T&K-kysynnän hiipuminen näkyi VTT:n tuloksessa

5.3.2014

 
Liikevaihto supistui 3 %, tulos tappiollinen

VTT:n liikevaihto ja kannattavuus heikkenivät edellisestä vuodesta. Toiminnan operatiivinen tulos jäi 2,5 miljoonaa euroa tappiolliseksi. Vuonna 2012 tulos oli 2,7 miljoonaa euroa voitollinen. Tilauskanta oli vuoden lopussa tyydyttävällä tasolla ollen 170 miljoonaa euroa.

VTT:n liikevaihto oli viime vuonna 284 miljoona euroa ja supistui 3 % edellisvuoteen verrattuna. Liikevaihtoa painoi kysynnän heikkeneminen erityisesti kotimaan yksityisellä sektorilla.

Toiminnan ulkopuoliset tuotot olivat yhteensä 190 miljoonaa euroa. Tuottoja kotimaiselta yksityiseltä sektorilta tuli 53 miljoonaa euroa ja julkiselta sektorilta 85 miljoonaa euroa. Julkisen sektorin tuotoista 58 miljoonaa euroa tuli Tekesiltä eli saman verran kuin viime vuonna. Ulkomaan liiketoiminta kasvoi. Tuotot ulkomailta olivat kokonaisuudessaan 53 miljoonaa euroa, josta EU-tuottoja 31 miljoonaa euroa. Valtion budjettirahoituksen käyttö oli viime vuonna 89 miljoonaa euroa. Maksullisen toiminnan kannattavuus oli tyydyttävällä tasolla.

Vuonna 2013 VTT:n tutkijat tuottivat yli 300 keksintö- ja ohjelmistoilmoitusta. VTT:n patenttisalkussa oli vuoden 2013 lopussa noin 360 patenttiperhettä, joissa oli yhteensä lähes 1300 patenttia tai patenttihakemusta. Patenttisalkkua on kasvatettu maltillisesti, ja ensihakemuksia jätettiin noin 60 kappaletta. Vuoden aikana tehdyt panostukset teknologian kaupallistamiseen tuottivat 5 uutta kasvuhakuista teknologiapohjaista spin-off -yritystä.

VTT sopeutti toimintaansa muuttuvaan markkina- ja taloustilanteeseen karsimalla kuluja. Tämä näkyi mm. henkilöstövähennyksinä. VTT:llä työskenteli vuoden lopussa 2644 henkeä eli 7 % vähemmän kuin edellisvuonna. Syksyn ja loppuvuoden aikana toteutetut säästö- ja sopeutustoimenpiteet toivat hieman parannusta taloudelliseen lopputulokseen.

VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuoren mielestä maamme T&K -investointien kehityssuunta on huolestuttava. On nähtävissä, että T&K-toiminnan taantuminen johtaa siihen, että yritysten kilpailukyky markkinoilla heikkenee. Tämä heijastuu suoraan kansantalouteen ja työllisyyslukuihin. Myös budjetinrahoitukseen kaavaillut välillisetkin T&K-leikkaukset heijastuvat talouskasvuun. Leppävuori muistuttaa, että VTT:llä on kyky siirtää T&K -investoinnit nopeasti innovaatioiden kautta uusiksi tuotteiksi ja palveluiksi, mikä näkyy etenkin PK- yritysten parantuneena kilpailukykynä ja siten vientiluvuissa. Tätä tarvitaan juuri nyt.

VTT:n pääjohtaja kantaa huolta myös siitä, että investointien hidastuminen ja pääomituksen puute tuovat varovaisuutta innovaatioiden hyödyntämiseen. VTT:llä on innovaatioiden tuottajana ja talouskasvun moottorina Suomessa keskeinen rooli. 

Kilpailukyky ja nopea reagoiminen markkinatilanteeseen korostuvat

VTT uudisti vuoden alussa rakennettaan ja tähtää nyt voimakkaasti uusien innovaatioiden hyödyntämiseen, kaupallistamiseen ja vaikuttavuuden kasvuun.

Painopisteinä ovat

- Tietointensiiviset tuotteet ja palvelut: ICT- ja elektroniikkateollisuuden uudistaminen ja alan uuden teknologian soveltaminen asiakasyrityksissä ja toimialoilla

- Älykäs teollisuus ja energiajärjestelmät: toimiminen teknologian suunnannäyttäjänä lisäten asiakkaiden kilpailukykyä ja energiatehokkuutta

- Luonnonvara- ja ympäristöratkaisut, joilla lisätään yritysten tehokkuutta ja kilpailukykyä kemian, energia-, metsä-, bio- ja elintarviketeollisuuden sekä cleantech- ja mineraaliteollisuuden aloilla

Osana Työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalaa VTT valmistautuu Mittatekniikan keskus MIKESin yhdistämiseen osaksi VTT:tä sekä VTT:n yhtiöittämiseen vuoden 2015 alussa.

VTT:n yhtiöittämisestä riippumattomana asiana valtioneuvosto linjasi, että VTT:n perusrahoitusta leikataan tulevina vuosina. Tästä aiheutuu VTT:lle sopeuttamispaineita sekä tutkimuksessa että koko toiminnassa. 

Ota yhteyttä
Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00