Sign In

VTT ja Vaasan yliopisto selvittivät: Diabeteksen ehkäisy voisi kasvattaa Suomen taloutta miljardeilla euroilla

7.4.2016

Diabetes on yksi nopeimmin yleistyneistä kansansairauksistamme. Siihen sairastutaan yhä useammin työikäisenä. VTT:n ja  Vaasan yliopiston yhteisen tutkimuksen mukaan työikäisen väestön diabeteksen ennaltaehkäisy voisi kasvattaa Suomen bruttokansantuotetta enimmillään jopa kaksi miljardia euroa ja lisätä työllisyyttä 31 miljoonalla henkilötyövuodella.

 

Terveystalon aineistoon perustuva tutkimus osoittaa, että mikäli puolet riskiryhmään kuuluvista henkilöistä säästyisi tyypin 2 diabetekselta, olisi pitkän ajan vaikutus Suomen bruttokansantuotteeseen yli kaksi miljardia euroa.

Teknologian tutkimuskeskus VTT ja Vaasan yliopisto arvioivat Käypä hoito –suositukseen perustuvan Terveystalon mallin diabeteksen seulonnalle, ennaltaehkäisylle ja hoidolle, joka lisää kokonaistaloudellista vaikuttavuutta suhteessa nykyiseen vallalla olevaan diabeteksen hoitotapaan.*

 

- Aineisto diabetesriskissä olevista on mahdollisti kansantaloudellisten vaikutusten laskemisen. Tutkimuksen tulokset vahvistavat, että suuri osa tyypin 2 diabeteksen aiheuttamista kustannuksista olisi vältettävissä, jos riskiryhmään kuuluvat pystyttäisiin tunnistamaan ajoissa ja jo sairastuneet diagnosoimaan varhain, kertoo Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen yksikön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen tutkija Kaarina Reini.

 

Mallilla tunnistetaan ja hoidetaan kaikkia Terveystalon potilaita, mikä tuottaa tutkimuksessa osoitettua laskettavaa kansantaloudellista hyötyä ja lisää potilaiden hyvinvointia. Tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyllä ja vaikuttavalla hoidolla on keskeinen merkitys diabetesta sairastavan potilaan lisäksi työnantajayrityksille sekä koko yhteiskunnalle.

 

- Terveystalo on lähtenyt edelläkävijänä mittaamaan ja kehittämään hoidon vaikuttavuutta. Tulokset kuvaavat hyvin  diabeteksen ennaltaehkäisyn potentiaalia. Mikäli koko väestöstä pystyttäisiin ehkäisemään puolet tyypin 2 diabetestapauksesta tehokkaamman hoidon ansiosta, sen BKT-vaikutus olisi yli prosentin. Rahassa tämä vastaisi yli 2 miljardia euroa ja työllisyysvaikutuksena yli 31 000 henkilötyövuotta, kertoo VTT:n johtava erikoistutkija, kansantaloustieteen dosentti Juha Honkatukia.

 

Terveystalossa on kehitetty lääkäreille kansainvälisestikin ainutlaatuinen hoidon vaikuttavuuden Etydi-seurantatyökalu, jonka avulla lääkärillä on mahdollisuus tunnistaa hyvässä tai huonossa hoitotasapainossa olevat potilaat, seurata potilaiden diabeteksen hoidon toteutumista Käypä hoito -suosituksen mukaan sekä tunnistaa ihmiset, joilla on riski sairastua ja kutsua heidät tarvittaessa hoitoon.

 

- Sen lisäksi, että Etydi on hyvä reaaliaikaisen hoidon vaikuttavuuden ja laadun seurannassa, se tukee tietoon perustuvaa johtamista, kertoo Terveystalon kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi.


Hoidon vaikuttavuuden mittaaminen tehostaa koko terveydenhuoltoa

Tyypin 2 diabetes on hoitamattomana vakava sairaus, joka voi johtaa merkittävästi elämänlaatua heikentäviin liitännäissairauksiin.


