Menetelmä soveltuu erityisesti suomalaiseen energiatuotantoon
VTT:n koordinoiman kolmivuotisen hankkeen lupaavat tulokset ovat kannustaneet
energiateollisuutta laajentamaan kokeiluja hiilidioksidin keräykseen
happipolton avulla. Happipoltto sopii hyvin Suomessa yleiseen yhdistettyyn
sähkön ja lämmöntuotantoratkaisuihin. Menetelmä luo mahdollisuudet hidastaa
ilmastonmuutosta ja parantaa yritysten kilpailukykyä.
Päättyneessä Happipolttokonseptit-hankkeessa kehitettiin menetelmää
hiilenpoltossa syntyvien päästöjen vähentämiseksi. Happipoltolla tarkoitetaan
menetelmää, jossa polttoaine poltetaan ilman sijasta hapen ja kiertokaasun
seoksessa, jolloin savukaasuihin saadaan tiivistettyä korkea
hiilidioksidipitoisuus. Hiilidioksidia voidaan tällöin erottaa
energiatehokkaasti pääasiassa paineistamalla ja jäähdyttämällä.
Pienen
mittakaavan koepoltoissa VTT:n kiertoleijulaitteella saatiin lupaavia
tuloksia. Polttokokeet erilaisilla hiilillä ovat osoittaneet, että palaminen
happipoltossa on jopa parempaa kuin normaalissa ilmapoltossa. Mittausten
mukaan happipoltossa kaikki päästöt ovat olleet pienempiä tai samalla tasolla
kuin ilmapoltossa.
Happipoltossa voimalaan kuuluu
kattilalaitoksen lisäksi hapenvalmistus- ja hiilidioksidinerotusyksiköt, jotka
heikentävät laitoksen hyötysuhdetta ja lisäävät investointikustannuksia.
Laitoskonseptin optimoimiseksi VTT:n koordinoimassa hankkeessa kehitettiin ja
sovellettiin erilaisia happipolttolaitoksen suunnittelua tukevia malleja ja
työkaluja. Simulointien avulla muun muassa huomattiin, että Suomessa yleinen
yhdistetty lämmön ja sähköntuotanto (CHP) soveltuu pelkkää sähköntuotantoa
paremmin happipolttoon. Tämä johtuu siitä, että CHP-voimalassa voidaan
hyödyntää tehokkaammin erilaisia matalan lämpötilatason ”hukkalämpöjä”.
Nyt
päättyneen hankkeen tulosten pohjalta käynnistetään uusia tutkimuksia
menetelmän laajempaa käyttöönottoa varten. Työ jatkuu jo käynnistyneissä
hankkeissa, kuten CCS Suomi -hankkeessa, jossa tutkitaan hiilidioksidin
talteenoton ja varastoinnin soveltamista Suomen olosuhteissa ja sen
vaikutuksia tulevaisuuden energiantuotantorakenteeseen.
Uusia
hankkeita odotetaan käynnistyvän energia- ja ympäristötekniikan SHOK:n
(strategisen huippuosaamisen keskittymän) Cleen Oy:n kautta. Lisäksi yritysten
oman tutkimuksen ja toimeksiantotutkimuksen odotetaan lisääntyvän uusien
liiketoimintamahdollisuuksien luomiseksi ja kilpailukyvyn parantamiseksi.
Tavoitteena on siirtää tekniikka suurempiin laitoksiin ja parantaa sen
taloudellista kannattavuutta.
VTT:n koordinoima
monikansallinen EU:n 7. puiteohjelman hanke ”Flexi Burn CFB” on juuri
käynnistymässä. Hankkeessa kehitetään korkean hyötysuhteen
CFB-kattilatekniikkaa, jossa sama voimala voi toimia joustavasti ilma- ja
happipoltolla. Tekniikkaa demonstroidaan 30 MWth kokoluokassa, ja näin luodaan
edellytyksiä suunnitella suuremman kokoluokan laitoksia.
Kolmivuotisessa
Happipolttokonseptit-hankkeessa oli mukana laaja yritys- ja
tutkimusorganisaatioiden konsortio. Hankkeeseen osallistuivat
voimalaitostoimittajat Foster Wheeler Energia ja Metso Power, energiayhtiöt
Fortum, PVO ja Jyväskylän Energia sekä energia- ja polttoaineyhtiö Vapo.
Hanketta koordinoivan VTT:n rinnalla tutkimusosapuolina olivat Teknillinen
korkeakoulu, Lappeenrannan teknillinen yliopisto ja Tampereen teknillinen
yliopisto. Hanke oli osa Tekesin ClimBus-ohjelmaa.
Hankkeessa
tutkittiin hapenvalmistustekniikoita, polttoprosesseja ja niiden
mallintamista, hiilidioksidin talteenoton ratkaisuja sekä näiden yhdistämistä
optimaaliseksi kokonaiskonseptiksi.