Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

"Näinä haastavina aikoina Suomi tarvitsee radikaalia uutta teknologiaa"

15.01.2009


VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuori Otaniemen Tekniikan Päivässä 15.1.2009

VTT:n pääjohtaja Erkki KM Leppävuoren mukaan Suomi tarvitsee juuri nyt yhä enemmän radikaalia uutta teknologiaa. Leppävuori puhui Otaniemen Tekniikan Päivässä 15.1. siitä, miten Suomen teknologiapainotuksia tulisi kehittää.

"Ne, jotka menestyvät tulevaisuudessa, ymmärtävät, miten välttämätöntä on keskittyä uuden teknologian luomiseen. Juuri nyt on kannustettava yrityksiä tähän kehitystoimintaan." Leppävuori muistutti myös, että Komission nk. selviytymispaketissa on päätetty panostaa 3 mrd:n € edestä rakentamisen materiaaleihin, teollisiin prosesseihin ja "vihreään autoon". Tämän lisäksi on ehdotettu 5 mrd. € siirtoa maataloustukiaisista kilpailukyvyn kehittämiseen, merkittävässä määrin energian infrastruktuurien kehittämiseen.

VTT:n tilauskanta on tällä hetkellä vahva, joskin taustalla näkyy talouden muutos. On nähtävissä, että Suomen huippututkimuksen näkymät tulevat aiempaa haasteellisemmiksi. Varovaisuutta on olemassa, ja neuvotteluajat hankkeista ovat pidentyneet. Yritysten toimeksiantojen luonne on muuttumassa entistä enemmän tuottavuutta korostavaan suuntaan. VTT:n tutkimusfokuksella on pääjohtajan mukaan hyvä lähtö alkaneeseen vuoteen: metsäteollisuuden, energia-alan sekä kone- ja kuljetusvälinealan toimeksiannot ovat kasvaneet merkittävästi. VTT lähtee edelleenkin siitä, että asiakkaille luodaan teknologialla kilpailukykyä eikä osaamisesta tingitä.

"Nykyinen Suomen taloustilanne yhdistettynä maailmantalouden haasteisiin merkitsee myös VTT:lle vaihtoehtojen punnitsemista. On kaksi vaihtoehtoa: voimme joko käpertyä kuoreen, tai etukenossa haastaa asiakkaamme ja tutkimuskumppanimme uudistumaan. VTT on valinnut jälkimmäisen vaihtoehdon!", Leppävuori korosti.

Valtion tuottavuustavoitteiden suhteen Leppävuori totesi, että pääministerin johtaman tiede- ja teknologianeuvoston linjauksen mukaan julkisten tutkimusorganisaatioiden hankkima ulkopuolinen tutkimusrahoitus jätetään valtion tuottavuusohjelman ulkopuolelle. VTT:lle tämä on merkittävä asia, koska ulkopuolisen tutkimusrahoituksen osuus on noin 65 %.

Nanoteknologiasta uusi teknologia-alusta Suomelle?

Nanoteknologia on Leppävuoren mukaan hyvää vauhtia siirtymässä keksimisestä kaupallistamiseen. Nanoteknologian mahdollisuuksille on viime aikoina ennustettu avautuvan aivan uusia mahdollisuuksia ja sovelluksia mitä moninaisimmilta alueilta. Nanoteknologiaa on myös kritisoitu, ja erilaisia riskejä on tuotu vahvasti esille. Avoin mutta intelligentti keskustelu on VTT:n pääjohtajan mielestä aina paikallaan.

Leppävuori muistutti, että tutkimusorganisaation tehtävänä on luoda uutta tietoa, mutta samalla avata näköaloja sovelluksille. "Sovellusten hyödyntäminen jää elinkeinoelämän tehtäväksi. Regulaattorit ja muut viranomaiset vastaavat, että tuotteiden käyttöön liittyvät riskit ja samalla mahdollisuudet otetaan huomioon siten, että uutta teknologiaa voidaan hyödyntää tehokkaasti ja turvallisesti."

Otaniemi on nanokeskus

Otaniemestä on muodostunut kansallisesti johtava ja kansainvälisestikin merkittävä nano-osaamisen keskus. VTT ja yliopistomaailma tekevät yhteistyötä myös nanoteknologiassa. Leppävuori on tyytyväinen siihen, että Otaniemessä ei tehdä pelkästään perustutkimusta, vaan tutkimuksessa tähdätään sovelluksiin ja edelleen liiketoimintaan, kilpailukyvyn, uusien tuotteiden ja innovaatioiden syntymiseen. Esimerkkejä Otaniemen voimasta löytyy monia, kuten VTT:n ja TKK:n yhteinen Micronova, Philipsin ja VTT:n yhteishanke InnoHub sekä Nanoselluloosakeskus, jossa VTT:n ja TKK:n lisäksi mukana on metsäteollisuusyritys UPM.

"Panostammeko silti tarpeeksi nanoteknologiaan? Suomi tarvitsee jatkossa yhä enemmän ja yhä radikaalimpaa uutta teknologiaa. Pärjätäkseen yhä tiukentuvilla maailmanmarkkinoilla tarvitsemme huipputeknologiaa ja osaamista tuottavia organisaatioita, kuten VTT:tä ja uutta Aalto-yliopistoa. Pelkän teknologian ja innovaatio-osaamisen varaan emme silti voi tulevaisuuttamme rakentaa. Tarvitsemme myös kykyä kaupallistaa ja myydä osaamistamme", Leppävuori huomautti.

Suomea on kehuttu sopivan suureksi ja samalla tarpeeksi pieneksi markkinaksi, jossa on korkea osaamisen taso. Maallemme sopii VTT:n pääjohtajan mukaan eräänlainen teknologiabarometrin rooli: kyky tunnistaa mahdollisuudet ja luoda radikaaleista teknologia-avauksista menestystä asiakkaillemme ja koko isänmaallemme. Nanoteknologia voisi olla yksi tämän teknologiabarometrin viisareista.

Aivotuontia ja ulkomaisia investointeja kaivataan

"Jotta Suomi voisi ylläpitää korkeaa osaamista, tarvitsemme tänne sekä aivotuontia että ulkomaisten yritysten T&K-investointeja. Näissä tavoitteissa Suomi ei ole menestynyt. Uskon, että juuri tässä VTT:n kaltaisilla moniteknologisilla tutkimusorganisaatioilla on maailmalta paljon saatavaa ja samalla sinne annettavaa. Tarvitsemme merkittävää myynti- ja markkinointiosaamista ja -toimintaa suomalaisen teknologia- ja tutkimusosaamisen kaupallistamiseksi maailmalla. Toivon myös, että juuri perustetun Aalto-yliopiston syntyminen saattaa yhdessä VTT:n kanssa suomalaisen teollisuuden uuteen nousukiitoon", Leppävuori totesi.

"Pienenä kansakuntana meidän on keskityttävä määrän sijasta laatuun, keskinkertaisuuden tavoittelemisesta erinomaisuuden ja huippusuoritusten tavoittelemiseen. Yhteistyötä, tiukkaa fokusta tarvitaan, päällekkäisyyksiä ja epätervettä kilpailua tulee välttää!"


Lisätietoja

Erkki KM Leppävuori
Pääjohtaja
020 722 4100

 

 

Lisätietoja

Erkki KM Leppävuori
Pääjohtaja
020 722 4100