VTT:ltä ohjeet tulevaisuuden huippuenergiatehokkaalle palvelutalolle

VTT on laatinut ohjeistuksen hyvin vähän energiaa kuluttavan, ns. lähes nollaenergiatasoisen vanhusten palvelutalon toteuttamiseksi. Hankkeen tulosten perusteella lähes nollaenergiarakennus on mahdollista toteuttaa Suomessa kohtuullisin kustannuksin.

Lähes nollaenergiatalo tulee vaatimukseksi EU-maissa lähitulevaisuudessa: uudisrakentamisessa vuodesta 2021 alkaen ja julkisrakennuksissa vuoden 2018 alussa. Suomessa on parhaillaan menossa ympäristöministeriön toimesta kansallisen tason määrittelytyö lähes nollaenergiataloille.

Lahteen valmistui kesällä lähes nollaenergiatasoinen vanhusten palvelutalo Onnelanpolku-hankkeessa syntyneiden julkisten ohjeiden mukaan. Rakennuksessa on 130 ikääntyneille asukkaille suunnattua sekä 94 kaupungin tehostetun palveluasumisen asuntoa. Hankkeen mittaluokan huomioiden palvelutalo on Suomessa ainutlaatuinen.

Ikäihmisten asuminen asettaa erityisvaatimuksia sisäilmastolle, koska vanhemmiten aktiviteetti ja aineenvaihdunta pienenevät ja osalla asujista on mm. huono näkö ja dementiaa. Erityisenä tavoitteena on sisäilman hyvän laadun lisäksi varmistaa sisäolosuhteiden terminen viihtyisyys eli sisälämpötilojen tasaisuus eri vuodenaikoina, vedottomuus ja käyttäjien kannalta miellyttävä lämmönjakotapa.

Energiatehokkuus huomioon kohteen suunnittelusta käyttöön

Huippuenergiatehokkaan kohteen toteuttaminen vaatii panostusta läpi koko rakennusprosessin. Energiatehokkaan kokonaisuuden aikaansaaminen ei onnistu rakennuksen muusta suunnittelusta, toteutuksesta ja käytöstä irrallaan tehtävillä energiaratkaisuilla, vaan se vaatii kokonaisvaltaista lähestymistä.

Hankkeessa toteutetun rakennuksen energiaratkaisu perustuu monipuoliseen kaukolämmön hyödyntämiseen, hyvään energiatehokkuuteen sekä ilmais- ja hukkaenergiavirtojen tehokkaaseen hyödyntämiseen.

Suunnitteluperiaatteena ovat olleet rakennuksen ulkovaipan tiiviys ja lämpöä hyvin pitävä kokonaisuus. Energiasuunnitelman mukaisesti erityishuomiota on kiinnitetty energiatehokkaisiin ilmanvaihto- ja lämmitysjärjestelmiin sekä erityisesti lämmönjakojärjestelmiin. Lisäksi rakennuksessa on aurinkolämpö- ja aurinkosähköjärjestelmät.

Edistyksellisen ja energiatehokkaan talotekniikan asentamisella voidaan vaikuttaa rakennuksen elinkaarenaikaiseen energiatehokkuuteen ja energiankulutukseen merkittävällä tavalla, jos laitejärjestelmät on säädetty toimimaan optimaalisella tavalla. Hankkeessa tarkasteltiin rakennuksen energiatarpeiden ja ylläpitokustannusten vaikutuksia kokonaiselinkaarikustannuksiin. Tämän perusteella arvioituna esimerkkikohteena olevan Onnelanpolku-palvelutalon elinkaarikustannukset 20 vuoden tarkasteluajalla ovat VTT:n mukaan noin 7,7 miljoonaa euroa.

Onnelanpolun käyttövaiheen ostoenergiankulutus on sekä sähkön että lämmön ostoenergian osalta noin 50 % pienempi verrattuna normaaliin, uuteen rakentamismääräyskokoelman mukaisen minimitason täyttävään asuinkerrostaloon. Onnelanpolku-palvelutalolle asetettiin energiaratkaisun osalta ostoenergiankulutuksen tavoitteeksi 60 kWh/m2.

Hankkeessa rahoittajina ovat olleet Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus (ARA) ja Suomen itsenäisyyden juhlarahasto (Sitra) sekä Lahden vanhusten asuntosäätiö.

VTT:n laatimat ohjeet lähes nollaenergiatalon toteuttamiseksi:

Lähes nollaenergiatalon suunnitteluohjeet: http://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Julkaisut/ARAn_raportteja_julkaisusarja/Lahes_nollaenergiatalon_suunnitteluohjee(1359)

Lähes nollaenergiatalon hankintamenettelyohje rakennuttajalle: http://www.ara.fi/fi-FI/Tietopankki/Julkaisut/ARAn_raportteja_julkaisusarja/Lahes_nollaenergiatalon_hankintamenettel(1358)

Projektin yhteenvetoraportti: www.vtt.fi/Documents/2014_T173.pdf

MEDIAMATERIAALI

Kuva 1: Energian ja ylläpitokustannusten elinkaarikustannukset (€) 20 vuoden ajalta.

Kuva 2: Onnelanpolun 50 vuoden elinkaaren aikaiset kasvihuonekaasupäästöt. Päästöjen kokonaismäärä rakennuksen bruttoneliötä kohden on 0,63 hiilidioksidiekvivalenttitonnia, josta suurimman osan muodostaa elinkaarenaikainen lämmön ostoenergia (42 %). Toiseksi suurin päästölähde on sähkön ostoenergia (19 %). Rakennusmateriaalien kokonaisvaikutus päästöihin 50 vuoden elinkaaren aikana on yhteensä 39 %.