Tulosta Tulosta Lähetä linkki Bookmark and Share

VTT: Korjausrakentamisen osuus nousemassa yli puoleen kaikesta asuntorakentamisesta

23.03.2009


Heikot talousnäkymät vähentävät uudisrakentamista joka puolella maailmaa. Rakentamisen elvytys painottuu monissa maissa asuntojen ja julkisten rakennusten korjauksiin sekä infrarakentamiseen. Suomessakin korjausrakentamisen määrä nousee tänä vuonna yli puoleen kaikesta asuntorakentamisesta. Panostuksista huolimatta korjausrakentamisen määrään ei ole odotettavissa merkittävää kasvua. Kuluttajien heikko luottamus tulevaisuuteen ei innosta edes korjausrakentamiseen verohelpotuksista ja korjausavustuksista huolimatta. Asuntoyhtiöiden korjaushankkeita käynnistyy aiempaa enemmän. Niiden työllisyysvaikutukset painottuvat ensi vuodelle, jolloin niiden tarvekin on nykyistä suurempi.

Viime vuonna Euroopassa valtaosa asuntorakentamiseen käytetystä rahamäärästä kului uudisrakentamiseen. Sen sijaan tänä vuonna korjausrakentamisen osuus nousee yli 50 prosenttiin, kun uudisrakentamisen vähentyy voimakkaasti. Näin käy myös Suomessa.

Euroopassa on kuitenkin maita, joissa korjausrakentamisen osuus on jatkuvasti ollut yli puolet asuntorakentamisesta. Näitä ovat Saksa, Tanska, Italia, Ruotsi ja Englanti. Näissä maissa rakennuskanta on selvästi vanhempaa kuin meillä.

Suomessa korjausrakentamisen määrä on kasvanut jatkuvasti viime vuosina. Se on ollut myönteisimmin kehittyvä rakennusalan sektori viime vuosina. Näin on käynyt muuallakin Länsi-Euroopassa. Korjausrakentaminen on kasvanut myös heikon talouskehityksen aikana.

Euroconstructin joulukuun ennusteen mukaan korjausrakentamisen kasvun ennakoidaan kuitenkin hyytyvän Euroopassa, vaikkei kuitenkaan vähenevän nykyisestään. Joulukuun jälkeen talousnäkymät ja kuluttajien luottamus ovat edelleen heikentyneet merkittävästi. Lähes kaikissa Länsi-Euroopan maissa on panostettu merkittävästi korjausrakentamisen elvyttämiseen. Siksi ensi kesäkuussa julkaistavaa uutta ennustetta odotetaan mielenkiinnolla. Elvytyksen vastapainoksi kasvava uhka työpaikan menettämisestä vähentää korjausaikomuksia.

Suomi jää jälkeen monessa suhteessa Länsi-Euroopan maista, kun verrataan asuntojen korjausrakentamiseen käytettäviä rahamääriä. Meillä esimerkiksi asuntoa kohden käytettävä korjausrakentamisen rahamäärä ja korjausrakentamisen osuus bruttokansantuotteesta ovat pienempiä kuin monissa Länsi-Euroopan maissa. Suomi on kuitenkin kirimässä kiinni muiden maiden etumatkaa, joten korjausrakentamisella on siten hyvät tulevaisuuden näkymät maassamme.

Lääkkeet korjausrakentamisen elvyttämiseen ovat melko lailla samat eri maissa. Tavanomaisia elvytyskeinoja ovat verovähennykset, korkotuetut tai nollakorkolainat sekä arvonlisäveron laskeminen. Maailmalla painotetaan Suomea enemmän energiatehokkuutta parantavia korjauksia. Tuen määrä on sitä suurempi, mitä enemmän energiatehokkuutta parantavia toimia on korjauskohteessa mukana. Yleinen on myös Suomessa noudatettava työpaikkojen nopeaan lisäämiseen tähtäävä periaate. Meillä toimenpiteisiin liittyvät kohdentumismääräykset tai -rajoitukset eivät vaikuta tuen määrään. Jatkossa Suomenkin avustuksia tulee kehittää siten, että niillä tuetaan mm. energia- ja ympäristövaikutuksiltaan myönteisiä innovatiivisia ratkaisuja ja että niillä saadaan samalla ala kehittämään tuotteitaan ja palvelujaan.

Uudisrakentamisen vallitseva osuus näkyy niin meillä kuin muualla korjausrakentamisen osaamisen, palvelujen ja työvoiman puutteena, kun korjausrakentamisen kysyntä kasvaa. Esimerkiksi Yhdysvalloissa on oma korjausrakentamisen Remodeling Industry -toimialansa, joka tuottaa palvelut ja ratkaisut. Tällaisen toimialan kehittäminen on tärkeää myös Suomessa korjausten laatu , aikataulu- ja hintatehokkuuden sekä asiakaskeskeisyyden parantamiseksi.

VTT:n kiinteistö- ja rakennusalan asiakasjohtaja Pekka Pajakkala puhui 23.3.2009 Suomen korjausrakentamisesta kansainvälisen vertailun valossa asuntoministeri Jan Vapaavuoren AsuntoForumissa.

Pekka Pajakkalan esitys


Lisätietoja

Pekka Pajakkala
Asiakasjohtaja
020 722 3404

Lisätietoja VTT:stä Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
020 722 674

 

 

Lisätietoja

Pekka Pajakkala
Asiakasjohtaja
020 722 3404

Lisätietoja VTT:stä Olli Ernvall
Viestintäjohtaja
020 722 674