Nollaenergiatalojen kosteusvaurioriskit voidaan hallita
EU edellyttää, että uudisrakentamisessa siirrytään lähes nollaenergiatalojen
rakentamiseen vuoden 2021 alusta. Energiatavoitteet saavutetaan ja rakennusten
kosteusvaurioriskit vältetään vain, jos suunnittelun ja rakentamisen laatu
ovat kunnossa. Energiatehokkaan rakennuksen kustannukset ovat 2 - 7 %
korkeammat kuin tavanomaisen rakennuksen.
Rakennusten energiatehokkuusdirektiivin käytäntöön pano mullistaa koko
rakentamisen. Suomi on osana EU:ta sitoutunut merkittävään rakennuskannan
hiilidioksidipäästöjen vähentämiseen.
”Nykyiset
uudistalot ovat vanhanaikaisia jo alle 10 vuodessa. Vaikka rakentamisen laatu
on parantunut, virheitä tehdään jatkuvasti. Laadun on pakko vihdoin parantua,
koska vanhan rakennuskannan lisääntyvään parantamiseen meillä ei ole varaa”,
toteaa VTT:n energiatehokkaan rakentamisen asiantuntija Jyri Nieminen.
Matalaenergia-,
passiivi- tai nollaenergiatalon energiatavoitteet saavutetaan vain, jos
suunnittelun ja rakentamisen laatu ovat kunnossa. Samalla vältetään
kosteusvaurioita aiheuttavat laatuvirheet.
Vastuu
kosteusvaurioiden ehkäisemisessä on sekä tilaajalla että rakentamis-, huolto-
ja ylläpitopalveluiden tarjoajilla. Osaavien suunnittelijoiden ja
urakoitsijoiden kiinnittäminen hankkeeseen ja tilaajan edun tehokas valvonta
ovat tilaajan vastuulla. Rakennukselle on syytä esittää selkeät
toimivuuspohjaiset tavoitteet, jotka voidaan käyttöönottovaiheessa todentaa.
Rakennusten
kosteusvauriot ovat pääsääntöisesti johtuneet putkistovuodoista ja
puutteellisesta työn laadusta. Sadeveden tunkeutuminen rakenteisiin on
tyypillinen merkki julkisivuratkaisujen huonosta laadusta, huollon puutteesta
tai kunnossapidon laiminlyönneistä. Muita kosteusvaurioiden syitä ovat
vedeneristyksessä tehdyt virheet, rakennustuotteiden väärä säilytys sekä
huolimattomuus ja välinpitämättömyys.
Energiatehokkaan
rakennuksen kustannukset ovat 2 - 7 % korkeammat kuin tavanomaisen, määräysten
mukaisen rakentamisen kustannukset. Esimerkiksi TA-Asumisoikeus Oy:n
passiivikerrostalon kustannukset Oulussa olivat 3,3 % korkeammat kuin
viereisen, arkkitehtuuriltaan ja asuntoratkaisuiltaan samanlaisen
vertailutalon. Nollaenergiatalossa syntyy lisäkustannuksia uusiutuvan energian
tuotantolaitteista.
Rakennusten energiantarpeen pienentäminen
on yksi tärkeimmistä keinoista vaikuttaa ilmastonmuutoksen etenemiseen. Mitä
pienempi rakennuksen energiantarve on, sitä helpompaa on kattaa se
rakennuksessa tuotettavalla uusiutuvalla energialla.
Suomessa
on hyvää osaamista esimerkiksi rakennusten lämmöneristämisessä, talotekniikan
laiteratkaisuissa ja ikkunateknologiassa. Teknologiaosaamisen viennin
edistämiseksi olisi tärkeää luoda kotimaisia esimerkkejä toimivista
ratkaisuista. Energiatehokkaiden rakennusten tutkimustuloksia on voitu
hyödyntää luomalla kehitetystä rakennus- ja energiateknologiasta alan
yrityksille kilpailutekijä.
VTT on tutkinut ja
kehittänyt nollaenergiarakennustekniikkaa vuodesta 1990 lähtien. Kehitystyössä
on pyritty ratkaisuihin, joilla saavutetaan hyvä energiatehokkuus ja
sisäolosuhteet tinkimättä rakennuksen arkkitehtuurille ja käytettävyydelle
asetetuista vaatimuksista. Koerakennukseen asennettujen mittareiden avulla on
pystytty löytämään ja ratkaisemaan matalaenergiarakentamisen ongelmakohtia.
Mikä
on nollaenergiatalo?
Nollaenergiatalo tuottaa uusiutuvaa
energiaa siirrettäväksi verkostoihin yhtä paljon kuin talo käyttää energiaa.
Lähes nollaenergiatalossa taas rakennuksen energiantarpeesta merkittävä osa
katetaan talossa tai sen läheisyydessä tuotetulla uusiutuvalla energialla.
Uusiutuvilla energialähteillä tuotettu kaukolämpö voidaan laskea talon
läheisyydessä tuotetuksi uusiutuvaksi energiaksi.
Nollaenergia-
ja nollaemissiotalo ovat suuren kansainvälisen kiinnostuksen kohteena.
Esimerkiksi Norjan Tekniikan ja luonnontieteiden yliopisto NTNU kehittää
ratkaisuja rakennusten hiilidioksidipäästöjen nollaamiseksi.
Nollaenergiatalojen
kaupallisia sovelluksia on kehitetty eri puolilla. Suomen ensimmäinen,
Pohjoismaissa ainutlaatuinen lähes nollaenergiakerrostalo valmistui Kuopioon
vuoden 2010 lopussa. Toinen valmistuu Järvenpäähän tänä vuonna. Myös
nollaenergiapientaloja on rakenteilla.
Pietarsaareen
rakennettiin vuosina 1993 - 1994 IEA5-talo, joka on EU:n
energiatehokkuusdirektiivin mukainen lähes nollaenergiatalo. Rakennus on
toiminut odotetulla tavalla jo yli 17 vuotta.
LEHDISTÖTILAISUUDEN
MEDIAMATERIAALI 15.3.2011:
- Nollaenergiarakentaminen,
Jyri Nieminen, VTT
- Zero
energy buildings - an international effort, Anne Grete Hestnes NTNU
