Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

Kierrätyslasista ympäristöystävällistä rakennusmateriaalia tie- ja tunnelirakenteisiin

13.03.2009


VTT:n tekemän selvityksen mukaan Suomessa jää uusiokäyttämättä runsaasti sellaista lasimateriaalia, joka soveltuisi muun muassa eristeiksi betonirakenteisiin, kunnallisteknisiin eristettäviin rakenteisiin sekä tunneli- ja väylärakenteisiin.

VTT:n selvityksen mukaan Suomessa jää uusiokäyttämättä vuosittain noin 40 000 tonnia sellaista lasimateriaalia, joka soveltuisi jalostettavaksi vaahtolasituotteiksi. Vaahtolasin valmistukseen soveltuu lähes kaikki kierrätys-, keräys- ja jätelasi, joka jää muussa kierrätyksessä hyödyntämättä. Tällaista materiaalia ovat esimerkiksi lajittelematon pakkauslasi, tasolasi, kuvaputket, loisteputket, tuulilasit ja puretut lasivillaeristeet. Käsittelyprosessissa lasiraaka-aineesta voidaan poistaa raskasmetallit ja epäpuhtaudet. Tämä mahdollistaa lasin kierrätyksen lisäämisen ilman suuria lisäinvestointeja keräys- ja lajittelujärjestelmän kehittämiseen.

Vaahtolasista voidaan valmistaa levytuotteita (tasolevy, esim. routa- ja lämpöeristelevyjä), vaahtolasimursketta, harkkoja ja muotoeristettä sekä pellettejä (harkkojen, paneeleiden ja muotoeristeiden raaka-aineeksi). Lisäksi vaahtolasia voidaan käyttää myös eristävän kevytbetonin valmistukseen korvaamalla osa betonin runkoainesta vaahtolasipelletillä tai vaahtolasimurskeella. Vaahtolasituotteiden käyttökohteita ovat väylärakenteiden kevennerakenteet ja routaeristeet sekä tunneleiden ja kalliotilojen palamattomat routaeristeet.

Kierrätyslasia hyödynnetään jo nykyisellään uusien tuotteiden valmistuksessa, sillä se on jo pitkään ollut tärkeä raaka-aine esimerkiksi lasipakkausten ja lasivillan valmistuksessa. Kierrätyslasilla voidaan korvata tuotannossa neitseellisiä raaka-aineita ja vähentää energiantarvetta sulatuksessa. Kansainvälisesti merkittävin kierrätyslasin hyödyntäjä on pakkauslasiteollisuus. Sen osuus kierrätyslasin hyötykäytöstä on monissa maissa yli 50 %. EU:n asettama pakkauslasin hyödyntämistavoite Suomelle on 60 %. On odotettavissa, että hyödyntämistavoite tulee vieläkin kasvamaan.

Uusien käyttökohteiden löytäminen kierrätyslasille on tärkeää myös Suomessa. Tehostuva lasinkeräys tulee kasvattamaan talteen otetun kierrätyslasin määrää, eivätkä nykyiset hyödyntäjät - pakkaus- ja kuitulasiteollisuus - pysty lisäämään sen käyttöä ainakaan merkittävästi. Lajittelemattomasta kierrätys-, keräys- ja jätelasista valmistettava vaahtolasi olisi Suomessa uusi houkutteleva uusiotuote, jota ei toistaiseksi vielä valmisteta. Euroopassa tuotantolaitoksia on ainakin Belgiassa, Norjassa, Ruotsissa, Saksassa, Sveitsissä, Tšekissä ja Unkarissa. Myös Englannissa on tutkittu vaahtolasin taloudellisia tuotantoedellytyksiä.

Vuoden 2006 tilastojen mukaan Suomen markkinoille tuli uudelleen hyödynnettäväksi 67 000 tonnia pakkauslasia (http://www.pyr.fi/tilastot/pakkausmaarat.html). Tästä hyödynnettiin noin 51 800 tonnia. Pakkauslasin keräystä voidaan huomattavasti tehostaa Suomessa. Keskikokoisen vaahtolasituotantolaitoksen vuotuinen raaka-ainetarve on noin 15 000–20 000 tonnia ja tuotantomäärä noin 75 000 –100 000 m3 vaahtolasia.

Ruotsissa tehdyn ympäristövaikutusanalyysin mukaan vaahtolasista valmistetulla tien kevennysrakenteella on tutkituista vaihtoehdoista vähiten haitallisia ympäristövaikutuksia tierakenteissa. Vaahtolasituotteiden ympäristökelpoisuutta on tutkittu erityisesti Ruotsissa ja Norjassa. Norjassa niille on määritetty ympäristökelpoisuus ja raskasmetallipitoisuuksien raja-arvot. Norjassa liikennetunneleihin on jo koerakennettu valettuja vaahtolasibetonista valmistettuja routaeristeitä.

Tutkimuksen osapuolet olivat VTT, Helsingin kaupungin geotekninen osasto, Lassila & Tikanoja Oy, Skanska Oy ja Suomen Keräyslasiyhdistys ry.

Tutkimusraportti verkossa: Keräyslasin hyötykäyttö vaahtolasituotteina


Lisätietoja

Jouko Ritola
Erikoistutkija
020 722 6177

Sirje Vares
Tutkija
020 722 6969

 

 

Lisätietoja

Jouko Ritola
Erikoistutkija
020 722 6177

Sirje Vares
Tutkija
020 722 6969