Sign In

VTT:ltä ratkaisuja Moskovan asuinalueiden energiatehokkaaseen korjaamiseen

6.5.2013

 
Moskovan korjausrakentamisessa isot markkinat suomalaisyrityksille

Moskovassa on paljon huonokuntoisia ja vanhoja asuinrakennuksia, jotka kaipaavat uudistamista. VTT on kehittänyt kolme vaihtoehtoista korjauskonseptia, joilla rakennusten ja kokonaisten asuinalueiden energiatehokkuutta voidaan parantaa ja niiden ympäristövaikutuksia pienentää. Laskelmien mukaan rakennusten lämmitysenergian kulutusta voitaisiin vähentää jopa lähes 70 prosenttia. Merkittäviä energiansäästöjä saataisiin aikaan jo pienilläkin korjaustoimenpiteillä.

Valtaosa Moskovan asuinrakennuksista on rakennettu toisen maailmansodan jälkeen. Talot ovat usein huonokuntoisia ja kuluttavat paljon energiaa. VTT:n tutkimuksen pilottikohteena oli tyypillinen asuinalue Moskovassa, jossa asuu noin 14 000 ihmistä.

VTT kehitti sekä asuinrakennuksille että koko asuinalueelle kolme vaihtoehtoista korjauskonseptia, joilla niiden energiatehokkuutta voidaan parantaa ja ympäristövaikutuksia pienentää. Huomiota kiinnitettiin paitsi energian- ja vedenkulutukseen, myös asuinalueilla syntyvien jätteiden käsittelyyn. Tutkimuksen tuloksia voidaan hyödyntää korjausrakentamisen tavoitetasoja määritettäessä. Korjausratkaisujen vaikutusten arviointi edellyttää kuitenkin vielä syvempien taloudellisten analyysien tekemistä.

VTT:n kehittämä Moskovan asuinkerrostalojen korjausrakentamisen peruskonsepti sisältää edullisia ja helposti toteutettavia minimikorjauksia. Jo pelkästään perustason korjausten avulla rakennusten lämpöenergian kulutusta voitaisiin pienentää noin 40 %. Paranneltu korjauskonsepti johtaa tätäkin parempaan energia- tai ekotehokkuuteen. Kehittynyt korjauskonsepti on vaihtoehdoista edistyksellisin. Laskelmien mukaan rakennusten lämmitysenergian kulutusta voitaisiin parhaimmillaan pienentää jopa 70 prosenttia ja sähköenergian noin 25 prosenttia. Käytännössä tämä edellyttäisi muun muassa lämmöneristyksen parantamista, lämmön talteenoton asentamista rakennusten ilmanvaihtoon sekä vesijärjestelmien parantamista.

Koska yksittäisten rakennusten energiatehokkuuden parantaminen ei välttämättä pienennä alueen energiantuotantotarvetta, VTT kehitti vastaavasti kolme korjauskonseptia asuinalueiden ekotehokkuuden parantamiseksi. Näissä ratkaisuissa painopiste oli erilaisten energiantuotantovaihtoehtojen analysoimisessa, energia-, vesi- ja jätevesiverkostojen parantamisessa sekä jätteiden käsittelyn ja ulkovalaistuksen parantamisessa. Merkittäviä energiansäästöjä voidaan saavuttaa myös aluetasolla eri korjausskenaarioilla. Energiansäästö voi olla sähköntarpeessa lähes 40 % ja lämmöntarpeessa yli 70 %. Päästöanalyysien perusteella siirtyminen energiantuotannossa maakaasusta biokaasuun johtaisi alempaan tasoon hiilidioksidipäästöjen osalta, mutta kasvattaisi rikkidioksidi- ja pienhiukkaspäästöjä. Tätä parempi ratkaisu olisi tuottaa energiaa uusiutuvia energialähteitä hyödyntävillä teknologioilla, kuten maalämpöpumpuilla, aurinkopaneeleilla, aurinkokeräimillä tai tuuliturbiineilla, jotka alentaisivat kokonaispäästöjä.

Nykyään keskimääräinen vedentarve Moskovassa on 272 litraa asukasta kohden vuorokaudessa. Eri ratkaisuilla tämä voitaisiin pudottaa jopa sataan litraan, mikä tosin on Suomessakin kova tavoite. Asuinalueiden yhdyskuntajätteistä yli 60 % päätyy tätä nykyä suoraan kaatopaikoille ja vajaa kolmannes toimitetaan jätteenpolttolaitokseen ja noin 10 % kierrätetään. Jätteiden käsittelyä kehittämällä niiden hyödyntämisastetta voitaisiin nostaa yli 75 prosenttiin. Tämä edellyttäisi paitsi infrastruktuurin kehittämistä, myös asukkaiden omaa aktiivisuutta jätteiden kierrätyksessä.

Moskovan korjausrakentamisen markkinat ovat isot, ja ne avaavat uusia mahdollisia myös suoma-laisille yrityksille. Suomessa on osaamista ja kokemusta muun muassa kylmään ilmastoon sopivista energiatehokkaista ratkaisuista, joita voitaisiin hyödyntää myös Moskovassa.

Rosstatin tilastojen mukaan Moskovassa on noin 40 000 asuinrakennusta, joissa on yhteensä lähes 4 miljoonaa asuntoa. Asuinrakennuskannasta 52 % on rakennettu vuosien 1945 ja 1975 välisenä aikana.  

VTT:n tutkimuksen rahoitti Suomen ulkoasiainministeriö.

Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00

OTA YHTEYTTÄ

PL 1000, 02044 VTT
Puh. vaihde 020 722 111
Avoinna arkisin klo 8.00 - 16.30

ASIAKASPALVELU

info@vtt.fi
Puh. 020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja
12.00 - 15.00