Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT: Päästöjen rajoittamisesta teollisuustoimialoittain päänavaus kehitysmaiden päästövähennyksiin

19.02.2009


VTT:n tutkimuksen mukaan kehitysmaat voisivat osallistua maailmanlaajuisiin päästövähennyksiin sopimalla teollisuustoimialakohtaisia rajoituksia. Oikein suunnitellut kehitysmaiden toimialakohtaiset sitoumukset pienentäisivät myös teollisuusmaiden päästörajoitusten vaikutuksia kilpailukykyyn. Kioton ilmastosopimuksen kaltainen koko talouden hiilidioksidipäästöjä rajoittava sopimus on välttämätön, mutta monimutkainen ja hallinnollisesti raskas järjestelmä. Muun muassa tämän vuoksi kehitysmaiden on vaikeata sitoutua päästövähennyssopimuksiin.

Hallitustenvälisen ilmastopaneelin IPCC:n mukaan kaikkien teollisuusmaiden on vähennettävä päästöjään merkittävästi, jotta ilmaston lämpeneminen pysyisi kahden asteen rajoissa. Ilmastonmuutoksen hillintä vaatii kuitenkin päästöjen rajoittamista maailmanlaajuisesti, jotta se olisi riittävän tehokasta. Myös kehitysmaiden on käännettävä kasvavat päästöt pitkällä aikavälillä laskuun ja saatava ne lopulta selkeästi alle nykytason. Länsimaiden päästörajoitukset pahimmillaan voimistavat entisestään teollisuuden siirtymistä muun muassa Kiinaan ja Intiaan halvempien tuotantokustannusten perässä. Tässä tilanteessa kokonaispäästöt saattavat kasvaa ja lisäksi muutos heikentää teollisuusmaiden kilpailukykyä. Tätä ilmiötä kutsutaan hiilivuodoksi. VTT ehdottaa teollisuustoimialakohtaisia päästösopimuksia yhdeksi tavaksi ratkaista tämä ongelma.

Teollisuusmaiden syvät päästörajoitukset vaativat hiilidioksidipäästöjen vähentämistä kaikilla talouden osa-alueilla, mutta kehitysmaille näin laajamittainen päästörajoitusten aloitus olisi erittäin haastavaa. Päästörajoitusten asettaminen teollisuustoimialakohtaisesti mahdollistaisi päästövähennysten nopeamman aloittamisen kehitysmaissa sekä hallinnollisesti kevyemmän seurannan ja valvonnan.

Tällä hetkellä EU on sitoutunut yksipuolisesti päästövähennyksiin. Muut teollisuusmaat eivät ole vielä säätäneet lakeja omista päästökaupoistaan, mutta vastaavista järjestelmistä on äänestetty mm. Yhdysvaltain senaatissa. Kehittyvät maat, kuten Kiina ja Intia, ovat vastustaneet sitovia päästörajoituksia, mutta muun muassa EU on pyrkinyt saamaan maat mukaan ehdottamalla hyötyjä päästöoikeuksien myynnistä, teknologian siirrosta ja koulutuksesta.

VTT:n tutkimuksessa esitellään teollisuustoimialakohtaisia päästöjen rajoitustapoja soveltaen niitä erityisesti rauta- ja terästeollisuuteen. Yhdenmukainen lähestymistapa on tärkeä etenkin silloin, kun suuri osa tuotteista menee vientiin ja niiden hinta määräytyy maailmanmarkkinoilla. Tällaisessa kilpailutilanteessa esimerkiksi eurooppalaiset tuottajat eivät pysty siirtämään päästörajoitusten kustannuksia tuotteidensa hintoihin. Teollisuustoimialakohtainen tarkastelu on mielekästä myös silloin, kun tuotannossa syntyy paljon päästöjä, mutta tuotantolaitoksia on suhteellisen vähän tai kun tuotteet ovat yhdenmukaisia, eikä niitä ole monta eri laatua. Tärkeätä on myös, että teollisuuden edustajat pitävät toimialakohtaista lähestymistapaa mahdollisena.

Tutkimusraportti verkossa: Sectoral Approaches in the Case of the Iron and Steel Industry


Lisätietoja

Tomi J. Lindroos
Tutkija
020 722 5781

Ilkka Savolainen
Tutkimusprofessori
020 722 5062

 

 

Lisätietoja

Tomi J. Lindroos
Tutkija
020 722 5781

Ilkka Savolainen
Tutkimusprofessori
020 722 5062