Ekotehokkaan rakentamisen keskeisimmät esteet ovat VTT:n tutkimuksen mukaan
kysynnän vähäisyys, puutteelliset suunnittelumenetelmät sekä puutteet
keinoista, joilla kestävän rakentamisen hyvät ominaisuudet voidaan tuoda
vakuuttavasti esille ja sitä kautta kytkeä rakennusten arvoon. VTT on
tuottanut uutta tietoa Kestävän rakentamisen prosessit -hankkeessa
rakennusprosesseista sekä kehityksen esteistä ja edellytyksistä.
Kestävän rakentamisen toteuttaminen edellyttää, että sen hyödyt ymmärretään
nykyistä paremmin. VTT:n mukaan on tärkeää nostaa asiakkaiden ja rakennusten
käyttäjien ymmärrystä kestävän rakentamisen hyödyistä sekä kehittää keinot,
joiden avulla voidaan asettaa vaatimuksia kestävälle rakentamiselle.
Kestävän rakentamisen ympäristöystävällisyydestä - esimerkiksi energian ja
luonnon raaka-aineiden kulutus, kasvihuonepäästöt - on paljon tutkittua
tietoa. Niiden lisäksi vaikutukset ulottuvat ihmisten terveyteen,
hyvinvointiin, käyttäjäryhmien tasa-arvoon ja taloudelliseen pääomaan.
Tutkimusta tarvitaan kuitenkin lisää, jotta niidenkin vaikutuksista saadaan
täsmällistä tietoa.
Pääsuunnittelijalla on suuri merkitys hankkeen koordinaattorina ja
motivoijana. Pääsuunnittelijan vahva rooli korostuu rakentamisessa, joka on
aina tiimityötä, asioiden optimointia ja käyttäjätarpeiden huomioonottamista.
Myös muiden rakennusprosessiin osallistuvien suunnittelijoiden yhteistyötä on
tehostettava.
Kestävän rakentamisen edistäminen edellyttää rakentamisen ohjauksen
kehittämistä, uusia liiketoimintamalleja, menetelmäkehitystä ja
uudisrakentamisen määräysten jatkuvaa tiukentamista. Ideaalitilanteessa koko
rakentamisen ohjaus perustuisi kestävän rakentamisen jäsentelyyn. Näitä
elementtejä onkin jo mukana Suomen rakennuslaissa ja
rakentamismääräyskokoelmassa. Rakennusvalvontaa pitäisi myös kehittää niin,
että se ohjaisi oikeisiin toimenpiteisiin. Myös erilaiset houkuttimet ja
viranomaiskäytännöt edistäisivät kehitystä.
Tiimityöskentelyä varten tarvitaan kestävää rakentamista tukeva
prosessikuvaus, joka heijastuisi eri alojen tehtäväluetteloihin. Myös
kilpailuttamiskäytäntöjä on kehitettävä niin, että ne soveltuvat tiimien
muodostamiseen.
”Tarvitaan vielä paljon työtä ja koulutusta, jotta päästään siihen, että
kestävään rakentamiseen liittyvät ympäristölliset, taloudellisesti ja
sosiaaliset tavoitteet ovat mukana läpi koko rakennusprosessin”, toteaa VTT:n
johtava tutkija Tarja Häkkinen.
Kestävä rakentaminen lisää myös tiedontarvetta: tarvitaan menetelmiä
tuotekirjastojen, yleisten tietokantojen, arviointityökalujen,
CAD-suunnittelutyökalujen ja rakennusten BIM-tietomallien yhteensopivuuden ja
vuorovaikutusten mahdollistamiseksi.
VTT tekee yhteistyötä yritysten ja muiden alan toimijoiden kanssa kestävän
rakentamisen edistämiksi. Tällä hetkellä on käynnissä mm. eurooppalainen
SuPerBuildings (Sustaibility and Performance Assessment and Benchmarking of
Buildings) -hanke, jossa kehitetään kestävän rakentamisen indikaattoreiden
hyötykäyttöä rakentamisprosessin eri vaiheissa ja kehitetään ratkaisuja
kestävän rakentamisen arviointimenetelmien yhdistämiseksi BIM-prosessiin.
VTT:n tutkimus perustuu kirjallisuusselvitykseen, tapaustutkimuksiin sekä
nettikyselyyn, johon vastasi yli 300 alan toimijaa ja 25 henkilön
haastatteluun. Asiantuntijatyöpajoissa kehitettiin mm. kestävän rakentamisen
ohjausta ja prosessikuvausta. Hankkeessa oli mukana yrityksiä ja Espoon ja
Joensuun kaupungit .
