Uudelleen nousevan kaivannaisteollisuuden sopeuduttava muuttuneeseen ympäristöön

14.1.2014

 
Kohti kestävää ja hyväksyttävää kaivannaisteollisuutta

VTT:n johdolla on ennakoitu, mitä on kestävä ja hyväksyttävä kaivannaisteollisuus Suomessa ja miten siihen päästään vuoteen 2030 mennessä. Tavoitteena on kaivannaistoiminnan ja yhteiskunnan yhteiselo, joka mahdollistaa oppivan ja uutta luovan sekä monia vaiheita sisältävän kaivosalueen elämän. Tämän edistämiseksi kiteytettiin suuntaviivoja alan kehittämiseksi.

Kaivannaisteollisuuden tulevaisuutta tarkastellaan tuoreessa julkaisussa niin globaalilla kuin kansallisellakin tasolla uteliaana ja odottavana. Kaivannaisteollisuus on muutosten edessä, ja uudelleen nousevan kaivannaisteollisuuden on sopeuduttava muuttuneeseen ympäristöön.

”Periaatteena pitää olla, että kaivannaistoiminta perustuu kestävään ja vastuulliseen liiketoimintaan,” sanoo hanketta koordinoinut, VTT:n tutkimustiimin päällikkö Johanna Kohl. ”Yrityskulttuurissa kestävän kehityksen mukainen ja hyväksyttävyyteen perustuva liiketoiminta tekoina voi olla kantava liiketoimintaetu, mutta tämä ajatus on vasta aluillaan Suomessa.”

Uutta oppiva ja luova kaivosalue hengittää yhteiskunnan kanssa samaan tahtiin

Visioksi määriteltiin kaivannaistoiminnan ja yhteiskunnan yhteiselo, jossa kaivos ja yhteiskunta hengittävät samaan tahtiin ja huomioivat ympäristöasiat. Tätä edistetään kuuden suuntaviivan eli visiopolun kautta.

Visiopoluiksi valikoituivat oppiva ja uutta luova kaivannaisteollisuus, yrityskulttuurin kehittäminen, yhteisön hyväksymä kaivos paikallistason asiat huomioiden, viranomaistoiminnan kehittäminen, elinkaarisuuden huomioiminen sekä räätälöity viestintä ja sen oikea-aikaisuus.

Kaivannaisteollisuuden hyväksyttävyyden kehittämiseksi esitetään seitsemän konkreettista ohjenuoraa. Ensinnäkin toimijat oppivat toisiltaan ja toisilta aloilta sekä toiseksi varautuvat ennalta poikkeustilanteisiin ja yllätyksiin. Kolmantena ohjenuorana ehdotetaan ”early warning system” -työkalun kehittämistä. Sen avulla voidaan tunnistaa yhteiskunnan muutoksia ja huolia ennalta. Neljänneksi viranomaistoimintaa voidaan virtaviivaistaa alueellisesti ja poikkihallinnollisesti. Viidentenä esitetään johtamisjärjestelmän ja viestinnän kehittämistä ja kuudentena kaivostoiminnan monen elämänvaiheen näkemistä. Seitsemäntenä ohjenuorana esitetään kaivannaisteollisuuden ja yhteiskunnan välisen dialogin toteuttamista kaikkia hyödyttävästi.

Useat toimenpiteet keskittyvät yrityskulttuurin ja viestinnän kehittämiseen mm. yhteiskuntavastuuohjelman käyttöönoton ja soveltuvien indikaattoreiden raportoinnin ja seurannan kautta. Viranomaistoiminnan virtaviivaistamisessa huomioidaan useiden viranomaisten eri järjestelmissä olevat tietojen vertailu- ja yhdistämismahdollisuudet.

Kaivosalueen elinkaarta käsitellään visioiden kaivoksille useita uusia käyttömuotoja myös kaivostoiminnan jälkeen. Vanhat kaivosalueet voivat toimia esimerkiksi matkailun tai kulttuurin toimipaikkoina tai maanalaiseen kaivokseen voidaan perustaa vaikkapa varavesivoimala, kuten on ideoitu esimerkiksi Pyhäsalmen kaivosalueen uudelleen käytöksi.

Yhteistyöllä riskit hallintaan

Ehdotetuissa toimenpiteissä korostuu yhteistyön merkitys. Sitä tarvitaan enenevissä määrin poikkisektorisesti, poikkitieteellisesti ja myös kansalaisyhteiskunnan eri toimijoiden ja teollisuuden kanssa. Yhteistyötä edellyttävästä toimintatapojen muuttamisesta koituisi hyötyä koko kaivannaisteollisuuden kestävälle ja hyväksyttävälle kehittymiselle.

Yhteistoiminnan ja sen muotojen kehittämisellä todetaan olevan selkeä merkitys myös asioiden ymmärrykseen ja viestintään ja sitä kautta keskusteluun toiminnan kestävyydestä ja hyväksyttävyydestä.

Konkreettisena kehitysideana esille nousee esimerkiksi myös stressitestien rooli kaivosten riskienhallinnan varmistajana osana yritysten toimintajärjestelmää. Kaivosten stressitesteistä ehdotetaan työkalua, esimerkiksi vuosittain toistuva stressitestaus liittyisi aina johonkin tiettyyn teemaan. Yhtenä testattavana teemana voisi olla nimenomaan hyväksyttävyys ja sidosryhmäyhteistyö.

Testaamalla hyväksyttävyysprosessien ja sidosryhmäyhteistyön toimivuutta varmistetaan kaivannaistoiminnan jatkuvuus ja kestävyys eikä antauduta ainoastaan reaktiiviseen kriisitilanteiden hallintaan ja niistä tiedottamiseen.

Räätälöityä viestintää osana johtamisjärjestelmien kehittämistä pidetään erittäin tärkeänä osana kestävän ja hyväksyttävän kaivannaistoiminnan tulevaisuutta.

Saadut tulokset voivat osaltaan ohjata keskustelua kaivannaistoiminnan tulevaisuudesta Suomessa. Työ jatkuu vielä näiden visiopolkujen suuntaamana Tekesin Green Mining -ohjelmaan kuuluvassa Sustainable acceptable mining (SAM) -hankkeessa. Visio- ja tiekarttaosuudella on noin vuoden päästä seurantaosio, jonka yhteydessä tiekarttaosuus päivitetään.

VTT:n tutkimuspartnereina hankkeessa ovat olleet SYKE, GTK ja Helsingin yliopisto. Yritys- ja muina yhteistyökumppaneina ovat toimineet mm. Metsähallitus, Agnico-Eagle, Anglo-American, Kuusamon kaupunki, First Quantum Minerals, Northland Mines, Kaivannaisteollisuus ry ja Sandvik Mining and Construction.

Kaivannaisteollisuus 2030 -julkaisu verkossa: /Documents/2014_T145.pdf

Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00