Vanhatkin asuinrakennukset korjattavissa energiatehokkaiksi

28.1.2013

Suurimmat vaikutukset rakennuksen vaipan lisäeristyksellä ja lämmitystavan muuttamisella

Kestävän korjausrakentamisen avulla voidaan vähentää huomattavasti energiankulutusta ja pienentää hiilijalanjälkeä. Vanhoja rakennuksia voidaan muuttaa parhaimmillaan peräti passiivirakennuksiksi. VTT on tutkinut MECOREN-hankkeessa Suomeen soveltuvia korjausmenetelmiä. Korjausinvestointi pienentää rakennuksen käyttökustannuksia ja nostaa sen arvoa.

 

 

Rakennetun ympäristön energiatehokkuuden merkittävä parantaminen yhdistettynä uusiutuviin energialähteisiin on kustannuksiltaan tehokkain tapa vähentää kasvihuonekaasuja. EU:n tavoite on vähentää kasvihuonekaasuja niin, että vuoteen 2050 vähennys on peräti 80 % verrattuna vuoden 1990 tasoon.

VTT:n koordinoimassa pohjoismaisessa MECOREN-hankkeessa on kehitetty menettelytapoja ja ohjeita kestävään korjausrakentamiseen. Tutkimuksen tulokset tukevat näkemystä, että vanhat rakennukset voidaan parhaimmillaan korjata energiatehokkuudeltaan vastaamaan passiivirakennusta. Passiivirakennuksessa tilojen lämmityksen energiantarve on pieni: 20 – 30 kWh/m2 lämmitettyä bruttoalaa kohti eli noin 25 – 35 kWh/m2 nettoalaa kohti. Uusiutuvan energian tuotanto rakennuksessa pienentää ostoenergian tarvetta, joten passiivitalon lämmityslasku voi olla hyvin pieni.

MECOREN-hanke osoittaa, että merkittävimmät energiatehokkuuden ja hiilijalanjäljen parannukset saadaan aikaan asuinrakennuksen vaipan lisäeristyksellä passiivitasoon sekä muuttamalla lämmitystapaa. Kun ilmatiiviyttä parannetaan, on samalla tarpeen korjata myös ilmanvaihto ja lisätä lämmön talteenottojärjestelmä poistoilmasta.

Perusteellisessa korjauksessa ovat tärkeitä huolellinen suunnittelu ja rakentaminen, erittäin hyvä lisäeristys ja ilmatiiviyden parantaminen, koneellinen ilmanvaihto ja tehokas lämmön talteenotto sekä energiatehokkaat ikkunat. Energiatehokas korjaaminen edellyttää, että sähkö- tai öljylämmitys muutetaan kaukolämpöön tai että hyödynnetään uusiutuvia energialähteitä.

Merkittävä energiatehokkuuden parantaminen perusteellisen korjauksen yhteydessä lisää investointikustannuksia noin kolmanneksella. Energiakorjauksen hyödyt syntyvät hyvän ja tasalämpöisen sisäilmaston, pienentyvien energialaskujen ja rakennuksen uudistuneen ulkonäön kautta. Aiemmat EcoDrive-projektissa tehdyt selvitykset osoittivat, että myös rakennuksen arvo voi nousta merkittävästi, mikäli rakennuksen sijainti on houkutteleva.

Korjausrakentamisen uudet määräykset astuvat voimaan vuonna 2013. Ne edellyttävät energiatehokkuuden parantamista merkittävien korjaustoimenpiteiden yhteydessä, mikäli parantaminen on elinkaarikustannusten kannalta järkevää.

”Perusteellinen korjaustarve toistuu harvoin yksittäisen rakennuksen kohdalla, joten kiinteistönomistajien ei pitäisi hukata mahdollisuutta energiatehokkuuden parantamiseen”, toteaa VTT:n johtava tutkija Tarja Häkkinen.

Koko maan kannalta rakennusten energiatehokkuuden parantamisella on merkitystä ainoastaan, jos sitä parannetaan huomattavasti. Esimerkiksi asuinrakennuskannan lämmöntarpeen pitäisi pienentyä 30 %, jotta Suomen loppuenergiankäyttö vähenisi 5 %.

Suomen asuinrakennuskannan pinta-ala on noin 270 milj. m2. Siitä noin kaksi kolmasosaa muodostavat 1940–2000 -lukujen omakotitalot ja 1960- ja 1970-lukujen kerrostalot.

Pohjoismainen MECOREN-hanke alkoi helmikuussa 2009 ja se päättyi huhtikuussa 2012. VTT:n tutkimuskumppaneita hankkeessa olivat KTH Ruotsista, SINTEF Norjasta ja SBI Tanskasta.

Hankkeen kansallisen tutkimusosuuden päärahoittaja oli Tekesin kestävän korjausrakentamisen tutkimusohjelma. Muita rahoittajia olivat VTT, Senaatti-kiinteistöt, Helsingin kaupunki, Tampereen kaupunki ja Ilmarinen.

Suositukset korjausmenetelmistä verkossa


VTT:n julkaisusarjassa julkaistussa MECOREN-loppuraportissa annetaan ohjeita ja suosituksia erilaisista korjausmenetelmistä, jotka liittyvät ulkopuoliseen ja sisäpuoliseen lisäeristykseen, eristemateriaalin vaihtamiseen, kattojen ja alapohjan lisäeristykseen, ikkunoiden vaihtamiseen, vaipan ilmatiiviyden parantamiseen, ilmanvaihdon korjaamiseen ja lämmitysjärjestelmän vaihtamiseen.

VTT on tutkinut myös seinien ulkopuoliseen lisäeritykseen liittyviä kosteusriskejä ympäristöministeriön rahoittamassa KORMA-hankkeessa. Hanke tuottaa materiaalia myöhemmin julkaistavaa kosteusteknisesti turvallisen korjausrakentamisen opasta varten.

MECOREN-sivusto

MECOREN-loppuraportti verkossa:”Methods and concepts for sustainable renovation” verkossa

EcoDrive:/Documents/2013_T2526.pdf

MEDIAMATERIAALI:


Kasvihuonekaasupäästöjen jakauma sektoreittain Suomessa (pdf)

Suomen päästövähennystavoitteet (pdf)

Asuinrakennusten lukumäärä rakennustyypeittäin (pdf)

 

Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00