Ensimmäinen lähes nollaenergiatasoinen vanhusten palvelutalo kuluttaa puolet normaalitaloa vähemmän
VTT on laatinut ohjeistuksen hyvin vähän energiaa kuluttavan, ns. lähes
nollaenergiatasoisen vanhusten palvelutalon toteuttamiseksi. Hankkeen tulosten
perusteella lähes nollaenergiarakennus on mahdollista toteuttaa Suomessa
kohtuullisin kustannuksin.
Lähes nollaenergiatalo tulee vaatimukseksi EU-maissa lähitulevaisuudessa:
uudisrakentamisessa vuodesta 2021 alkaen ja julkisrakennuksissa vuoden 2018
alussa. Suomessa on parhaillaan menossa ympäristöministeriön toimesta
kansallisen tason määrittelytyö lähes nollaenergiataloille.
Lahteen valmistui kesällä lähes nollaenergiatasoinen vanhusten palvelutalo
Onnelanpolku-hankkeessa syntyneiden julkisten ohjeiden mukaan. Rakennuksessa
on 130 ikääntyneille asukkaille suunnattua sekä 94 kaupungin tehostetun
palveluasumisen asuntoa. Hankkeen mittaluokan huomioiden palvelutalo on
Suomessa ainutlaatuinen.
Ikäihmisten asuminen asettaa erityisvaatimuksia sisäilmastolle, koska
vanhemmiten aktiviteetti ja aineenvaihdunta pienenevät ja osalla asujista on
mm. huono näkö ja dementiaa. Erityisenä tavoitteena on sisäilman hyvän laadun
lisäksi varmistaa sisäolosuhteiden terminen viihtyisyys eli sisälämpötilojen
tasaisuus eri vuodenaikoina, vedottomuus ja käyttäjien kannalta miellyttävä
lämmönjakotapa.
Energiatehokkuus huomioon kohteen suunnittelusta käyttöön
Huippuenergiatehokkaan kohteen toteuttaminen vaatii panostusta läpi koko
rakennusprosessin. Energiatehokkaan kokonaisuuden aikaansaaminen ei onnistu
rakennuksen muusta suunnittelusta, toteutuksesta ja käytöstä irrallaan
tehtävillä energiaratkaisuilla, vaan se vaatii kokonaisvaltaista lähestymistä.
Hankkeessa toteutetun rakennuksen energiaratkaisu perustuu monipuoliseen
kaukolämmön hyödyntämiseen, hyvään energiatehokkuuteen sekä ilmais- ja
hukkaenergiavirtojen tehokkaaseen hyödyntämiseen.
Suunnitteluperiaatteena ovat olleet rakennuksen ulkovaipan tiiviys ja lämpöä
hyvin pitävä kokonaisuus. Energiasuunnitelman mukaisesti erityishuomiota on
kiinnitetty energiatehokkaisiin ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiin sekä
erityisesti lämmönjakojärjestelmiin. Lisäksi rakennuksessa on aurinkolämpö- ja
aurinkosähköjärjestelmät.
Edistyksellisen ja energiatehokkaan talotekniikan asentamisella voidaan
vaikuttaa rakennuksen elinkaarenaikaiseen energiatehokkuuteen ja
energiankulutukseen merkittävällä tavalla, jos laitejärjestelmät on säädetty
toimimaan optimaalisella tavalla. Hankkeessa tarkasteltiin rakennuksen
energiatarpeiden ja ylläpitokustannusten vaikutuksia
kokonaiselinkaarikustannuksiin. Tämän perusteella arvioituna esimerkkikohteena
olevan Onnelanpolku-palvelutalon elinkaarikustannukset 20 vuoden
tarkasteluajalla ovat VTT:n mukaan noin 7,7 miljoonaa euroa.
Onnelanpolun käyttövaiheen ostoenergiankulutus on sekä sähkön että lämmön
ostoenergian osalta noin 50 % pienempi verrattuna normaaliin, uuteen
rakentamismääräyskokoelman mukaisen minimitason täyttävään asuinkerrostaloon.
Onnelanpolku-palvelutalolle asetettiin energiaratkaisun osalta
ostoenergiankulutuksen tavoitteeksi 60 kWh/m2.
Hankkeessa rahoittajina ovat olleet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus
(ARA) ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) sekä Lahden vanhusten
asuntosäätiö.
VTT:n laatimat ohjeet lähes nollaenergiatalon toteuttamiseksi:
Lähes nollaenergiatalon suunnitteluohjeet: http://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Julkaisut/ARAn_raportteja_julkaisusarja/Lahes_nollaenergiatalon_suunnitteluohjee(1359)
Lähes nollaenergiatalon hankintamenettelyohje rakennuttajalle: http://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Julkaisut/ARAn_raportteja_julkaisusarja/Lahes_nollaenergiatalon_hankintamenettel(1358)
Projektin yhteenvetoraportti: www.vtt.fi/Documents/2014_T173.pdf
MEDIAMATERIAALI
Kuva
1: Energian ja ylläpitokustannusten elinkaarikustannukset (€) 20 vuoden
ajalta.
Kuva
2: Onnelanpolun 50 vuoden elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt.
Päästöjen kokonaismäärä rakennuksen bruttoneliötä kohden on 0,63
hiilidioksidiekvivalenttitonnia, josta suurimman osan muodostaa
elinkaarenaikainen lämmön ostoenergia (42 %). Toiseksi suurin päästölähde on
sähkön ostoenergia (19 %). Rakennusmateriaalien kokonaisvaikutus päästöihin 50
vuoden elinkaaren aikana on yhteensä 39 %.