Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Etätunnistus varmemmaksi ja tekniikka pienikokoisemmaksi

28.01.2009


Uusi antennirakenne ja adaptiivisuus mahdollistavat RFID-lukijan sijoittamisen jopa matkapuhelimeen

VTT:n tutkija, DI Pekka Pursula on väitöstyössään kehittänyt ratkaisuja UHF-taajuusalueen radiotunnistusjärjestelmän toimintavarmuuden parantamiseksi vaikeissa toimintaolosuhteissa. Uusilla innovaatioilla ratkaistaan ongelmat, jotka aiheutuvat tunnisteantennin toiminnallisuuden muuttumisesta erilaisilla kiinnitysalustoilla sekä lukijalaitteen vastaanottimen toiminnan heikkenemisestä voimakkaan lähetyssignaalin vaikutuksesta.

"Nykyiset logistiikan ja tavaravirtojen hallinnan etätunnistussovellukset perustuvat yleensä suuriin porttilukijoihin. Pienikokoiset käsilukijat mahdollistavat uudenlaisia sovelluksia esimerkiksi vähittäiskaupassa. Radiotunnistein merkityt tuotteet voidaan inventoida helposti ja nopeasti käsilukijalla", Pursula visioi.

Käsilukijoita käytetään jo nyt inventoitaessa, mutta niillä luetaan viivakoodeja. Viivakoodin on oltava näkyvillä ja optisesti lukukelpoinen. Tämä ei aina ole helposti mahdollista. Radiotunnistuksessa jo käytössä oleva NFC- eli Near Field Communication -teknologia ei toisi etua viivakoodiin nähden, sillä se edellyttää tunnisteantennin koskettamista. UHF RFID-teknologialla on siis merkittäviä etuja.

Uusi antennirakenne vaikeisiin kohteisiin

Pursula kehitti kaksi uutta mittausmenetelmää tunnisteantennin toiminnan tutkimiseksi erilaisilla kiinnitysalustoilla, samalla hän esittelee kiinnitysalustalleen epäherkän antennin. Tämä mahdollistaa esimerkiksi metallisten tavaroiden tai häviöllisten materiaalien, kuten nesteastioiden seurannan radiotunnistuksen avulla.

"Perinteinen tunnisteantenni toimii hyvin, kun astia on tyhjä, sillä muovi ei muuta antennin toimintaa. Kun astia täytetään nesteellä, antenni ei enää toimi. Neste vaikuttaa sähköisten ominaisuuksiensa takia voimakkaasti antennin toimintaan muovin läpi. Toinen esimerkki on puinen kuljetuslava, joita käytetään tavarakuljetuksissa. Perinteinen antenni toimii hyvin, jos puu on kuivaa. Ulkotiloissa säilytetty puu on kuitenkin usein märkää, mikä häiritsee antennin toimintaa", täsmentää Pursula.

Lukija jopa matkapuhelimeen

Lukijalaitteen toiminnallisuuden parantamiseksi Pursula kehitti kaksi mukautuvaa eli adaptiivista lukijaelektroniikkaa. Tekniikan avulla lukijan antennia voidaan pienentää huomattavasti, jolloin lukijalaite saadaan mahtumaan jopa matkapuhelimeen.

Langattomia RFID-antureita ja millimetriaaltotaajuuksia

Pursula ennakoi työssään eräitä tulevaisuuden sovelluksia. "Anturiradiotunniste on mahdollista toteuttaa ilman erillistä virtalähdettä, esimerkiksi paineen mittaukseen langattomasti. Etätunnistus voi toimia myös millimetriaaltotaajuuksilla, jolloin tiedonsiirtonopeudet saadaan suuremmiksi. Tämä olisi mahdollista toistaiseksi vain hyvin lyhyillä etäisyyksillä", Pursula muistuttaa.

Diplomi-insinööri Pekka Pursulan väitös ”Analysis and design of UHF and millimetre wave radio frequency identification” (UHF- ja millimetriaaltoalueen radiotunnistusjärjestelmien tutkimus ja suunnittelu) tarkistetaan Teknillisen korkeakoulun fysiikan laitoksella perjantaina 30.1.2009 kello 12.00 (TUAS-talo, sali AS1, Otaniementie 17, 02150 Espoo).


Lisätietoja

Pekka Pursula
Tutkija
020 722 7137

 

 

Lisätietoja

Pekka Pursula
Tutkija
020 722 7137