VTT: Median ympäristövaikutukset eivät näy kuluttajalle

21.1.2014

 
Lisää tietoa tarvitaan etenkin sähköisen median ympäristövaikutuksista

VTT:n tutkimuksen mukaan sähköisen ja painetun median ympäristövaikutukset muodostuvat useassa eri elinkaaren vaiheessa, joista monet ovat kuluttajille näkymättömiä. Kokonaisvaltaista, luotettavaa tietoa median ympäristövaikutuksista on vaikea saada. Kuluttajat toivovat kuitenkin yksinkertaisia ohjeita sekä perustietoa omien valintojensa ympäristövaikutuksista. Kokonaisvaltaisen tiedon saaminen median ympäristövaikutuksista edellyttää alan toimijoiden aktivoitumista vaikutusten selvittämisessä.

Medioiden käyttö on kasvanut ja muuttunut rajusti, mutta medioiden ympäristövaikutuksia ei yleisesti tunneta. Erilaisten mediasisältöjen jakelu voi tapahtua lukuisia sähköisiä ja painettuja kanavia pitkin, mikä hankaloittaa osaltaan vaikutusten arviointia. Etenkin tiedonsiirron, tietoverkkojen ja sähköisten sisältöjen ympäristövaikutuksista on tarjolla vain vähän mitattua tietoa.

”Media-alan toimijoiden olisi hyvä aktivoitua omien vaikutustensa selvittämisessä. Viestinnän ammattilaisina medialla on erinomaiset edellytykset myös tehokkaaseen ympäristöviestintään ja yleisen ympäristötietoisuuden lisäämiseen. Tietoisuuden lisääminen on edellytys ympäristövaikutusten vähentämiselle niin kuluttajien kuin yritystenkin kohdalla”, sanoo VTT:n tutkija Hanna Pihkola.

Median ympäristövaikutukset syntyvät pääasiassa neljää kautta: tuotteen ja laitteen elinkaaren aikana, sisällön tuotannossa, sisällön jakelussa sekä käyttövaiheessa. Ympäristövaikutusten osalta käyttövaiheen merkitys korostuu sitä enemmän, mitä suuremmasta ja pitkäikäisemmästä päätelaitteesta on kyse. Painetun median ympäristövaikutukset syntyvät pääasiassa tuotteen valmistus- ja kierrätys- tai hävitysvaiheessa.

Esimerkiksi älypuhelimen ilmastonmuutosvaikutuksesta merkittävin osa muodostuu puhelimen raaka-aineista ja valmistuksesta. Toisaalta matkapuhelinten keräysaste on melko alhainen ja iso osa puhelimista jää käyttäjien pöytälaatikoihin. Tällöin niiden sisältämiä arvokkaita ja harvinaisia materiaaleja ei saada talteen. Älypuhelinten sisällön tuotannon, kuten uutisten ja pelien ympäristövaikutuksista ei juuri ole tutkittua tietoa.

Medioiden käytössä suuria eroja

VTT:n tutkimuksessa median käyttöön liittyviä ympäristövaikutuksia selvitettiin myös kuluttajien pitämien mediapäiväkirjojen avulla. Tutkimuksen perusteella henkilö- ja päiväkohtaiset erot medioiden käytössä ovat suuria. Kuluttajat voivat kuitenkin vaikuttaa oman mediankäyttönsä ympäristövaikutuksiin mm. valitsemalla energiatehokkaita ja pitkäikäisiä laitteita ja erityisesti huolehtimalla kierrätyksestä. Esimerkiksi PC:n käyttöiän pidentäminen kahdesta vuodesta neljään voi puolittaa sen aiheuttamat laskennalliset ympäristövaikutukset.

Kokonaisuutena median ympäristövaikutukset jäävät pieniksi verrattuna esimerkiksi energiantuotannon tai asumisen ympäristövaikutuksiin. Toisaalta median ympäristövaikutukset ovat voimakkaasti sidoksissa muiden alojen, kuten ICT:n ympäristövaikutuksiin, joista tarvitaan vielä huomattavasti lisää tietoa.

Median käytön kannalta keskeisten elektronisten laitteiden määrä maailmalla kasvaa jatkuvasti ja niiden elinkaaret lyhenevät. Useissa tutkimuksissa on arvioitu, että EU-maissa syntyy vuosittain elektroniikkajätettä 14 - 24 kg asukasta kohden. Elektroniikkajätteen määrän on arvioitu kasvavan maailmassa vuosittain 3 - 5 prosenttia. Virallisen kierrätysjärjestelmän ulkopuolelle päätyvä elektroniikkajäte aiheuttaa vakavia haittoja ympäristölle ja ihmisille.

Median ympäristövaikutuksia selvitettiin osana VTT:n koordinoimaa laajempaa SHAPE (Shaping markets for sustainability) -tutkimushanketta. Hankkeen media-osuuden rahoittajia ovat Tekesin Green Growth -ohjelma ja Viestintäalan tutkimussäätiö (VTS).

Kuva: Elinkaarinäkökulma median käytön ympäristövaikutusten tarkasteluun (pdf)

Video median ympäristövaikutuksista: http://youtu.be/KYmfAxIBWSs

Lisätietoja SHAPE-projektista: http://virtual.vtt.fi/virtual/shape/

Asiakaspalvelu
Sähköpostiinfo@vtt.fi
Puhelin020 722 7070
Avoinna arkisin klo 9.00 - 11.00 ja 12.00 - 15.00