia, joka on erikoistunutta ja sisältää korkeaa teknologiaa.

Paikallinen kasvu: Paikallisesti tuotettuja tuotteita tai palveluita, joilla on paikalliset markkinat (Suomi, Pohjois-Eurooppa, EU). Paikallisuuden korostaminen on kuluttajalähtöinen vapaaehtoinen trendi, jonka taustalla on ihmisten väsyminen globalisaation tuomiin haasteisiin. Yritykset, joilla on tarjota asiakkaalle omaan osaamiseen perustuvia korkeatasoisia ja innovatiivisia tuotteita, voivat tässä maailmassa menestyä.

Esimerkki: Design-vaate suomalaisista raaka-aineista esimerkiksi sellukuidusta, koska paikallisuus on valttia.

Globaali niukkuus: Joidenkin raaka-aineiden ja komponenttien saatavuus ja korkea hinta ohjaavat vahvasti liiketoimintaa ja markkinoita. Kiertotalouden merkitys korostuu. Menestyjät tuottavat resurssitehokkaasti kestäviä tuotteita ja löytävät niille erikoistuneet maailmanmarkkinat. Globaalit arvoverkostot ja kansainvälisen kaupan taidot korostuvat. Esimerkki: Erityisen hyvin kulutusta kestävä vaate, koska kestävyys on valttia.

Paikallinen niukkuus: Maiden tai unioneiden välille on rakennettu raja-aitoja, jotka rajoittavat merkittävästi raaka-aineiden ja ihmisten liikkuvuutta. Puute joistakin tuonnin varassa olevista kriittisistä raaka-aineista tai tuotteista on keskeinen ajuri liiketoiminnan uudistamiselle. Paikallisten materiaalien tehokas käyttö nousee tärkeään rooliin. Niukkuuden oloissa pärjäävät verkostoitumiskykyiset moniosaajat, jotka kykenevät soveltamaan osaamistaan isompien kokonaisuuksien muodostamiseksi. Esimerkki: Kulutustuote tai arkivaate, koska halpatuonti Aasiasta pitää korvata paikallisella tuotannolla.

"Tällä hetkellä elämme globaalin kasvun -aikaa, mutta parhaillaan Euroopassa tiukennetaan rajoja. Monelle pk-teollisuuden yritykselle tämä voi merkitä uusia mahdollisuuksia tai uhkia, koska yrityksen menestystekijät voivat tällöin olla erilaisia", sanoo erikoistutkija Nina Wessberg.

Julkaisu sähköisesti: Successful business at Finnish manufacturing companies beyond 2020 – Four scenarios http://www.vtt.fi/inf/pdf/visions/2015/V7.pdf

Mediamateriaali:

Kuva: Pk-yritysten liiketoimintamallien tyypillisiä piirteitä eri skenaarioissa

Kalvot: PK yritykset liiketoimintamallit

Lisätietoja For Industry -kärkihankkeesta:
For Industry veturina Suomen valmistavalle teollisuudelle http://bit.ly/1RkDkFG

Blogi http://vttforindustry.com/

Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00