 - Ennaltaehkäisevillä toimenpiteillä riskiryhmiin kuuluvien sairastuminen voidaan kokonaan estää tai sairastumista viivästyttää. Diabetesta voidaan hoitaa hyvin ja hoidon vaikuttavuutta seurata mittareilla. Terveydenhuollon toimijat eivät kuitenkaan yleisesti tiedä ja julkaise tietoja hoidon vaikuttavuudesta, Terveystalon johtava ylilääkäri Juha Tuominen sanoo.

 

- Suomessa tulisi kehittää terveydenhuollon laatuindikaattorijärjestelmää etenkin perusterveydenhuollon puolella. Ennaltaehkäistävien sairauksien ollessa kyseessä vaikutukset voivat olla mittavia, kuten tämä diabeteksen ennaltaehkäisyn taloudellisten vaikutusten selvitys osoittaa. Terveydenhuolto tarvitsee avoimuutta kehittyäkseen, se on sekä potilaiden että yhteiskunnan etu, Juha Honkatukia jatkaa.

 

Mallilla on tyypin 2 diabeteksen ennaltaehkäisyssä ja hoidon seurannassa merkittävä rooli, sillä diabetekseen sairastutaan yhä useammin työikäisenä ja diabetesriski arvioidaan jokaisen terveystarkastuksen yhteydessä. Näin Terveystalon mallilla mahdolliseen työkyvyn alenemiseen voidaan siten puuttua jo varhaisessa vaiheessa ja tukea sairastuneen työkyvyn ylläpitämistä.
 
- Diabetes saattaa näkyä työntekijän lisääntyneinä sairauspoissaoloina jo ennen taudin puhkeamista, sillä pelkät diabeteksen riskitekijät riskitekijät liittyvät työkyvyn heikkenemiseen. Huonossa hoitotasapainossa olevalla diabetesta sairastavalla työntekijällä voi vuosittain olla jopa kymmenen sairauslomapäivää enemmän kuin hyvässä hoitotasapainossa olevalla, Juha Tuominen toteaa. 

Työterveyshuolto on merkittävässä roolissa työssä jaksamisen kehittämisessä. Ennaltaehkäisyä painottava työterveyshuolto on paitsi yritysten kannattavuutta, myös koko yhteiskunnan hyvinvointia vahvistava kokonaisuus. Vuosittain menetämme yhteiskuntana lähes 5 miljardia tekemättömän työn kustannuksina, muun muassa sairauspoissaoloina, työkyvyttömyytenä ja ennenaikaisena eläköitymisenä.

 

- Tässä yksi esimerkki, kuinka yksityinen toimija voi olla yhteiskunnallisesti ja kansantaloudellisesti merkittävä toimija. Parhaat tulokset syntyvät vain kun työterveyden ennaltaehkäisevät toimet on integroitu sairaanhoitoon, sillä oikeiden riskiryhmien tunnistaminen ja ennaltaehkäisevien toimenpiteiden kohdentaminen ei ole mahdollista ilman sairaanhoidon kautta saatavaa tietoa poissaolojen syistä ja jakaantumisesta organisaatiossa, sanoo Terveystalon Juha Tuominen.

 

Linkki tutkimusraporttiin: http://www.uva.fi/materiaali/pdf/isbn_978-952-476-673-9.pdf

Tänään, 7.4. 2016 vietetään Maailman terveyspäivää. Päivän teemana on tänä vuonna diabetes.

*Teknologian tutkimuskeskus VTT:n, Vaasan yliopiston sosiaali- ja terveyshallintotieteen yksikön ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen Terveys-osaston toteuttamassa tutkimuksessa arvioitiin diabeteksen ennaltaehkäisyn ja tehostetun hoidon kansantaloudellista vaikuttavuutta. Maaliskuussa 2016 valmistuneessa tutkimuksessa muodostettiin kuusi erilaista skenaariota, joissa selvitettiin sekä Terveystalon aineiston, että koko väestön tasolla, millaiset taloudelliset vaikutukset ovat diabeteksen ennaltaehkäisyllä ja diabetekseen liittyvillä sairauspoissaolojen vähentymisellä.

