Tuotantotavalla voidaan vaikuttaa teollisuuden aiheuttamaan
ympäristökuormitukseen. VTT:n erikoistutkija, MMM Laura Sokka havaitsi
väitöstutkimuksessaan, että ekoteollinen puisto, eli teolliseen symbioosiin
perustuva tuotantotapa vähentää sellu- ja paperituotannon ympäristövaikutuksia
ja lisää kilpailukykyä. Vähennyksiä syntyy erityisesti energiantuotannon
kautta.
Ekoteollisella puistolla ja teollisella symbioosilla tarkoitetaan joukkoa
paikallisia yrityksiä, yhteisöjä tai muita toimijoita, jotka vaihtavat
keskenään ainetta ja energiaa. Teollisessa symbioosissa osapuolet toimivat
tuottajien ja kuluttajien verkostona hyödyntäen toistensa jätemateriaali- ja
energiavirtoja. Toiminnan tavoitteena on taloudellinen hyöty luontoa
vahingoittamatta.
Laura Sokka analysoi väitöstutkimuksessaan
teollisen symbioosin ympäristövaikutuksia koko elinkaaressa, raaka-aineen
tuotannosta jätehuoltoon. Sokka käytti teollisen symbioosin tapaustutkimuksena
UPM Kymin tehtaiden ympärille muodostunutta integraattia, joka on tyypillinen
esimerkki teollisesta symbioosista. Hän vertasi integraatin tuloksia neljään
teoreettiseen vertailuskenaarioon, joissa toimijat toimivat erillään.
Vertailuskenaariot oli rakennettu vastaamaan mahdollisimman hyvin todellisia
tilanteita, ja ne erosivat toisistaan muun muassa energiantuotantotavoissa.
Tulosten
mukaan teollisen symbioosin nettoympäristövaikutukset olivat lähes kaikissa
tutkituissa vaikutuksissa vertailuskenaarioita pienemmät. Tämä johtui
pääasiassa energiantuotannosta. Eniten teollinen symbioosi vähensi
happamoittavia vaikutuksia, ilmastonmuutosvaikutuksia ja hiukkasvaikutuksia.
Tutkimuksen
mukaan teollisena symbioosina toimimalla on mahdollista samalla pienentää
kokonaisympäristövaikutuksia ja tuottaa taloudellista hyötyä sellu- ja
paperintuotannossa. Tuloksia tulkittaessa on kuitenkin otettava huomioon, että
vertailuskenaariot olivat hypoteettisia ja lisää tutkimusta aiheesta
tarvitaan.
Sokan tutkimus on ensimmäisiä, joissa teollisen
symbioosin ympäristövaikutuksia arvioitiin koko elinkaaren ajalta.
Raaka-aineiden ja energiantuotannon vaikutukset ovat perinteisesti jääneet
tarkastelujen ulkopuolelle. Teollisen symbioosin sisäiset
ympäristövaikutukset, kuten toimijoiden omat kasvihuonekaasupäästöt, olivat
tutkitussa tapauksessa kuitenkin vain alle puolet systeemin
kokonaisvaikutuksista. Tämän vuoksi on tärkeää huomioida myös raaka-aineiden
ja energian tuotanto teollisen symbioosin ympäristövaikutusten tarkastelussa.
Sokan
käyttämän elinkaariarvioinnin (LCA) avulla on mahdollista myös havaita ne
tuotannon kohdat, joita kehittämällä ympäristövaikutuksia voitaisiin edelleen
pienentää. Esimerkiksi tutkitussa tapauksessa suurimmat lisävähennykset
kokonaisympäristövaikutuksissa olisi saavutettu, jos vertailuajankohtana olisi
ollut mahdollista käyttää puutuhkaa metsälannoitteena ja läheisten
yhdyskuntien jätevedenpuhdistamon jätevedet olisi voitu puhdistaa sellu- ja
paperitehtaan jätevedenpuhdistamolla.
Laura Sokka
väittelee Helsingin yliopistossa perjantaina 16. syyskuuta 2011 klo 12.00
(päärakennus, Unioninkatu 34, auditorio XII).
Laura Sokan väitös: Local
systems, global impacts. Using life cycle assessment to analyse thepotential
and constraints of industrial symbioses