 

Diabetes Suomessa

  • Suomessa on yli 350 000 diabetesta sairastavaa5, joiden lisäksi noin 150 000 sairastaa diabetesta tietämättään.3 Suomesta puuttuu kattava maanlaajuinen diabetesrekisteri. 
  • Diabetes on yksi nopeimmin yleistyneistä kansansairauksistamme. Sairastuneiden määrän ennustetaan jopa kaksinkertaistuvan seuraavan 10–15 vuoden aikana, jolloin Suomessa olisi vuonna 2025 yli miljoona sairastunutta.1
  • Keskeisiä syitä diabeteksen esiintyvyyden kasvulle ovat väestön lihominen ja ikääntyminen sekä eliniän pidentyminen. Osa kasvusta on seurausta paremmasta diagnostiikasta ja hoidon tehostumisesta.
  • Diabeteksen Käypä Hoito -suositus ei toteudu Suomessa kovin hyvin, sillä lähes puolet tyypin 2 diabetesta sairastavista ei tiedä sairastuneensa. Tyypin 2 diabetes on hoitamattomana vakava sairaus, joka voi johtaa merkittävästi elämänlaatua heikentäviin liitännäissairauksiin.  
  • Erityisen suuri muutos on tapahtunut työikäisten diabetekseen sairastavuudessa. 25–64-vuotiaiden diabeteslääkkeiden erityiskorvausoikeuksien määrä on 2000-luvulla yli kaksinkertaistunut. Eläkeikäisten diabetesta sairastavien erityiskorvausoikeuksien määrä on lähes kolminkertaistunut.  
  • Diabetekseen liittyviä kustannuksia on viimeksi selvitetty vuonna 2007, jolloin tarkasteltiin kustannusten kehitystä vuosina 1998–2007.4 Parhaillaan Tampereen yliopistossa käynnissä olevan päivitystutkimuksen tuloksia odotetaan loppuvuodesta 2016.  
  • Diabeteksen hoitokustannusten osuus on 15 % Suomen terveydenhuollon kokonaismenoista.1 Vuonna 2013 tämä vastasi lähes 2,8 miljardia euroa.2 Hoitokustannusten lisäksi diabeteksesta johtuva ennenaikainen eläköityminen ja sairauspoissaolot aiheuttavat vuosittain noin miljardin euron kustannukset. Diabeteksen hoito ilman lisäsairauksia maksaa vuodessa noin 1 300 euroa/henkilö. Kun diabetekseen liittyy lisäsairauksia, kustannukset nousevat noin 5 700 euroon.4 
  • Diabeteksen alueellisessa esiintyvyydessä on melko suuria eroja. Kelan tilastoihin perustuen diabetesta esiintyy suhteessa väestömäärään eniten Etelä-Pohjanmaan maakunnassa, Pohjois-Karjalassa, Pohjois-Savossa ja Kainuussa. Selkeästi vähiten diabetesta on Ahvenanmaalla. 

1 Käypä hoito -suositus
2
THL: Terveydenhuollon menot ja rahoitus 2013 -tilastoraportti https://www.thl.fi/fi/tilastot/tilastot-aiheittain/sosiaali-ja-terveydenhuollon-talous/terveydenhuollon-menot-ja-rahoitus
3
Diabetesliitto: http://www.diabetes.fi/
4
Diabeteksen kustannukset Suomessa 1998−2007
5 Kela 2016
 

Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00
Suljettu v. 30 (24.-28.7.2017)

​Laskelmat ja mallinnus: Vaasan yliopisto & THL, Kaarina Reini
p. 050 529 8555, Kaarina.Reini@uwasa.fi

Diabeteksen hoito: Terveystalo, johtava ylilääkäri Juha Tuominen, p. 040 528 4160, juha.tuominen@terveystalo.com

Etydi-työkalu: Terveystalo, kehittämisylilääkäri Päivi Metsäniemi, p. 045 633 8858, paivi.metsaniemi@terveystalo.com

OTA YHTEYTTÄ

PL 1000, 02044 VTT
Puh. vaihde 020 722 111
Avoinna arkisin klo 8.00 - 16.30

ASIAKASPALVELU

info@vtt.fi
Puh. 020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja
12.00 - 15.00
Suljettu v. 30 (24.-28.7.2017)